Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 20.05.2021/Pykälä 144

521/2021

Päätösehdotus

Yhteinen kirkkoneuvosto käy lähetekeskustelun kokoustyöskentelyn ke-hittämisestä.

Päätös

Merkittiin käyty keskustelu tiedoksi.

Selostus

Helsingin yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee Suomen suurimman seu-rakuntatalouden osalta päätösesitykset oman päätösvallan osalta. Vuo-sittain yhteinen kirkkoneuvosto tekee n. 300-350 päätöstä.

Yhteisen kirkkoneuvoston ohjesääntö uudistettiin 2018. Uutta ohjesään-töä ryhdyttiin noudattamaan 15.5.2018. Yhteinen kirkkovaltuusto päätti yhteisen kirkkoneuvoston tehtävien pykälien määrittämisen kohdalla ko-rostaa yhteisen kirkkoneuvoston vastuuta seurakuntayhtymän strate-gisten linjausten toteuttamisessa. Samassa yhteydessä lisättiin päätös-vallan delegointia. Näiden delegointien tavoitteena on ollut edistää jous-tavuutta.

Käytännössä yhteisen kirkkoneuvoston esityslista on edelleen mittava ja sisältää erikokoluokan asiakokonaisuuksia. Yhteisen kirkkoneuvoston päätösvallan delegoinnin osalta on käynnissä selvitys, jossa käydään läpi onko joitain kokonaisuuksia edelleen mahdollista siirtää eteenpäin.

Yksi läpikäytävä kokonaisuus on viranhaltijapäätökset. Viranhaltijapää-töksiin sisältyy usein eri tasoja. Joskus on syytä tehdä päätöksiä asiois-ta, jotka koskevat operatiivista johtamista ja selvästi kuuluvat johtajien päätäntävaltaan, eikä niistä välttämättä tulisi viedä yhteiselle kirkkoneu-vostolle. Mutta koska yhteisen kirkkoneuvoston tehtäviin myös kuuluu valvomistehtävä, eli sen tarkistaminen, että myös operatiiviset päätök-set tehdään vallassa olevien säädösten ja sopimusten mukaan, niin nämäkin päätökset ovat, läpinäkyvyyden nimessä, hyvä tuoda yhteiselle kirkkoneuvostolle tiedoksi. Tällainen käytäntö tietysti edellyttää, että kaikkien tiedossa on miksi, ja miltä osin, viranhaltijapäätös tuodaan yh-teiselle kirkkoneuvostolle.

Kun viranhaltijapäätöksiä tehdään, ja jos niihin sisältyy muutoksenha-kuoikeus, niin muutoksenhaut ja valitukset lähetetään yhteiselle kirkko-neuvostolle. Tällä tavalla huolehditaan oikeusturvasta. Yhteisellä kirkko-neuvostolla ei siis ole velvollisuus tutkia kaikki päätöksiä yksityiskohtia myöten. Viranhaltijapäätökset tehdään virkavastuulla, ja viranhaltijat ovat niistä vastuussa, kunnes asia on siirretty toiselle viranomaiselle päätettäväksi. Jos esimerkiksi osastonjohtaja viranhaltijapäätöksellä ot-taa papin virkaan, niin tästä päätöksestä voi valittaa ja valitusviran-omainen on yhteinen kirkkoneuvosto. Mikäli valitusoikeutta ei käytetä niin ilmoitus vahvistetusta päätöksestä lähtee tuomiokapitulille joka an-taa viranhoitomääräyksen. Tuomiokapituli ei tällaisessa tapauksessa voi muuttaa päätöstä ja siihen liittyy valituskielto.

Yhteisen kirkkoneuvoston kevätkauden keskusteluissa on noussut esiin toive muuttaa esityslistan rakennetta entistä paremman strategisen joh-tamisen suuntaa. Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmässä on uu-distettu esityslistan rakenne 2019, josta on saatu hyviä kokemuksia. Johtoryhmässä on kokouksen alkuun sijoitettu 1-2 strategista keskuste-lua tarvittavaa asiakokonaisuutta. Kummallekin asiakohdalle on varattu käsittelyn määräaika, joka on johtoryhmän jäsenillä etukäteen tiedossa. Raportit seurakuntayhtymän eri toimielimien työskentelystä sekä johto-ryhmän ilmoitusasiat on taas siirretty kokouksen loppuosaan. Johto-ryhmä pyrkii myös jatkossa parantamaan työskentelyä asioiden käsitte-lyssä niin, että johtoryhmäläiset voivat tutustua asioihin ja määrittää nii-hin oma kantansa tietyssä määräajassa silloin kun se on oman viikko-rytmin mukaan mahdollista.

Yllä mainittua esityslistan rakenteen muutosta on mahdollista kokeilla myös yhteisen kirkkoneuvoston kokousjärjestelyissä. Tällöin voitaisiin nykyisen alun ilmoitusasiat ja viranhaltijapäätökset siirtää kokouksen loppuun. Vastaavasti kokouksen alkuun voitaisiin varata strategisiin asiakokonaisuuksiin omat kohdat.

Viranhaltijapäätösten osalta on yhteisen kirkkoneuvoston jäsenillä olta-va mahdollisuus kysyä päätöksen perusteluista ja itse päätöksestä. Siir-to kokouksen loppupuolelle ei saa tarkoittaa näiden vips-päätösten siir-tämistä sivuun. Siksi yksi vaihtoehto voisi olla mahdollistaa näistä viran-haltijapäätöksistä kuten tietysti muistakin päätösehdotuksista etukäteen tehtäviä kysymyksiä.

Nämä kysymykset ja tarkentavat huomiot voisi olla hyvä toteuttaa niin, että keskustelua olisi mahdollista muidenkin jäsenten seurata samaan aikaan. Yksi luonteva alusta tällaisen etukäteistyöskentelyn osalta voi-taisiin toteuttaa Helsingin seurakuntayhtymän luottamuspalvelussa, jos-ta löytyy toimiva alusta keskustelun käymiseen. Tällainen keskustelu-foorumi olisi järkevä olla joku olemassa oleva eikä uusi sinänsä toimiva alusta, joka jäisi kuitenkin sitten vähälle käytölle. Luottamuspalvelu puoltaisi paikkaansa siksi, että sieltä löytyy myös esittelyt ja liitetiedos-tot.

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtajisto on pyytänyt, että kirkkoneu-voston kokoustyöskentelyn kehittämistä viedään eteenpäin yhdessä kirkkoneuvoston jäsenten kanssa. Lähetekeskustelun tarkoitus on saa-da palautetta valmistelusta ja kuulla kannanottoja kehittämistarpeista. Mahdollinen kokoustyöskentelyn uudistus voitaisiin toteuttaa syyskau-den alussa.