Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 04.04.2022/Pykälä 41

203/2021

 

41 §	Helsingin seurakuntayhtymän toimintakertomus ja tilinpäätös vuodelta 2021

 

Päätösehdotus

Kirkkoherra Virpi Koskinen

Merkitään tiedoksi.

Käsittely

Kannelmäen seurakunnan talous todettiin vakaaksi, mistä kiitokset henkilökunnalle, johdolle ja luottamushenkilöille.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto käsitteli 24.3.2021 Seurakuntayhtymän toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen vuodelta 2021.

Vuosikate kertoo, kuinka paljon verotuloista ja rahoitustuotoista on jäänyt toimintajäämän, keskusrahastomaksujen ja rahoituskulujen jälkeen käytettäväksi investointien rahoittamiseen ja lainojen lyhentämiseen. Investointien nettomeno on investointien rahoittamiseen tarvittu rahamäärä. Talouden voidaan katsoa olevan tasapainossa, kun vuosikate riittää kattamaan käyttöomaisuuden kulumista vastaavat poistot. 

Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2021 tilinkauden tulokseksi (=tilikauden yli-/alijäämä ilman poistoeron muutosta) muodostui noin +19,3 milj. euroa (vuonna 2020 -5,3 milj. euroa). Ilman sijoitusten arvonalennusten nettomuutosta, yhteensä +13,9 milj. euroa (-6,4), tilikauden tulos olisi ollut noin 5,4 milj. euroa ylijäämäinen (1,2). Talousarviossa budjetoitu alijäämä oli -8,3 milj. euroa (-14,1), joten tulos ilman arvonalennusten muutosta toteutui 13,8 milj. euroa talousarviota parempana. 

Suurimmat yksittäiset tekijät tähän olivat toimintakulujen toteutuminen budjetoitua merkittävästi alhaisempina, vallitsevasta koronapandemiasta johtuen, sekä vastaavasti rahoitustuottojen toteutuminen huomattavasti budjetoitua suurempina, poikkeuksellisen hyvästä sijoitusvuodesta johtuen. Mikäli toimintakulut ja rahoitusnetto olisivat toteutuneet budjetoidun suuruisina, olisi tilikauden tulos ilman arvonmuutoksia ollut 6,0 milj. euroa alijäämäinen. Seurakuntayhtymän rakenteellinen alijäämä ei siis ole poistunut vaan vuoden 2021 positiivinen tulos johtuu poikkeuksellisista olosuhteista. 

Toimintatuotot (ilman sisäisiä tuottoja) ylittivät talousarvion 0,5 milj. eurolla, ollen 15,7 milj. euroa (14,8). Toimintatuotot kasvoivat 6,1 % vuoteen 2020 verrattuna. Toimintakulut (ilman sisäisiä kuluja) toteutuivat 8,0 milj. euroa alle budjetoidun, ollen 97,8 milj. euroa (96,8). Toimintaa ei voitu toteuttaa suunnitellusti vallitsevasta koronapandemiasta johtuen. Vuoteen 2020 verrattuna toimintakulut kasvoivat 1,0 %. Tässä yhteydessä on tärkeää huomata, että koronapandemia rajoitti toimintaa jo maaliskuusta 2020 alkaen. Vertailun vuoksi todettakoon, että vuonna 2019, ennen koronapandemian alkua, toimintakulut olivat 101,9 milj. euroa, eli 4,2 % vuoden 2021 toimintakuluja suuremmat. Henkilöstökulut alenivat 1,9 milj. euroa eli 3,4 % vuoteen 2020 verrattuna. Käyttötalouden toimintakate toteutui 8,5 milj. euroa talousarviossa esitettyä parempana. 

Kirkollisverotulot kasvoivat 0,2 milj. euroa vuoteen 2020 verrattuna, ollen yhteensä 81,6 milj. euroa (81,4). Kirkollisverotulot toteutuivat 2,2 milj. euroa yli muutetun talousarvion. Verotulojen kehitykseen vaikuttavat yleisesti muun muassa ansiotason muutokset, jäsenkehitys, työikäisen väestön määrän väheneminen, suhdannevaihtelut, verotilitysjärjestelmän aiheuttamat poikkeamat sekä verotuksen perusteissa tapahtuvat muutokset. 

Vuoden 2021 vuosikate eli tuottojen ja kulujen erotus, ilman sijoitusten arvonalennusten muutosta, oli 14,5 milj. euroa (9,8). Arvonalennusten muutos huomioiden vuosikate oli 28,4 milj. euroa (3,3). Rahoitustoiminnan tuotto sijoitusten arvonmuutokset huomioiden oli +26,8 milj. euroa (+1,7). Keskimäärin rahoitustoiminnan nettotulos on ollut viime vuosina noin +10 milj. euroa / vuosi. 

Rahavarojen sijoitusten nettotuotto ilman arvonalennusten muutosta kasvoi vuoden 2020 toteumaan nähden 3,3 milj. euroa, ylittäen talousarvion 0,1 milj. eurolla. Sijoituskiinteistöjen nettotuotto kasvoi vuoden 2020 toteumaan nähden 1,5 milj. euroa, ylittäen talousarvion 3,4 milj. eurolla. 

Poistot vuonna 2021 olivat 9,0 milj. euroa (8,6) ja poistoerojen muutos +0,5 milj. euroa (+0,5). Tilikauden kirjanpidolliseksi ylijäämäksi muodostui 19,8 milj. euroa (vuonna 2020 alijäämää 4,7 milj. euroa). Ilman sijoitusten arvonalennusten muutosta tilikauden ylijäämä olisi ollut 5,9 milj. euroa (1,7). 

Seurakuntayhtymän talouden edellytyksiä arvioitaessa pitkällä aikavälillä on jäsenmäärän kehityksellä keskeinen merkitys. Ansiotulojen nousu on viime vuosina valtaosaltaan kompensoinut jäsenmäärän vähenemisen vaikutuksen kirkollisverotuottoihin. Kirkollisverokertymän ennakoidaan pysyvän lähes nykyisellä tasollaan vuoteen 2024 saakka, mutta vuodesta 2025 / 2026 alkanee suhteellisen jyrkkä kirkollisverotulojen pieneneminen. Seurakuntayhtymän talouden näkymät edellyttävät, että toimitilojen ja henkilöstön määrää vähennetään ja muita toimintakuluja karsitaan siten, että keskipitkällä aikavälillä saavutetaan pysyvästi taso, jossa vuosikate riittää poistojen kattamiseen. 

Yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokouksessaan 9.12.2021 merkittävistä talouslinjauksista tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi, osana Rohkeasti yhdessä –prosessissa syntyneiden toimenpide-ehdotusten täytäntöönpanoa. Yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi kokonaismäärärahaan (toimintakate) tehtävät kahdeksan prosentit leikkaukset vuosina 2023, 2026 ja 2029, päätti erillisestä tilamäärärahasta luopumisesta sekä määritti vuosien 2023–2030 investointien nettomaksimiarvot ja lainojen lyhennyksiin käytettävien varojen maksimiarvot. Edelleen yhteinen kirkkovaltuusto päätti kokonaismäärärahan jaosta vuosille 2023–2025.  

 

Esitys tuloksen käsittelystä 

Tilikauden tulos                                       19.293.686,26 

Poistoeron vähennys             481.402,20 

Tilikauden ylijäämä            19.775.088,46

 

Tilikauden ylijäämä, 19.775.088,46 euroa, esitetään siirrettäväksi taseen edellisten tilikausien yli-/alijäämä -tilille. 

 

 

Liitteet

6	Tilinpäätös, säästöt 2021