Yhteinen kirkkovaltuusto
Pöytäkirja 09.12.2021/Pykälä 108

663/2021

108 §

Helsingin seurakuntayhtymän kokonaismäärärahan (toimintakate) suuruus, investointien nettomaksimiarvot sekä sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvot vuosille 2023–2030

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää:

1.     Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntien ja yhteisten palveluiden yhteenlasketun kokonaismäärärahan (toimintakate) suuruudeksi seuraavaa:

a.     vuodet 2023–2025: 76 554 120 euroa / vuosi

b.     vuodet 2026–2028: 70 429 790 euroa / vuosi

c.     vuodet 2029–2030: 64 795 407 euroa / vuosi

 

2.     , että seurakunnilla ja yhteisellä seurakuntatyöllä on nykyisen käytännön mukaisesti oikeus kumulatiivisten säästöjen kerryttämiseen ja käyttämiseen vuoden 2030 loppuun saakka. Kohdassa 1 esitetyt kokonaismäärärahat eivät sisällä mahdollista kumulatiivisten säästöjen käyttöä.

 

3.     , että tilanteessa, jossa seurakunnan tai yhteisen seurakuntatyön kumulatiiviset säästöt eivät riitä budjetoidun tai toteutuneen alijäämän kattamiseen, sovelletaan liitteessä esiteltyjä kumulatiivisen alijäämän kattamisen periaatteita.

 

4.     Helsingin seurakuntayhtymän investointien (sis. kiinteistö- ja ICT-investoinnit) vuotuisiksi nettomaksimiarvoiksi ilman sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiä seuraavaa:

a.     vuosi 2023: 17 400 000 euroa

b.     vuosi 2024: 10 000 000 euroa

c.     vuosi 2025: 9 000 000 euroa

d.     vuosi 2026: 8 000 000 euroa

e.     vuodet 2027–2030: 10 000 000 euroa / vuosi

 

5.     Helsingin seurakuntayhtymän sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvoiksi seuraavaa:

a.     vuosi 2023: 3 800 000 euroa

b.     vuosi 2024: 4 800 000 euroa

c.     vuosi 2025: 4 600 000 euroa

d.     vuosi 2026: 4 600 000 euroa

e.     vuosi 2027: 5 400 000 euroa

f.       vuosi 2028: 4 900 000 euroa

g.     vuosi 2029: 5 400 000 euroa

h.     vuosi 2030: 5 200 000 euroa

 

6.     pidättää itsellään oikeuden kokonaismäärärahan suuruuden, investointien nettomaksimiarvojen sekä sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvojen tarkistamiseen, mikäli seurakuntayhtymän taloustilanteessa tapahtuisi merkittäviä muutoksia.

Käsittely

Hallintojohtaja Juha Silander esitteli asiaa.

Käsittelyn aikana käytettiin 42 puheenvuoroa.

Valtuutettu Raittinen teki valtuutettu Pynnösen kannattamana palautusehdotuksen.

Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat asian palauttamista äänestävät Ei.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että Jaa -ääniä oli annettu 58, Ei -ääniä 13, Tyhjää 2, Poissa 18.

Palautusehdotus hylättiin.

Keskustelua jatkettiin. Valtuutettu Lanamäki teki esityksen asian jättämisestä pöydälle, valtuutettu Melinin kannatti esitystä asian jättämisestä pöydälle. Puheenjohtaja päätti keskustelun ja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne jotka kannattavat asian käsittelyn jatkamista äänestävät Jaa ja ne jotka kannattavat asian pöydälle jättämistä äänestävät Ei.

Äänestyksen tuloksena puheenjohtaja ilmoitti, että Jaa -ääniä oli annettu 61, Ei -ääniä 6, Tyhjää 2, Poissa 22.

Pöydälle jättämisehdotus hylättiin. Asian käsittelyä jatkettiin.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Päätöshistoria

Yhteinen kirkkoneuvosto 25.11.2021 358 §

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1.     Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntien ja yhteisten palveluiden yhteenlasketun kokonaismäärärahan (toimintakate) suuruudeksi seuraavaa:

a.     vuodet 2023–2025: 76 554 120 euroa / vuosi

b.     vuodet 2026–2028: 70 429 790 euroa / vuosi

c.     vuodet 2029–2030: 64 795 407 euroa / vuosi

 

2.     , että seurakunnilla ja yhteisellä seurakuntatyöllä on nykyisen käytännön mukaisesti oikeus kumulatiivisten säästöjen kerryttämiseen ja käyttämiseen vuoden 2030 loppuun saakka. Kohdassa 1 esitetyt kokonaismäärärahat eivät sisällä mahdollista kumulatiivisten säästöjen käyttöä.

 

3.     , että tilanteessa, jossa seurakunnan tai yhteisen seurakuntatyön kumulatiiviset säästöt eivät riitä budjetoidun tai toteutuneen alijäämän kattamiseen, sovelletaan liitteessä esiteltyjä kumulatiivisen alijäämän kattamisen periaatteita.

 

4.     Helsingin seurakuntayhtymän investointien (sis. kiinteistö- ja ICT-investoinnit) vuotuisiksi nettomaksimiarvoiksi ilman sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiä seuraavaa:

a.     vuosi 2023: 17 400 000 euroa

b.     vuosi 2024: 10 000 000 euroa

c.     vuosi 2025: 9 000 000 euroa

d.     vuosi 2026: 8 000 000 euroa

e.     vuodet 2027–2030: 10 000 000 euroa / vuosi

 

5.     Helsingin seurakuntayhtymän sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvoiksi seuraavaa:

a.     vuosi 2023: 3 800 000 euroa

b.     vuosi 2024: 4 800 000 euroa

c.     vuosi 2025: 4 600 000 euroa

d.     vuosi 2026: 4 600 000 euroa

e.     vuosi 2027: 5 400 000 euroa

f.       vuosi 2028: 4 900 000 euroa

g.     vuosi 2029: 5 400 000 euroa

h.     vuosi 2030: 5 200 000 euroa

 

6.     pidättää itsellään oikeuden kokonaismäärärahan suuruuden, investointien nettomaksimiarvojen sekä sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvojen tarkistamiseen, mikäli seurakuntayhtymän taloustilanteessa tapahtuisi merkittäviä muutoksia.

 

Käsittely

Wiking Vuori teki palautusesityksen, jota Anna Saurama kannatti.

Asiasta äänestettiin. Äänestyksen tulos:

Asian käsittelyn jatkamista kannattivat Rolf Steffansson, Anni Järvilehto, Rakel Hiltunen, Pertti Sundberg, Riitta Asikanius, Risto Harju, Esa Ahonen, Otto Lehtipuu, Martina Harms-Aalto, Kristiina Kartano, Ami Lainela ja Tuula Pontela, yhteensä 12 jäsentä.

Asian palauttamista jatkokäsittelyyn kannattivat Wiking Vuori ja Anna Saurama, 2 jäsentä.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Selostus

Yhteinen kirkkovaltuusto asetti kokouksessaan 18.3.2021 Rohkeasti yhdessä –prosessin yhteydessä laadittavalle toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmalle seuraavat tavoitteet:

Seurakuntayhtymän talous saadaan tasapainoon vuoden 2023 loppuun mennessä, tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi. Tulevien sukupolvien käyttöön jäävät terve talous ja riittävät resurssit. Vahva talous antaa meille kyvyn toimia tehokkaasti ja vaikuttavasti. Verovarojen käyttö on vastuullista ja läpinäkyvää. Vuosille 2022‒2030 laadittavan talouden tasapainotussuunnitelman (osa toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmaa) avulla varmistetaan lisäksi, että:

1. uutta rakenteellista alijäämää ei pääse syntymään ja vuosikate riittää vuosittain poistoihin vuodesta 2024 alkaen ja
2. sijoitusvarallisuus ilman kiinteistösijoituksia ei alita 100 M€ kokonaismäärää vuoteen 2030 mennessä.

Osana talouden tasapainotusta saadaan sovittua, mistä investoinneista luovutaan ja mitä ei enää tehdä. Uusia tulonlähteitä kuten vuokratuloja, pääsylipputuloja, sovellusten mainosmyyntiä, rahankeräyksiä ja tapoja kerätä tuloja esimerkiksi kirkollisten kahviloiden kautta löydetään 5 M€ vuodessa. Nämä vahvistavat tulopohjaa ja kompensoivat osaltaan jäsenmäärän laskusta aiheutuvia vähennyksiä.

Toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmaa on valmistellut kevään 2021 aikana yhteisen kirkkoneuvoston ko. työhön nimeämä asiantuntijaryhmä. Yhteinen kirkkoneuvosto on pyytänyt asiantuntijaryhmän laatimasta loppuraportista seurakuntien ja yhteisten palveluiden osastojen lausunnot.

 

Talouden nykytilanne

Vuoden 2020 tilinpäätöksessä toimintakate oli -82,0 milj. euroa. Vuoden 2020 tilikauden tulokseksi (=tilikauden yli-/alijäämä ilman poistoeron muutosta) muodostui noin -5,3 milj. euroa (vuonna 2019 +9,7 milj. euroa). Ilman sijoitusten arvonalennusten nettomuutosta, yhteensä -6,4 milj. euroa, tilikauden tulos olisi ollut noin 1,2 milj. euroa ylijäämäinen (-2,8). Talousarviossa budjetoitu alijäämä oli 14,1 milj. euroa, joten tulos ilman arvonalennusten muutosta toteutui 15,3 milj. euroa talousarviota parempana.  Seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön säästöt olivat tilinpäätöksessä 2020 yhteensä 9,4 milj. euroa.

Vuoden 2021 alkuperäisessä talousarviossa (ilman vuoden 2021 aikana tehtyjä talousarviomuutoksia) toimintakate on -87,2 milj. euroa. Talousarvio sisältää edellisten vuosien säästöjen käyttöä 4,7 milj. euroa. Tämän jälkeen säästöjä jää käytettäväksi vielä 4,7 milj. euroa.

Investointien määrä suunnittelukaudelle 2021–2023 on vuoden 2021 alkuperäisen talousarvion mukaan 68,0 milj. euroa (brutto). Nykyinen kiinteistökanta edellyttämä vuosittainen investointitaso on arvioitu olevan n. 20–30 milj. euroa. Investoinnit on osittain suunniteltu rahoitettavan kiinteistöjen myynneillä saaduilla tuloilla. Myynnit eivät kuitenkaan ole viime vuosina toteutuneet budjetoidun mukaisina. Vuosina 2018–2020 myynneistä budjetoitiin 13,0 milj. euron tulot, mutta toteutuma oli vain 3,9 milj. euroa.

Henkilöstön vähentämisen keinona on pidetty luonnollista poistumaa. Henkilötyövuodet ja henkilöstökulut olivat tilinpäätöksessä 2020 vuoden 2015 tasolla, joten merkittävää vähenemistä ei ole toteutunut. Vuoden 2021 talousarvion päättämisen yhteydessä vahvistettiin seurakunnille ja yksiköille henkilövuosikiintiöt vuosille 2021–2023.

Talouden realiteetit tulevaisuudessa

Seurakuntien verotulot ovat pysyneet ennallaan jo usean vuoden ajan. Verotettavien tulojen kasvu henkilöä kohden on kompensoinut jäsenmäärän alenemisen vaikutuksen. Jatkossa jäsenmäärän kehityksen alentuessa myös verotulot kuitenkin alkavat pienentyä, kun yleinen talous- ja työllisyyskehitys eivät riitä kompensoimaan alenevan jäsenkehityksen vaikutusta.  Samaan aikaan palkka- ja muut kulut ovat nousseet lähes poikkeuksetta vuosittain (vuonna 2020 toimintakulut poikkeuksellisesti pienenivät edellisvuoteen verrattuna, ennen kaikkea koronapandemiasta johtuen). Seurakuntien talouden kiristyminen verotulojen kasvun hitauden vuoksi edellyttää, että Helsingin seurakuntayhtymä alentaa toiminnan kustannustasoa.

Henkilöstömenojen osuus tuloslaskelmassa on noin 57,9 % kaikista toimintamenoista, joten merkittäviä säästöjä on tavoiteltava sopeuttamalla henkilökunnan määrää eri yksiköissä. Aiemmin tunnistettuja haasteita henkilöstömäärän sopeuttamisen näkökulmasta ovat muun muassa seurakunnallisen toiminnan organisaatio- ja virkarakenne, joka vaikeuttaa merkittävästi henkilökunnan joustavaa siirtymistä seurakuntien ja seurakuntayhtymän yksiköiden välillä, sekä organisaation taipumus pitäytyä totutuissa toimintamalleissa.

Kirkon eläkkeiden maksamisesta vastaa Kirkon keskusrahasto. Maksettavat eläkkeet rahoitetaan seurakunnilta perittävillä palkkasummaan perustuvilla eläkemaksuilla ja kirkollisveron määrään perustuvalla eläkerahastosummalla, joka tällä hetkellä on kirkolliskokouksen päätöksen mukaan 5 % sekä eläkerahaston sijoitustuotoilla. Kirkon kattamaton eläkevastuu on lähes 4,9 mrd. euroa. Suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle saman aikaisesti, kun henkilöstömäärän odotetaan vähenevän. Tämä tarkoittaa sitä, että tulokertymät eivät riitä rahoittamaan maksettavia eläkkeitä ja on varauduttava siihen, että seurakunnilta perittävät eläkemaksut korotetaan.

Seurakunnissa on kyetty luopumaan toimitiloista, mutta vapautuvan kapasiteetin myynnissä ei ole onnistuttu. Myytävässä massassa on kirkkoja ja muita haasteellisia kohteita, joille ei kovin nopealla aikataululla löydy ostajia. Tarvittavia korjauksia ja perusparannusinvestointeja ei ole kyetty tekemään mm. kiinteistötoimiston resurssipulasta ja sopeuttamisvuosien 2016–2018 supistuneiden määrärahojen takia. Täten korjausvelkaa on kertynyt ja paineet investointien toteuttamiselle on kasvanut tasolle, joka   talousennusteen mukaan ei ole mahdollista. Todellisena esimerkkinä voi mainita kirkot:

Kirkkoja on Helsingin seurakunnilla 39 kpl, joiden kirjanpidollinen poistoaika on 1.1.2022 alkaen 50 vuotta (tällä hetkellä 60 vuotta). Tämä tarkoittaa samalla laskennallisesti, että noin 1–1,5 vuoden välein tulisi yksi kirkko remontoida. Kirkkorakennuksen korjauskustannukset ovat aina useita miljoonia (vaihteluväli 5–20 milj. euroa, hankkeen suuruudesta riippuen). Helsingin kirkkojen lukumäärällä tämä on talouden näkökulmasta mahdoton tilanne. Rahavarat tulevat kulutetuiksi loppuun ja tulevilla sukupolvilla on kirkkoja mutta ei varoja niiden kunnossa pidolle. Nyt toteutettu remontti ei ole ikuinen ratkaisu. Kirkkojen lisäksi seurakuntayhtymällä on myös todella paljon muuta kiinteistömassaa – myös näitä tulisi saada vähennettyä radikaalisti. Mikäli meillä ei ole valmiutta luopua kirkoista, tulisi käytännössä kaikki toiminta keskittää kirkkoihin ja luopua muista tiloista.

Mikäli seurakuntayhtymän investointitasoa ei kohtuullistettaisi tulevien vuosien aikana ja kaikki investoinnit toteutettaisiin täysimääräisesti, laskisivat yhtymän rahavarat seuraavan valtuustokauden loppuun mennessä, vuosien 2021–2026 aikana, peräti 133,8 milj. euroa, ollen vuoden 2026 lopussa enää noin 52,5 milj. euroa. Lasku jatkuisi edelleen myös vuosien 2027–2030 aikana. Vuoden 2030 lopussa rahavaroja olisi jäljellä enää noin 3,7 milj. euroa. Laskelmassa on huomioitu toimintakulujen leikkausta 1,5 prosentilla vuosittain.

 

Kokonaismäärärahan ja investointien vuotuisten maksimiarvojen suuruus, nykytila

Kokonaismäärärahan suuruutta tarkasteltaessa tulee tarkastelu toteuttaa toimintakatteen kautta. Toimintakate lasketaan vähentämällä toimintatuotoista toimintakulut sekä mahdolliset käyttötalouteen siirrot. Käyttötalouteen siirrot liittyvät sellaisiin hankkeisiin / hankkeiden osiin, joita ei lopulta katsota investoinneiksi.

Toimintakatteen toteutuman vaihtelu vuosina 2016–2020 esitetään alla olevassa taulukossa:

Seuraavassa taulukossa esitetään investointien toteutuma samalta ajalta, eli vuosilta 2016–2020:

Kiinteistöinvestoinnit ovat toteutuneet useimpina vuosina huomattavasti talousarviossa varattua, kiinteistöosaston määrittämiin investointitarpeisiin pohjautuvaa investointimäärärahaa pienempinä.

Sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennykset on esitetty laskelmissa erillisinä vuodesta 2020 alkaen. Sijoituskiinteistöjen lainanlyhennykset ovat useimmiten investointeja ja erityisesti niissä tapauksissa, joissa kiinteistöyhtiö rahastoi suoritukset.  Kyseiset lainat otetaan sijoituskiinteistöjen rakentamiseen tai peruskorjaukseen ja ne lisäävät näin seurakuntayhtymän sijoitusten arvoa. Lainojen lyhennykset ovat pääsääntöisesti kirjattavissa ko. sijoituskiinteistön osakkeiden hankintamenon lisäykseksi.

Investointituloksi katsotaan pysyvien vastaavien myyntitulot. Näitä ovat esimerkiksi rakennusten, osakehuoneistojen, kiinteistöjen yms. myynnistä saatavat tulot. Investointimenot vähennettyinä investointituloilla muodostavat investointineton.

 

Vuosien 2023-2030 taloussuunnitelma

Talousennusteen pohjalta laaditut mallinnukset osoittivat, että kokonaismäärärahaa tulee leikata tulevina vuosina merkittävästi ja investointien vuotuinen maksimiarvo tulee asettaa huomattavasti nykyistä alhaisemmalle tasolle. Mallinnuksista saadut johtopäätökset olivat linjassa yhteisen kirkkoneuvoston aiemmin tekemien talouslinjausten kanssa.

Viime vuosina talouden tasapainotusta on tehty Helsingin seurakuntayhtymässä supistamalla talousarviokehyksen toimintakatetta tasaisella -1,5 % vuosivähennyksellä. Tämä on johtanut niin sanottuun ”juustohöylä”-säästämiseen, rakenteellisten muutosten tekemisen sijaan. Määrärahaleikkaukset tulisi jatkossa toteuttaa porrastetusti muutaman vuoden välein, jolloin tietylle vuodelle kohdistuvat kovemmat leikkaukset ohjaavat yksiköitä rakenteellisten säästöjen ja myös henkilöstövähennysten tekemiseen.

Talousennusteen pohjalta laaditussa vuosien 2023–2030 taloussuunnitelmassa määrärahaleikkaukset on esitetty kohdistettavaksi vuosiin 2023, 2026 ja 2029. Toimintakatetta pienennetään kyseisinä vuosina kahdeksan prosenttia aiempaan tasoon nähden.

Toimintatuotoissa on huomioitu Rohkeasti yhdessä –tavoitetilan edellyttämä 5,0 milj. euron kasvu, joka toteutetaan porrastetusti vuoteen 2029 mennessä. Kumulatiivisten säästöjen käyttö on huomioitu taloussuunnitelmassa laskennallisesti niin, että säästöjä käytetään vuosittain 0,600 milj. eurolla. Vuonna 2029 säästöjä olisi näin jäljellä enää 0,500 milj. euroa. Toimintakatteeseen kohdistetuissa kahdeksan prosentin leikkauksissa ei ole huomioitu säästöjen käyttöä. Samoin toimintakuluihin on lisätty kertaluonteisina kuluina 0,900 milj. euron määrärahavaraus seurakuntavaalien järjestämiseksi vuosina 2026 ja 2030.

Tilintarkastajan suosituksen mukaisesti käyttötalouteen siirroista luovutaan vuodesta 2023 alkaen, toisin sanoen ne hankkeet ja hankinnat, joita ei katsota investoinneiksi, budjetoidaan jatkossa suoraan kiinteistöosaston käyttötalouden kuluiksi. Muutos on huomioitu kiinteistöosaston toimintakulujen kokonaismäärää määritettäessä.

Rahoitustuotoissa on huomioitu 100 milj. euron sijoitusomaisuuden osalta kahden prosentin vuotuinen reaalituotto, sijoitustoiminnan ohjeiden mukaisesti (ohjeissa reaalituottotavoitteeksi määritelty 2–3 %). Struktuureista vapautuvat varat on laskettu käytettäväksi investointien rahoittamiseen. Edelleen rahoitustuotoissa on huomioitu yhteensä 9,1 milj. euron lisäys sijoituskiinteistöjen vuokratuottoihin. Luku vastaa sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennysten kumulatiivista kasvua vuosien 2022 ja 2030 välillä. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoituksissa sovellettujen periaatteiden mukaan sellaisesta kiinteistösijoituksesta, joka ei tuota vähintään lainojen lyhennyksen verran, pyritään luopumaan.

Poistojen osalta taloussuunnitelmassa on huomioitu vuoden 2022 alusta käyttöön otettava uusi poistosuunnitelma. Poistojen määrää ei tietoisesti ole pienennetty taloussuunnitelman viimeistenkään vuosien osalta, vaikka poistot tosiasiallisesti pienenevätkin kiinteistöistä luovuttaessa. Ratkaisulla on pyritty noudattamaan varovaisuuden periaatetta, koska kunkin kiinteistön myynnin tarkkaa toteutumisajankohtaa ei voida tässä vaiheessa tietää.

Investointineton vuotuiseksi maksimimääräksi on määritelty laskelmassa lähtökohtaisesti 10,0 milj. euroa / vuosi. Poikkeuksen periaatteeseen tekevät vuodet 2025 ja 2026, jolloin pysyvien vastaavien myyntituloja on ennakoitu kiinteistöjen toteutuvista myynneistä johtuen normaalitasoa enemmän.

Taloussuunnitelma on laadittu niin, että rahavarat vuoden 2030 lopussa ovat 123,2 milj. euroa. Yhteisen kirkkovaltuuston hyväksymän tavoitetilan mukaan sijoitusvarallisuuden ilman kiinteistösijoituksia ei tule alittaa 100 milj. euron kokonaismäärää vuoteen 2030 mennessä. Taloussuunnitelmassa noudatetaan näin hieman tiukempaa talouslinjaa kuin asetetussa tavoitteessa. Ratkaisua voidaan pitää ehdottoman välttämättömänä, koska laadittaessa taloussuunnitelmia 10 vuoden ajalle tulee myös varautua yllättäviin muutoksiin ennusteen ja toteuman välillä. FCG Oy:n laatimat verokertymäennusteet ovat jo osoittaneet, että Helsingin kirkollisverokertymä tullee pienenemään nopeammin kuin aiemmin oli osattu odottaa. Tulevat ennusteet voivat olla vielä tätäkin negatiivisempia. Vastaavasti, mikäli esimerkiksi toimintatuotot jäisivät jokaisena suunnitelmavuotena yhden milj. euron alle budjetoidun, tarkoittaisi se jo kahdeksan miljoonan euron pienenemistä vuoden 2030 kassavaroihin.

Taloussuunnitelmakaudella on erityisen tärkeää kiinnittää huomiota muun muassa seuraaviin seikkoihin:

-        Nykyisen kiinteistökannan mukainen kiinteistöinvestointitarve on jopa noin 25 milj. euroa vuodessa. Ehdotetut investointien vuotuiset maksimiarvot edellyttävät määrätietoista kiinteistöistä luopumista, korjausvelan kertymisen ehkäisemiseksi.

-        Investointineton ei tule pitkällä aikavälillä ylittää vuotuisten poistojen määrää.

-        Mikäli yksittäinen sijoituskiinteistö ei tuottaisi vähintään lainojen lyhennyksiin tarvittavaa määrää tai tulevien vuosien odotettavissa olevaa tuottotasoa ei voida pitää riittävänä, tulee kyseisestä kiinteistöstä pyrkiä luopumaan.

-        Pysyvien vastaavien myynneistä on tärkeää laatia selkeä suunnitelma, jonka avulla varmistetaan myyntien toteutuminen suunnitellussa, talousarvion edellyttämässä aikataulussa. Pysyvien vastaavien myyntien toteutumista tulee seurata aktiivisesti, esimerkiksi osana johdon raportointia.

Mikäli seurakuntayhtymän yleinen talouskehitys, erityisesti kirkollisverokertymän osalta, lähtisi selkeästi ennustettua parempaan suuntaan, voidaan kokonaismäärärahojen tasot ottaa tarvittaessa uudelleen tarkasteluun taloussuunnitelmakauden aikana. Tämä edellyttää kuitenkin merkittävää, pitkälle tulevaisuuteen kantavaa muutosta ennusteeseen nähden. Vastaavasti, mikäli seurakuntayhtymän talouskehitys toteutuisi ennustettua selvästi huonompana, tulisi määrärahatasot myös tuolloin ottaa uudelleen tarkasteltaviksi. Jälkimmäistä vaihtoehtoa voitaneen pitää, valitettavasti, ensimmäistä vaihtoehtoa selkeästi todennäköisempänä.

Rohkeasti yhdessä –lausuntoihin liittyvät huomiot ja toimenpide-ehdotukset

Kokonaismäärärahaan tehtävien leikkausten osalta 11 seurakuntaa piti Rohkeasti yhdessä –lausuntokierroksen lausunnoissaan porrastettua, kolmen vuoden välein toteutettavaa määrärahaleikkausta juustohöyläperiaatetta parempana. Kuusi seurakuntaa puolestaan kannatti määrärahan vuosittaista, tasaista leikkaamista. Kolme seurakuntaa ei erikseen ottanut vastauksissaan tähän kantaa. Yhteisten palveluiden osastoista kolme kannatti porrastettua määrärahaleikkausta. Loput eivät yksilöineet kantaansa suoraan tästä näkökulmasta tarkasteltuna.

Kumulatiivisten säästöjen käyttöoikeuden tärkeys korostui sekä lausunnoissa että lausuntokierroksen aikana järjestetyissä työskentelyissä. Esitettyjen näkökulmien pohjalta voidaan pitää perusteltuna, että kumulatiivisten säästöjen käyttöoikeus säilytetään seurakunnilla ja yhteisellä seurakuntatyöllä myös jatkossa. Lisäksi näillä on oikeus päättää säästöjen käyttökohteista ja –aikataulusta.

Kokonaismäärärahan suuruudesta päätettäessä on samalla perusteltua tehdä linjaus oikeudesta kumulatiivisen alijäämän tekemiseen. Määrärahat tulevat väistämättä supistumaan tulevina vuosina pysyvästi, jolloin rakenteellisten muutosten tekeminen on välttämätöntä, eikä toistuvaa alijäämää tilanteessa, jossa kumulatiiviset säästöt on jo käytetty, voida hyväksyä. Tilanteessa, jossa seurakunta tai yhteinen seurakuntatyö laatii alijäämäisen talousarvion, jota aiempien vuosien kumulatiiviset ylijäämät eivät riitä kattamaan, tulee talousarvion laatijan esittää samalla erillinen suunnitelma siitä, miten syntyvä kumulatiivinen alijäämä saadaan katettua talousarviovuotta seuraavien kolmen vuoden aikana. Kyseisten kolmen vuoden talousarvioiden tulee kaikkien olla ylijäämäisiä. Vastaavasti tilanteessa, jossa seurakunnan tai yhteisen seurakuntatyön tilinpäätöstoteuma ylittää talousarvion ja kumulatiiviset säästöt eivät riitä ylityksen kattamiseen, tulee ko. toimijan laatia tuolloin suunnitelma kumulatiivisen alijäämän kattamiseksi meneillään olevaa vuotta seuraavien kolmen vuoden aikana. Myös tässä tilanteessa kolmen seuraavan talousarvion tulee ko. toimijan osalta olla ylijäämäisiä.

 

Rohkeasti yhdessä –talousehdotusten käsittelyaikataulu ja päätösten ulottuvuus

Toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmaa laadittaessa lähdettiin siitä, että kaikki taloutta koskevat linjaukset on perusteltua tehdä yhdellä kertaa ja koko suunnitelmakautta 2023–2030 koskien. Rohkeasti yhdessä –lausuntojen perusteella asiaa on kuitenkin päädytty tarkastelemaan uudelleen.

Kokonaismäärärahan suuruuden, investointien nettomaksimiarvojen sekä sijoituskiinteistöjen lainojen lyhennyksiin varattavien varojen maksimiarvojen osalta päätökset on tärkeää tehdä koko suunnitelmakaudelle kerralla, pitkäntähtäimen suunnittelun sekä määrätietoisten rakenteellisten muutosten mahdollistamiseksi. Sen sijaan kokonaismäärärahan jako sekä seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteet voidaan määritellä tätä lyhyemmäksi ajaksi. Lyhimmillään määrittely on kuitenkin perusteltua tehdä kolmivuotiselle taloussuunnitelmakaudelle.

Vuoden 2023 talousarviovalmistelu voidaan käynnistää alkuperäisen suunnitelman mukaisesti vuoden 2022 alussa, kun kokonaismäärärahan suuruus ja kokonaismäärärahan jako on saatu päätettyä. Päätöksenteon jaksottamiseksi sekä erilaisten täydentävien mallinnusten ja laskelmien tuottamiseksi seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteet sekä sisäisten vuokrien uudet määräytymisperusteet tuodaan yhteisen kirkkoneuvoston ja edelleen yhteisen kirkkovaltuuston päätettäviksi tammikuussa 2022.

 

Liitteet

26	Periaatteet kumulatiivisen alijäämän kattamiseen