Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 15.03.2021/Pykälä 28

210/2021

 

28 §	Kannelmäen seurakunnan kirkkoherranvaali

 

Päätösehdotus

Kirkkoherra Ulla Kosonen

Seurakuntaneuvosto valitsee Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran virkaan pastori, TM Virpi Koskisen.

Esitys

Esittelijänä on kirkkoherra Sakari Enrold. Esittely perustuu tuomiokapitulin nimittämän vaalin valmistelijan Ulla Kososen pohjatyöhön.

 

Käsittely

Puheenjohtaja avasi keskustelun. Luottamushenkilöt käyttivät yhteensä seitsemän puheenvuoroa.

Puheenvuorojen jälkeen toimitettiin kirkkoherranvaali suljetuin lipuin. Vaalissa Virpi Koskinen sai 11 ääntä ja Nina Rajamäki 4 ääntä.

Päätös

Seurakuntaneuvosto valitsi Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran virkaan pastori, TM Virpi Koskisen.

 

 

 

Selostus

 

Kannelmäen seurakunnan kirkkoherranvaalin valmistelun eteneminen

9/2020         Tieto kirkkoherra Sakari Enroldin jäämisestä vuoden kuluttua.

5.10.2020    Seurakuntaneuvosto

(a) päätti esittää Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulille välillistä vaalitapaa kirkkoherran vaalissa ja

(b) määritteli Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran viran erityiset tarpeet. Valmisteluryhmän jäsenet: Kai Gröndahl, Anni Järvilehto, Riikka Myllys sekä Sakari Enrold ja Tiittu Paju (sihteeri).

9.12.2020    Tuomiokapituli julisti Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran viran haettavaksi.

8.1.2021      Hakuaika päättyi 8.1.2021 klo 15.00. Määräaikaan mennessä virkaa hakivat pastori, TM Virpi Koskinen ja pastori, TM, OTK Nina Rajamäki. Tieto kirkkoherran viran hakijoista uutisoitiin seurakunnan nettisivuilla.

20.1.2021    Tuomiokapituli määräsi vaalin valmistelijaksi lääninrovasti, Oulunkylän seurakunnan kirkkoherra Ulla Kososen.

10.2.2021    Tuomiokapituli antoi kelpoisuuspäätöksen ja lausunnon Kannelmäen kirkkoherran virkaa hakeneista. Molemmat hakijat ovat kelpoisia virkaan.

12.2.2021    Seurakuntaneuvoston jäsenille toimitettiin tiedoksi tuomiokapitulin lausunto hakijoista sekä hakijoiden hakemukset, ansioluettelot ja nimikirjaotteet. 

15.2.2021    Seurakuntaneuvosto

(a) päätti toimittaa vaalin suunnitelman mukaisesti 15.3. ja

(b) kutsua hakijat haastatteluun 22.2. Haastattelun valmistelua varten valittiin haastattelutyöryhmä: Petteri Auvinen, Anni Järvilehto, Riikka Myllys ja Timo Sahi sekä vaalin valmistelija Ulla Kosonen ja Tiittu Paju (sihteeri).

15.2.2021    Seurakunnan nettisivuilla uutinen vaaleista ja hakijoiden esittäytyminen (”Tutustu kirkkoherraehdokkaisiin”) 

18.2.2021    Haastatteluryhmän kokous, jossa päätettiin haastattelun teemat kysymyksineen. Neuvoston jäseniltä oli ennakkoon pyydetty sisältö- ja kysymystoiveita. Kysymyspatteristo muokattiin lopulliseen muotoon 19.2. ja 22.2. ja se toimitettiin neuvoston jäsenille haastatteluja ennen.

22.2.2021    Haastattelutyöryhmä haastatteli ehdokkaat livenä 22.2.2021. Seurakuntaneuvostolla oli mahdollista osallistua haastatteluun – osa seurasi haastattelua paikan päällä, osa striimin kautta. Striimauksen teknisestä toteutuksesta vastasi Joni Nisula.

1.3.2021      Uusista koronarajoituksista johtuen vaalin valmistelija konsultoi lainopillinen asessori Ritva Saariota sekä kirkkoherra Sakari Enroldia vaalin järjestämiseen ja aikataulutukseen liittyen. Vaalin valmistelija oli yhteydessä myös haastatteluryhmän jäseniin. Vaalin valmistelua päätettiin jatkaa suunnitellulla aikataululla ja tavalla, turvarajoituksen huomioiden. Vaalipaikaksi sovittiin Kannelmäen kirkko, joka mahdollistaa turvaetäisyydet kokouksen aikana ja erityisesti äänestettäessä. Lisäksi sovimme, että seurakunta korvaa taksimatkat kokoukseen. Kirkkoherra Sakari Enrold toimitti päivitetyn ohjeistuksen seurakuntaneuvoston jäsenille.

9.3.2021      Kokouskutsu seurakuntaneuvoston jäsenille vaalikokoukseen.

12.3.2021    Esitys kirkkoherran valinnasta vaalikokousta varten.

 

Kirkkoherran viran tehtävät ja erityistarpeet

Kirkkoherranviran tehtävistä on määrätty Kirkkojärjestyksessä (KJ 6A:13). Kirkkoherran valinnan yhteydessä seurakunta antaa tuomiokapitulille lausunnon kirkkoherranviran erityistarpeista, jotka nousevat seurakunnan tarpeista, tilanteesta ja toimintaympäristöstä. Tuomiokapituli huomioi erityistarpeet tehdessään omaa ansiovertailua ja lausuntoa hakijoista.

Kannelmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto määritteli viran erityistarpeet seuraavasti:

• Edellytämme hakijalta hyvää kirkon ja seurakunnan talouden ja hallinnon osaamista sekä monipuolista seurakuntatyön tuntemusta.
• Pidämme tärkeänä kokemusta ja näkemystä tämän ajan monimuotoisen kaupunkiseurakuntaympäristön tarpeista ja kykyä viedä niitä seurakunnan strategiaan ja toimintaan.
• Edellytämme kokemukseen perustuvaa hyvää henkilöstöjohtamisen taitoa ja nykyaikaista lähestymistä organisaation johtamiseen sekä taitoa ja näkemystä johtaa moniammatillista työyhteisöä myös toimintakulttuurin muutoksessa ja murroksessa.
• Haemme yhteistyön taitajaa, joka verkostoituu laajasti kirkollisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa.
• Arvostamme hyviä ja monipuolisia viestintätaitoja ja ymmärrystä monikanavaisen viestinnän merkityksestä tässä ajassa sekä halua kehittää niitä.
• Englannin kielen suullinen osaaminen katsotaan eduksi.
• Tämän lisäksi toivomme, että kirkkoherra on helposti lähestyttävä, hyvän hengen luoja, joka toimii rohkeasti lähimmäisten ja ympäristön parhaaksi.

 

Tuomiokapitulin kelpoisuuspäätös ja lausunto hakijoista

Määräaikaan mennessä virkaa hakivat pastori, TM Virpi Koskinen ja pastori, TM, OTK Nina Rajamäki.

Helsingin hiippakunnan tuomiokapituli on antanut hakijoista lausunnon (KJ 6:16, 3 mom.) 10.2.2021. Lausuntoa varten tuomiokapitulin asettama työryhmä haastatteli hakijat. Lausunnossa todetaan hakijoiden kelpoisuus ja arvioidaan heidän taitonsa ja kykynsä haettavana olevaan virkaan. Lausunto toimii lainsäädännön edellyttämänä hakijoiden ansiovertailuna.

Lausunnossaan tuomiokapituli toteaa molempien hakijoiden olevan kelpoiset ko. virkaan.  Vertailussa nostettiin esille molempien erityisvahvuuksia ja työkokemuksen painopisteitä, mutta nämä eivät sellaisenaan johtaneet lausunnossa siihen, että toinen hakijoista olisi asetettu ensisijaiseksi tai vahvemmaksi ehdokkaaksi. Lausunnossa todetaan: ”...(molemmat hakijat) täyttävät hyvin viran vaatimukset. Heillä molemmilla on näyttöä Kannelmäen seurakunnan kirkkoherran virassa tarvittavista taidoista ja kyvyistä sekä erityisistä tarpeista.”

 

Hakijoiden haastattelu

Haastattelutyöryhmä haastatteli ehdokkaat livenä 22.2.2021. Haastattelua edeltävällä viikolla hakijat esittäytyivät seurakunnan nettisivuilla kirjallisesti ja esittelyvideoissa.

Seurakuntaneuvostolla oli mahdollista osallistua haastatteluun paikan päällä tai striimin välityksellä. Haastatteluryhmän jäsenillä oli vetovastuu haastattelusta.

Lähtökohtana oli haastattelu, jossa kirkkoherran viran keskeiset ulottuvuudet, Kannelmäen erityistarpeet sekä hakijoiden työote ja teologinen ajattelu ajankohtaisista kysymyksistä tulisi katettua. Tavoitteena oli tutustua hakijoiden osaamiseen ja vahvuuksiin sekä toisaalta löytää eroja ja mahdollisesti toisistaan erottautuvaa johtamisprofiilia.

Osana haastattelua oli etukäteen annettu tehtävä henkilöstöhallinnosta ja -johtamisesta. Molemmat toimittivat tähän kirjallisen aineiston, jonka pohjalta haastattelussa oli suullinen esitys.

Haastattelut toteutuivat sujuvasti, suunnitellusti ja aikataulussa.

Haastattelutyöryhmän tehtäväksianto oli valmistella ja toteuttaa haastattelu, ei koostaa omaa päätösesitystä tai ehdotusta valittavasta ehdokkaasta.

Nämä evästykset huomioiden haastatteluryhmä ja vaalin valmistelija kävivät haastattelun jälkeen kolme palautekeskustelua. Haastatteluryhmän jäsenet toivat keskusteluissa esille erilaisia painotuksia liittyen edellytyksiin hoitaa virkaa onnistuneesti, ja arvioi myös eri näkökulmista hakijoiden haastattelussa esittämää osaamista. Haastatteluryhmä ei ottanut ryhmänä kantaa valittavaan henkilöön.

Vaalin valmistelijan näkökulmasta haastatteluryhmän rooli oli tärkeä kahtalaisesti: Yhtäältä haastatteluryhmä varmisti, että seurakuntaneuvoston keskeisiksi katsomia aihealueita käsiteltiin haastattelussa. Toiseksi haastatteluryhmä antoi luottamushenkilöiden osaamista ja näkemystä haastattelun kokonaisuutta arvioitaessa. Haastattelujen ”kuuntelu” ei jäänyt vain vaalin valmistelijan vastuulle – monta silmää ja korvaa havaitsee laaja-alaisemmin. Tämä puolestaan vahvistaa valmistelun läpinäkyvyyttä ja edesauttaa hakijoiden tasapuolista kohtelua.

 

Esityksen perustana oleva hakijavertailu

Kummallakin hakijalla on pitkä työura pappina seurakunnassa. Myös papin työhön liittyvä koulutuspohja on samankaltainen: TM, pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto (kirjo 1). Teologisia jatko-opintoja ei ole kummallakaan. Koskisella niin pastoraalitutkinto kuin johtamisen tutkinto on suoritettu erinomaisilla arvosanoilla. Rajamäki on puolestaan aiemmalta koulutukseltaan oikeustieteen kandidaatti, mikä antaa erittäin hyvät valmiudet kirkkoherran työn hallinnollisiin tehtäviin.

Esittelyn perustana oleva hakijavertailu pohjaa hakijoiden toimittamiin hakemuksiin liitteineen, nimikirjaotteisiin, tuomiokapitulin lausuntoon, hakijoiden nettisivuille toimittamiin esittelyihin sekä haastattelukokonaisuuteen.

Kuten aiemmin on todettu, ei tuomiokapitulin lausunnossa ilmene suoraan sellaisia perusteita, joiden pohjalta toinen hakijoista nousisi suoraan etusijalle valintaa tehtäessä. Tuomiokapituli ei myöskään asettanut hakijoita paremmuusjärjestykseen.

Molemmat hakijat pärjäsivät haastatteluissa hyvin ja vakuuttivat haastatteluryhmän osaamisellaan ja kyvyillään hoitaa kirkkoherran virkaa. Molemmilla oli realistinen kuva tehtävän vaatimuksista Kannelmäen seurakunnassa tällä hetkellä, ja myös ymmärrys tulevaisuuden toiminnallisista ja taloudellisista haasteista. Molemmat esittivät myös konkreettisia ajatuksia siihen, kuinka vastata näihin haasteisiin. Molemmat painottivat seurakuntalaisten tarpeisiin vastaamista ja ydintehtävän terävöittämistä. Rajamäen vastauksissa painottui hieman enemmän henkilöstö- ja kiinteistöresursseista lähtevä pohdinta, Koskinen puolestaan pohti vahvemmin sitä, kuinka rakentaa tulevaa seurakuntalaisista muodostuvien verkostojen ja yhteisöjen varaan.

Haastattelussa kumpikaan hakija ei noussut esille kokonaisuudessaan erityisesti toista vahvempana. Rajamäki vakuutti analyyttisyydellä, selkeydellä ja rauhallisella vuorovaikutuksella. Hän painotti kuuntelemisen ja läsnäolon merkitystä johtamisessa. Koskisen vastauksissa heijastui pedagoginen ja kokonaisvaltainen lähestymistapa esitettyihin kysymyksiin, pitkäjänteinen alueeseen sitoutuminen, seurakuntalaisia osallistava työnäky ja vahva motivaatio haettavaan tehtävään.

 

Vertailua suhteessa seurakuntaneuvoston asettamiin viran erityistarpeisiin:

 

Edellytämme hakijalta hyvää kirkon ja seurakunnan talouden ja hallinnon osaamista sekä monipuolista seurakuntatyön tuntemusta. Pidämme tärkeänä kokemusta ja näkemystä tämän ajan monimuotoisen kaupunkiseurakuntaympäristön tarpeista ja kykyä viedä niitä seurakunnan strategiaan ja toimintaan.

 

Niin tuomiokapitulin lausunnossa kuin haastattelussa tuli esille, että kummallakin hakijalla on hyvä ymmärrys ja tarvittava osaaminen hallinnon ja talouden tehtäviin. Haastattelussa hakijoiden tapa lähestyä taloutta erosi. Rajamäen esitys seurakunnan taloudesta oli analyyttinen, informatiivinen ja helposti seurattava. Koskinen puolestaan pohti taloutta selkeämmin toimintaympäristön muutosta ja murrosta vasten.

Molemmilla on pitkällinen seurakuntatyön tuntemus. Tuomiokapitulin tehtävien myötä Rajamäki on saanut kokemusta seurakuntien hallinnollisista ja henkilöstöhallinnon kysymyksistä. Agricolan seurakunnan vt. kirkkoherrana (2020) Rajamäki sai kokemusta seurakunnan johtamisesta poikkeusolojen aikana. Koskisella puolestaan on monipuolisempi kokemus seurakuntatyön eri osa-alueista niin työntekijänä kuin luottamushenkilönä. Koskisella on myös laajempi kokemus ja näyttöä seurakuntatyön kehittämisestä ja osallistavasta työotteesta yhdessä seurakuntalaisten kanssa. Tätä tukee myös Koskisen suorittama tuotekehitystyön ammattitutkinto (2018), mikä osaltaan vahvistaa kehitysosaamista muutos- ja murrostilanteessa.

 

 

Edellytämme kokemukseen perustuvaa hyvää henkilöstöjohtamisen taitoa ja nykyaikaista lähestymistä organisaation johtamiseen sekä taitoa ja näkemystä johtaa moniammatillista työyhteisöä myös toimintakulttuurin muutoksessa ja murroksessa.

 

Tuomiokapituli toteaa lausunnossaan, että Virpi Koskisella on pitempiaikainen johtamistyön kokemus. Molemmilla on takanaan kolmen kuukauden mittainen määräaikainen kirkkoherranviran hoito: Koskisella Kannelmäessä, Rajamäellä Agricolan seurakunnassa. Koskinen on toiminut lisäksi kappalaisen tehtävässään usean vuoden ajan kirkkoherran vakituisena sijaisena lomien ja vapaiden aikana. Lisäksi Koskinen on hoitanut seurakunnassa sovittuja esimies- ja henkilöstöjohtamisen tehtäviä toimien lähiesihenkilönä ja tiiminvetäjänä osalle henkilöstöä.

 

Osana haastattelua hakijat antoivat esityksen liittyen henkilöstöhallintoon ja –johtamiseen. Rajamäki antoi kattavan esityksen hyvästä henkilöstöhallinnosta ja vakuutti rauhallisella työotteellaan. Myös Koskinen vakuutti osaamisellaan. Erityisenä vahvuutena vaalin valmistelija näki Koskisen esityksessä strategisen johtamisnäyn ja pedagogisen tavan tuoda tämä esille. Keskeisenä sisältönä Koskisella oli henkilöstön osallistaminen ja tätä kautta myös seurakuntalaisten osallistaminen oleelliseksi osaksi kirkonrakentajien yhteisöä. Molemmat nostivat esille vuorovaikutteisuuden ja osaamisen kehittämisen osana johtamistyötä. Rajamäen vastauksissa painottui hiukan vahvemmin kuunteleva, Koskisella sparraava johtamisote.

 

Haemme yhteistyön taitajaa, joka verkostoituu laajasti kirkollisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Arvostamme hyviä ja monipuolisia viestintätaitoja ja ymmärrystä monikanavaisen viestinnän merkityksestä tässä ajassa sekä halua kehittää niitä.

 

Keskeisin ero hakijoiden työotteessa ja kokemuksessa liittyy verkostoihin ja viestintään.

Koskinen toi haastattelussa esille monipuolista verkostoitumisen ja yhteistyön kokemustaan ja painotti näiden merkitystä osana kirkkoherran työtä. Koskisella onkin luottamustehtäviä niin seurakuntatyön ulkopuolella kuin myös seurakuntatyöhön liittyen ja sitä sivuten. Haastattelussa Koskinen kertoi kyvystään ja halustaan verkostoitua ja rakentaa yhteistyötä laaja-alaisesti alueella. Rajamäen verkostot painottuivat olemassa oleviin työn rakenteisiin. Haastattelussa hän kyllä toi esille yhteistyön merkityksen eri toimijoiden kanssa.

Haastattelun ja hakemusten perusteella Koskinen osoitti vahvempaa viestintäosaamista ja –kokemusta. Hän toimii osana seurakunnan some-tiimiä. Hän myös nosti esille useita viestinnän kehittämisen osa-alueita ja konkreettisia tapoja edetä tässä. Rajamäki näki myös viestinnän johtamisen keskeisenä osana kirkkoherran tehtävää ja osoitti myös omaa motivaatiota kehittää viestintää ja viestintäosaamista. 

 

Englannin kielen suullinen osaaminen katsotaan eduksi.

Tuomiokapitulin haastattelussa oli testattu hakijoiden englannin kielen taitoa ja se oli molempien hakijoiden osalta todettu sujuvaksi.

 

Tämän lisäksi toivomme, että kirkkoherra on helposti lähestyttävä, hyvän hengen luoja, joka toimii rohkeasti lähimmäisten ja ympäristön parhaaksi.

Molemmat hakijat osoittivat halua ja kykyä vuorovaikutukseen ja hyvähenkiseen, helposti lähestyttävään johtamiseen. Haastattelutilanteessa Rajamäki onnistui erityisen hyvin vakuuttamaan kuuntelemisen ja läsnäolon taidoillaan.

Molemmat hakijat toivat esille kysymyksen seurakunnasta ympäristötoimijana ja – kasvattajana osana kristityn identiteettiä. Haastatteluryhmä piti tärkeänä myös kysymystä tasa-arvosta ja yhdenvertaisuudesta. Molemmat toivat esille laaja-alaisen ymmärryksen tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden tematiikkaan kuin myös vision ja teologisen perustelun kaikille avoimelle kirkolle.

 

Vaalin valmistelijan yhteenveto ja näkemys vaaliesittelystä

Hakijoina Kannelmäen kirkkoherran virkaan on kaksi osaavaa, kokenutta ja monin tavoin tasavahvaa pappia. Osaamisen erityisalueet ja painosteet sekä persoonallinen työote toki tuovat eroja. Valintaesityksen keskeisenä perustana on seurakunnan esitys viran erityistarpeista, etenkin osiot, jotka nimetään edellytyksiksi. Näistä molemmilla on riittävä osaaminen talouden ja hallinnon alueella ja sellaista eroa oli hankala nähdä, joka riittäisi valintaperusteeksi. Henkilöstöjohtamisen osalta puolestaan Koskisella on pitkäaikaisempi ja monipuolisempi erityisperusteissa mainittu ”kokemukseen perustuva hyvä henkilöstöjohtamisen taito”. Kun lisäksi Koskisella on monipuolisempi kokemus verkostoyhteistyön – niin kirkon sisällä kuin yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa – ja viestinnän osalta, jotka molemmat ovat tulevaisuudessa yhä keskeisemmin kirkkoherran työssä tarvittavaa osaamista, nousee Koskinen valmistelutyössä tehdyn vertailun pohjalta Rajamäen edelle kirkkoherran viran vaaliesityksessä.

Liitteet

1	Hakuilmoitus KirkkoHR kopio
2	Viran erityiset tarpeet
3	Tuomikapitulin lausunto hakijoista