Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 15.08.2019 Pykälä 225

32/2019

 

225 §

Yhtymän yhteisten yksiköiden kehysbudjetti vuosille 2020-2022 ja investointien kehysbudjetti vuosille 2020-2022 sekä investointisuunnitelma vuosille 2020-2023

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää 

1)  hyväksyä vuosien 2020-2022 kehysbudjetin yhtymän yhteisten yksiköiden osalta;

2)  merkitä tiedoksi vuosien 2020-2022 investointien kehysbudjetin valmis-telun ja valtuuttaa päätöksen valmistelijat käymään neuvottelun seurakuntien edustajien kanssa kategorian 3 mukaisista hankkeista; ja

3)  tehdä päätöksen vuosien 2020-2022 investointien kehysbudjetista seuraavassa yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa.

Käsittely

Juha Tuohimäki selosti asiaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 9.5.2019/157 § Helsingin seurakuntayhtymän kehysbudjetista vuosille 2020-2022 ja vuoden 2020 talousarvion laatimisohjeesta. Tuota päätöstä tarkennetaan nyt yhtymän yhteisten yksiköiden kehysbudjetin sekä investointien kehysbudjetin osalta. Esitys sisältää myös ehdotuksen investointisuunnitelmaksi vuosille 2020-2023.

Liitteinä olevissa talousennusteessa ja perustelumuistiossa on esitetty talousarviosuunnittelun perustana olevat arviot tulevasta jäsenkehityksestä, kirkollisveron kehityksestä sekä toimintatuottojen lisäämisestä ja toimintakulujen vähentämisestä. Lähtökohtana kirkollisverotulon määrän ennakoimiseen ovat seuraavat arviot:

-    jäsenmäärän arvioidaan laskevan v. 2019-2027 absoluuttisesti 1,4-1,5 % ja kirkkoon kuulumisprosenttina suhteellisesti 1,1-1,3 %-yksikköä vuosittain.

-  tuloveroprosentti pysyy nykyisessä 1,0 %:ssa.

-    jäsenten maksama kirkollisverotulo pysyy lähes nykyisellään vuoteen 2022 asti ja laskee sen jälkeen n. 1,5 % vuosittain. Tämä pienentää kirkollisverotuloja noin 1,2 milj. euroa vuosittain vuodesta 2023 alkaen.

Toimintakatetavoite saavutetaan joko toimintatuottoja lisäämällä tai toimintamenoja vähentämällä. Keskeinen välitön toimenpide on selvittää toimintatuottojen lisäämismahdollisuudet. Tähän on tarkoitus asettaa syksyn 2019 aikana erillisprojekti.

Tavoitteena on, että tarvittava henkilöstömenojen vähentäminen voitaisiin toteuttaa hallitusti luonnollisen poistuman kautta. Tämä tarkoittaa lähinnä eläkkeelle siirtyvien ja työpaikkaa vaihtavien osalta tarkkaa harkintaa tehtävien järjestelyissä ja yli yksikkö- ja seurakuntarajojen toteutettavaa yhteistyötä henkilöstövoimavarojen käytössä. Henkilöstömenojen vähennyksen lisäksi tarvitaan edelleen määrätietoisia toimenpiteitä kiinteistökannan ja kiinteistömenojen hallituksi vähentämiseksi.

Peruskehyksen mukaiseen määrärahaan vuodesta 2021 palaaminen tarkoittaa sitä, että seurakuntien määrärahat ovat pysyvästi noin 7 % alemmalla tasolla kuin vuonna 2017. Yhtymän yksiköiden osalta tämä peruskehysten pienentäminen toteutetaan vuosina 2021-22 siten, että kehyksiä pienennetään vuonna 2021 edelliseen vuoteen verrattuna -3 %, vuonna 2022 kehyspienennys on -4 %. Kehysten pienennystä ei kuitenkaan ole kohdennettu painopisteajattelun mukaan yhteiseen viestintään eikä avustusmäärärahoihin (mm. lähetysmäärärahat).

Investointisuunnitelmassa hankkeet on jaoteltu kolmeen kategoriaan. Kategoriat ovat seuraavat:

-  Kategoria 1: Toteutettavat

-    Kategoria 2: Osin velkarahoituksella toteutettavat, omarahoitusosuus 20 %

(80 % ilman verorahoitusta lainarahoituksella ja lainanhoitokulut ja -lyhennykset rahoitetaan kohteesta jatkossa saatavilla vuokratuloilla)

-  Kategoria 3: Mahdollisesti siirrettävät tai toteuttamatta jätettävät.

Kategoriassa 3 olevien hankkeiden osalta ehdotetaan, että valmistelevat virkamiehet käyvät ennen yhteisen kirkkoneuvoston seuraavaa kokousta tarkentavat neuvottelut toteuttamismahdollisuuksista ja –vaihtoehdoista. Kategoriaan 3 sisätyvistä hankkeista on erillinen perustelumuistion esityslistan liitteenä.

Varsinainen investointisuunnitelma 2020-22 tuodaan kirkkoneuvoston käsittelyyn ja yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi talousarvion 2020 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2021-22 käsittelyn yhteydessä loka-joulukuussa 2019.

Suunniteltu investointisuunnitelma vähentäisi seurakuntayhtymän rahavaroja vuosina 2020-2022 yhteensä 38,8 milj. euroa ja vuosina 2019-2022 yhteensä 51,5 milj. euroa. Tarvittavia investointeja voidaan perustella jo useamman vuoden jatkuneella kiinteistöinvestointien ja korjausten vähäisellä määrällä, joka on osaltaan lisäämässä välttämättömiä korjaustarpeita. Vuodesta 2023 alkaen investointisuunnitelman menoihin on käytettävissä enää 10 milj. (poistotaso) ja lisäksi kiinteistömyynneistä saatava tulo (investointitulo, n. 3 milj. e/v.). Seurakuntien rahavarojen pitkäaikainen keskimääräinen taso 2000-luvulla on ollut noin 140 milj. euroa. Nyt tehtävät investoinnit pitäisivät rahavarat vielä vuoteen 2023 asti tällä tasolla.

 

Liitteet

32	Kehys 2020-2022
33	Talousennuste 2019-2027
34	Investointisuunnitelma 2019, 2020, 2021, 2022, 2023
35	Perustelumuistio
36	Perustelumuistio 2 Investoinnit