Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 12.12.2019 Pykälä 369

485/2018

 

369 §

Yhteisen seurakuntatyön uusi organisaatiomalli

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

1)                     että yhteisen seurakuntatyön johtamisjärjestelmä muuttuu siten että jokainen työntekijä kuuluu tiimiin, jolle nimetään esimies sekä että esimiehet toimivat suoraan yhteisen seurakuntatyön johtajan alaisuudessa ja vastaa tiimin toiminnasta hänelle.

2)                     todeta että yhteisen seurakuntatyön johtajan tehtävä on henkilöstöä kuultuaan määrätä työntekijät tiimeihin.

3)                     palata yhteisen seurakuntatyön organisaatiokehityksen arviointiin huhtikuussa 2020

4)                     että nykyiset diakoniapäällikön sekä kasvatuksen päällikön virat laajennetaan siten että viranhaltijat toimivat yhteisen seurakuntatyön johtajan tukena ja hänen sijasijaan yhteisen seurakuntatyön johtamisessa.

5)                     aloittaa ns. varustamotoimintaa Matteuksenkirkolla, Pekanraitin seurakuntatalolla sekä Hermannin diakoniatalolla vuonna 2017 vahvistetun diakonian kärkihankkeen loppuraportin mukaisesti, siten kun esittelyssä on kuvattu alkaen 1.1.2020 kuitenkin niin että toimintaa kehitetään yhdessä työntekijöiden ja seurakuntien kanssa keväällä 2020.

6)                     jatkaa yhtymän tilannehuoneen kehittämistä yhteisen kirkkoneuvoston 19.1.2019 tekemän päätöksen sekä liitteellä olevan selostuksen mukaisesti.

7)                     merkitä tiedoksi miten yhteisen seurakuntatyön perussäännössä hoidettavaksi annetut yhteiset tehtävät esittelyssä on jäsennelty tiimeissä.

8)                     antaa yhteisen seurakuntatyön johtajalle tehtäväksi kehittää toimintoja jotka antavat yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille parempia mahdollisuuksia seurata yhteisen seurakuntatyön eri toimialojen työskentelyä.

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti palauttaa asian uutta käsittelyä varten kokouksessaan 28.11.2019, koska todettiin että päätöksentekoon tarvitaan lisätietoa varsinkin tilannehuonetoiminnasta, sekä selkeämpi ehdotus mistä päätetään ja esitys, miten arvioidaan muutoksen vaikuttavuutta.

Yhteisen kirkkoneuvoston jäsenille varataan mahdollisuus osallistua tilannehuone esittelyyn ennen varsinaisen kokouksen alkua 12.12.2019. Liitteessä on yksityiskohtaisempi selvitys tilannehuoneesta.

Johtamisjärjestelmästä on syytä todeta, että yhteisen seurakuntatyön johtaja kirkkovaltuuston 16.10.2016 hyväksymän seurakuntayhtymän hallinnon johtosäännön mukaan vastaa:

seurakuntayhtymän hoidettavaksi perussäännössä annetuista seurakuntatyön yhteisistä tehtävistä;

yhteydenpidosta ja yhteistyöstä kirkkoherrojen, kirkkoherrainkokouksen, Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntien sekä muiden tahojen kanssa;

sekä näihin liittyvistä kehittämisestä, koordinoinnista, valvonnasta, ehdotuksista ja selvityksistä, sekä

että vastuualueensa toimintalinjojen ja tavoitteiden toteuttamiseksi yhteisen seurakuntatyön johtaja tekee päätökset hänelle yhteisen kirkkoneuvoston ohjesäännössä määrätyissä asioissa;

vastaa toimialaansa koskevien asioiden valmistelusta yhteisen kirkkoneuvoston päätettäviksi ja huolehtii päätösten täytäntöönpanosta;

Yhteisessä seurakuntatyössä toimitaan lähempänä seurakuntia (YKN: 25.10.2018 päätöksen mukaan) siten että Yhteinen seurakuntatyön keskus muodostaa asiantuntijaorganisaation, joka aina toimii seurakuntien kanssa, tai seurakuntien kautta, ja sen tavoite on kehittää seurakunnallista toimintaa, ennakoida ja sanoittaa ilmiöitä, mahdollistaa kokeiluja sekä osallistua jatkuvan strategiaprosessiin ja strategian luomiseen.

Luodaan mahdollisuuksia yhä tehokkaampaan yhteistyöhön yhteisten työmuotojen asiantuntijoiden ja seurakuntatyöhön erikoistuneiden työntekijöiden välillä ajatellen sitä, että tulevaisuudessa joudutaan, henkilöstön määrän vähetessä, priorisoimaan ja tekemään valintoja sekä päättää mistä luovutaan. Kun yhteisen seurakuntatyön keskus ei enää voi palkata työntekijöitä hoitamaan uusia seurakunnallisia tehtäviä, herää tarve sopia työnjaosta ja kustannuksista paikallisesti/alueellisesti.

Yhteisen seurakuntatyön uudistuksen alussa toteutetaan myös tarvittava sopeutus 2019 kehyksestä –9% vuoteen 2023 mennessä.

Yhteinen seurakuntatyö organisoidaan siten että toiminnot kehitetään kahden uuden toimintayksikön kautta (ns. varustamot ja tilannehuone) sekä niin että rakenne suurimmassa määrin kuin tähän asti perustuu tiimien työskentelyyn siten että jokaisella (5 – 8 henkilön) tiimillä on oma lähiesimies, joka osallistuu yhteisiin johtotiimikokouksiin johtajan, tai hänen edustajansa, kanssa.

Yhteisen seurakuntatyön henkilökunnasta osa siirtyy varustamoihin siten että heillä on joko vakituinen työpiste jossakin varustamossa, tai siten että osa heidän työstään toteutetaan varustamoissa. Yhteisen seurakuntatyön työntekijät varautuvat siihen, että 5- 20 % työajasta käytetään yhteisiin kehittämistehtäviin.

Yhteisen seurakuntatyön johtaja vastaa toiminnasta ja hänen kanssaan toimii kaksi päällikköä (aikaisemmin diakonian päällikkö ja kasvatuksen päällikkö). Johdossa sovitaan johtamisen työnjaosta. Jokaisessa toimintayksikössä on lähiesimiehiä, johtavia viranhaltijoita, jotka kokoontuvat yhteisiin johtamispalavereihin johtajan tai päälliköiden kanssa, missä myös esitellään asioita päätöksentekoa varten.

Johtajan suorassa alaisuudessa toimii, päälliköiden lisäksi, johtajan assistentti, controller, hankerahoitusasiantuntija sekä viestinnän asiantuntijat ja toimisto.

Kantavana ajatuksena on, että toimitaan tiimeissä. Tieto, taito ja kokemus tuodaan aina tiimin käyttöön. Siten taataan, että ammattitaito ei ole lomalla, vaikka joku työntekijäistä olisi poissa. Hiljainen tieto pyritään sanoittamaan. Tietoa, dataa, ilmiöitä ja osaamisen eri ulottuvuuksia käsitellään tiimeissä ja mielellään myös moniammatillisissa tiimeissä. Edistetään dialogista työskentelyä sekä dialogista johtamista.

Koska toimintaa vielä kehitetään ja kaikille (sekä päättäjille että työntekijöille) pitää antaa mahdollisuus jatkuvasti vaikuttaa kehitykseen ja toteuttamistapoihin, on syytä varautua normaalista pitempään siirtymävaiheeseen siten, että uusi toimintamalli toimii esitetyssä muodossa kuuden kuukauden jälkeen, eli toukokuun lopussa (mahdollisesti vasta kesälomien jälkeen syyskuussa).

 

Lähellä helsinkiläisiä toteutettava toiminta (Varustamot) Toimintayksikkö 1

Varustamoissa kehitetään ja toteutetaan diakoniatyötä sekä muuta seurakuntatyötä moniammatillisesti, lähellä seurakuntia ja yhdessä seurakuntien/rovastikuntien kanssa, alueyhteistyönä tai muulla tavalla. Toimintaperiaate on sama kuin Kampin kappelissa, paikalla on aina työntekijä jonka kanssa voi keskustella. Konseptiin kuuluvat myös Waste & Feast -ravintola, työllistämistoiminta, vapaaehtoistoiminnan eri muodot, raha-asianeuvonta, erityisdiakonia, erityisnuorisotyö, yhteinen diakonia ja vammaistyö. Varustamoita perustetaan 1. Itäkeskukseen Matteuksenkirkolle, 2. Malmille Pekanraitin seurakuntataloon, 3. Hermannin diakoniataloon. Vielä etsitään tilaa 4. Länsi-Helsingissä varustamolle.  Tulevaisuudessa lisätään mahdollisuuksien mukaan esim. Alppilan kirkko, Mikael Agricolan kirkko tai Seurakuntien talo.

Varustamot toimivat myös Tilannehuoneen esikartanoina, joissa ihmisten/kaupunkilaisten esiin nostamia ilmiöitä ja asioita voidaan tarkastella. Varustamoihin luodaan tila tai paikka, missä jokainen voi halutessaan olla vaikuttamassa asioihin. Osaa käsitellään paikallisesti "kansalaisraadissa", mutta toistuvat tai muuten merkitykselliset ilmiöt saatetaan eteenpäin laajempaan keskusteluun.

Diakonian kärkihankkeessa yhdeksi tulevaisuuden kaupunkidiakonian toteuttamismahdollisuudeksi nimettiin ns. Varustamojen kautta toteutettava yhteinen työ. Varustamot tarjoavat paikan, jossa kaikilla on mahdollisuus liittyä yhteiseen, avoimeen ja tarkoituksenmukaiseen työskentelyyn – ilman työala- ja seurakuntarajoja. Niissä työhön otetaan eri tulokulmia ja yhteiseen kehittämiseen mukaan eri toteuttajatahoja (myös alueen toimijat). Varustamot rakennetaan yhdessä työntekijöiden ja kaupunkilaisten kanssa ja ne elävät ajassa.

Varustamo on työnimi. Nimikilpailu ja sen kautta nimen muotoilu palvelumuotoilun keinoin on tulossa.

Snellu toimii koko Helsingin alueella ja tämänhetkinen toimipiste on Matteuksenkirkolla. Varustamoiden yhtenä toimijana erityisnuorisotyö tuo omalla osaamisellaan näihin vahvasti kasvatuksen sekä lapsi- ja nuorisodiakonian näkökulman yhdessä muiden toimijoiden kanssa. Snellu on omalta osaltaan vaikuttamassa siihen, että Varustamoissa lapsia ja nuoria tuetaan, autetaan ja ohjataan niin kriiseissä kuin arjessakin sillä tavoin, että työ on kaikkien Helsingin seurakuntien ja yhteisten työmuotojen yhteistä, eikä vain Varustamo- toimintayksikön tekemää.

 

Hermannin diakoniatalo kehittää toimintaansa varustamona. Keskiössä on kaikille avoin päiväkeskustoiminta Cafe Hermannin palveluineen. Asiakkaiden käytössä on kuntosali, peseytymistilat, pesutupa ja verstas. Tiloja muokataan viihtyisämmäksi ja pullakirkkosalia monikäyttöistetään ja sinne luodaan ”olohuonenurkkaus”, joka tarjoaa hyvät puitteet seurusteluun, lukemiseen ja biljardin pelaamiseen. Diakonisen toiminnan kohderyhmänä säilyvät asunnottomat sekä päihde-, mielenterveys- ja kriminaalitaustaiset. Diakoniatyöntekijät tarjoavat kohderyhmälle palveluohjausta kaikkina arkipäivinä sekä sunnuntaisin pullakirkon yhteydessä. Tämän lisäksi tulevaisuudessa paperittomien kohtaaminen tulee entistä keskeisemmäksi palvelu- ja neuvontapiste Mosaiikin siirtyessä vuoden alusta Hermannin diakoniatalon tiloihin. Päivittäistoiminnan lisäksi kehitetään kohderyhmille suunnattua ryhmätoimintaa mm. päihdesururyhmiä. Kehitämme asiakaslähtöisesti yhteistyötä Yskän muiden yksiköiden, seurakuntien sekä muiden sidosryhmien kanssa.

 

Koko yhtymän kehittämistoiminta (Tilannehuone) Toiminta-yksikkö 2

Kehittämisyksikkö eli Tilannehuone = Pilotittominta, kehityksen kärki, suunnannäyttäjä. Strategian kehittäjä. Toiminta-ajatus: ilmiöiden käsittely ja hankkeiden tuottaminen, palvelumuotoilun menetelmin. Luodaan yhteistyösopimuksia seurakuntien kanssa sekä yhteistyökumppaneiden kanssa. Tähän liitetään myös seurakuntien diakoniapainotteiset hankkeet sekä muut kehittämisprojektit, ja tapahtumakoordinointi.

Tilannehuone linkittyy keskeisesti Helsingin seurakuntien ja yhteisten palveluiden johtamiseen sekä uudenlaisiin työnteon tapoihin. Tilannehuone tulee olemaan fyysinen, virtuaalinen, mentaalinen ja sosiaalinen toimintatila ja -malli. Nyt haetaan yhteistyökumppania fyysisen tilanne-huoneen toteutukseen.

Tilannehuone on myös viestinnällinen, se:

- Luo kuvaa Helsingin seurakunnista kiinnostavana ja merkityksellisenä yhteisönä

- Innostaa ihmisiä osallistumaan seurakunnan elämään, kehittämään kirkon toimintoja yhdessä sekä käyttämään kirkon palveluita

Tilannehuone on osana jatkuvasti kehittyvää Helsingin seurakuntien toimintaa. Sen käyttöönotto liittyy käyttöönotettavaan jatkuvaan strategiaprosessiin, toimintakulttuurin muutokseen, Rohkeasti yhdessä -prosessiin, jossa seurakunnat hakevat yhteisen toiminnan tapoja, ja parhaillaan käynnissä olevaan tiedolla johtamisen hankkeeseen. Tilannehuoneen käyttöönoton ymmärretään olevan osa muutosprosessia, joka vaatii muutosjohtamista ja henkilöstön mukaanottoa uudenlaisiin toimintamalleihin ja työnteon tapoihin.

Tilannehuonetoimintaa johtaa yhteisen seurakuntatyön johtaja. Tilannehuonemainen työskentely linkittyy kaikkien työhön yhtymässä. Jokaisen yhteisen seurakuntatyön työntekijän työstä on 5–20 % kehittämistyötä.

Tilannehuone on yhteisen tiedon jakamisen, kysymisen ja puntaroinnin paikka

Nykyinen asiantuntijatoiminta (Toimintayksiköt 3 ja 4)

Samalla tavalla, kun tähänkin asti toteutetaan Sairaalasielunhoito (3-4 tiimiä) mukaan lukien seurakuntien kanssa toteutuva tuki vakavasti kotona hoidettaville sairaille (toiminta toteutetaan yhteistyössä varustamoiden kanssa) ja poliisipapin toiminta; Perheneuvonta (3-4 tiimiä) mukaan lukien seurakuntien kanssa toteutuva terapeuttinen perhetyö sekä Kirkon keskusteluapu; Oppilaitostyö; Kasvatus; Seurakuntapalvelu sekä Yhteiskunta ja kulttuuri.

Eri tiimit ovat lähiesimiesten johdolla muotoilleet tehtävänsä, samalla kun tiimeissä mahdollisuuksien mukaan on otettu kantaa organisaatiomuutokseen.

Sairaalasielunhoito toimii palvelutiiminä kolmannessa toimintayksikössä, ja on välittömässä asiakaskontaktissa helsinkiläisiin. Se vastaa helsinkiläisten tarpeisiin sairaaloissa ja niissä palveluyksiköissä, joiden kanssa on solmittu yhteistyösopimus. Strategian mukaisesti sairaalasielunhoito verkottuu ja tekee yhteistyötä paikallisseurakuntien ja muiden toimijoiden kanssa. Sairaalasielunhoito liittyy varustamoiden ja tilannehuoneen toimintaan työalarajat ylittävänä yhteistyökumppanina, jolla on asiantuntemusta ja yhteistyökykyä toimia alati muuttuvissa tilanteissa.

Perheneuvonta toimii 3. toimintayksikössä palvelutiiminä suorassa asiakaskontaktissa helsinkiläisiin. Lisäksi perheneuvonta on tietojen ja taitojen osalta vuorovaikutuksessa seurakuntien, tulevien "varustamoiden" sekä kehittämisyksikön kanssa. Työn sisällöllinen kehittäminen tapahtuu perheneuvonnan koko työyksikössä, mutta se ei sulje pois pienempien tiimien muodostamista.

 

Oppilaitostiimin työ jatkuu eri oppilaitosten kanssa tehtyjen yhteistyösopimusten mukaisesti siten, että työ suuntautuu oppilaitosten arjesta nousevista tarpeista. Oppilaitosten moniammatillisissa verkostoissa edustetaan lähettäjää eli kirkkoa muistuttaen Jumalan läsnäolosta, lähimmäisenrakkaudesta sekä rinnalla kulkemisen tärkeydestä. Oppilaitostyötä tehdään yhteistyössä eri tahojen kanssa niin että työ palvelee koko yhteisöä oppilaitoksissa - niin opiskelijoita, henkilökuntaa kuin muita toimijoita.

Yhteistyö on luontevaa ja toivottua esim. perheneuvojien, sairaalapappien, yhteiskunnallisen työn ja aikuiskasvatuksen kanssa elinikäisen oppimisen näkökulmasta. Myös oppilaitoksissa rakastutaan, mennään yhteen, erotaan, sairastutaan, ollaan työelämässä ja kasvetaan ihmisinä, kristittyinä ja ammattilaisina. Yhteistyön eri työalojen kanssa täytyy tapahtua siten, että sen keskiössä on helsinkiläisten tarpeisiin vastaaminen entistä paremmin.

Tilannehuone on tervetullut paikka tai tila, missä kaikki se eri työalojen osaaminen ja asiantuntijuus voi tulla näkyviin. Sen kautta vahvistetaan hyvien toimintatapojen (esim. yhteisölähtöinen työote, Riparin kertausharjoitukset, Friends program) leviämistä, kehittämistä ja uusia kokeiluja isommin ja tehokkaammin. Tärkeää on huolehtia siitä, että jokaisen ääni ja hiljainen tieto tulee kuulluksi.

Oppilaitospapit ovat työskennelleet jo pitkään oppilaitostensa omissa tilannehuoneissa, missä eri hyvinvointitoimijat (YTHS, Kasko, Nyyti ry, opiskeluhyvinvointiryhmät, opiskelija- ja ylioppilaskunnat) tuovat oman osaamisensa ja tietotaitonsa koko yhteisön käyttöön.   

"Astukaa ulos itsestänne, olkaa enemmän, olkaa parempia, olkaa suurempia kuin olette koskaan aiemmin olleet" (Megan Rapinoe).

Kasvatuksen tiimi jatkaa uudessa organisaatiossa pitkäjänteisesti rakennettua, luottamukseen perustuvaa yhteistyötä seurakuntien kanssa. He vaikuttavat verkostoissa, erityisesti Uudessa lastensairaalassa, Helsingin kaupungin kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla kutsuttuina asiantuntijoina. Näistä verkostoista rakennetaan yhteistyölinkkejä paikallisseurakuntiin.

Toimitaan moniammatillisesti helsinkiläisten lasten, nuorten ja heidän perheittensä kokonaisvaltaisen tuen varmistamiseksi. Helsinkiläisten lasten, nuorten ja heidän perheiden etu huomioidaan ottamalla käyttöön uusia menetelmiä.

Kasvatuksen tiimin tehtäviin kuuluu seurakuntien toiminnallisten asioiden tukeminen sisällöllisten kysymysten ja kasvatuksellisten periaatteiden kehittämisessä ja kokeiluissa. Tekniset järjestelyt (esimerkiksi leirivuorojaon valmistelut tai omaa leirikeskustarjontaa täydentävien ulkopuolisten rippikouluvuorojen varaukset ja tukirahan kohdentamiset) eivät suoranaisesti kuulu tähän perustehtävään. Siksi leirivuoroasiat olisi jatkossa syytä siirtää kasvatuksen tiimiltä leirikeskusasioiden hoitajille, mikäli organisaatioehdotuksen mukaan leirikeskukset tulevat osaksi Yhteisen seurakuntatyötä.

Yhteiskunta ja kulttuuritiimi on moniammatillinen tiimi. Tiimin tehtävänä on rakentaa suhteet sidosryhmiin, verkostoihin, kulttuurialan toimijoihin, kansalaisyhteiskuntaan, työelämätoimijoihin sekä kirkollisiin tahoihin ja seurakuntiin. Tiimin kehittämistyössä vastataan toimintakentän tarpeisiin yhdessä sidosryhmien ja niiden seurakuntien kanssa, joita asia koskee.

Tiimin toiminnassa toteutuu seurakuntien kanssa yhdessä tekeminen sekä yhteistoiminta niiden kanssa muun muassa työkumppanuutta tarjoamalla. Tiimi kokoaa vastuualueensa toimijoita yhteen ja tuottaa heidän kanssaan tapahtumia, jotka kehittävät myös seurakuntien toimintaa tai tarjoavat seurakuntien jäsenille osallistumisen mahdollisuuksia. Toimimme työnohjauksen, konsultaation, koulutuksen, verkostotyön ja yhteistoiminnan keinoin. Tiimi toimii monikulttuuristuvassa ja moniarvoistuvassa toimintakentässä, jossa myös hyvinvoinnin polarisaatio ja työelämän muutokset ovat keskeisiä.

 

Kirkon keskusteluapu.  Helsinkiläiset saavat oikea-aikaista, matalankynnyksen anonyymia keskusteluapua myös iltayön aikaan Palvelevan puhelimen, netin ja chatin välityksellä, jota tuotetaan osana Kirkkohallituksen koordinoimaa Kirkon keskusteluapua.

Toimintamme on perusteiltaan verkostomaista ja yhteistyöpainotteista: jokaisessa seurakunnassa ja yhteisessä työmuodossa on yhteyshenkilö. Seurakuntalaisella on mahdollisuus päivystäjänä osoittaa kristillistä lähimmäisenrakkautta antamalla aikaansa ja vuorovaikutustaitojaan tukea tarvitsevan avuksi.

Toiminnan vaikutukset ovat huomattavasti päivystyksessä tuettuja yhteydenottajia laajempaa: mm. oppilaitoksissa, työpaikoilla ja harrastuspiireissä on satoja seurakuntalaisia, jotka ovat saaneet ja saavat jatkuvaa koulutusta ja työnohjausta sielunhoidolliseen kohtaamiseen, mitä he hyödyntävät myös arjessaan.

Toiminnassa verkostoidutaan vahvasti muiden puhelin- ja verkkoauttamista tarjoavien tahojen kanssa ja tehdään koulutus-, kehittämisyhteistyötä ja palvelun laadun varmistamiseksi. Yhteistyöverkostoissa edustamme ev.lut. kirkkoa ja muut auttajatahot ohjaavat hengellisissä ja eksistentiaalisissa asioissa kipuilevia meidän palveluihimme.

Yhteisessä seurakuntatyössä vapaaehtoistoimintaa organisoidaan niin toimintakeskuksissa kuin palvelutiimissäkin. Varustamot tuovat vapaaehtoistoiminnalle uudenlaisen toiminta-alustan.  Vapaaehtoistoiminnan muotoja ovat esim. näkövammaistyön opastoiminta, Kirkon keskusteluapu ja Palveluoperaatio Saapas. Kaikkiaan vapaaehtoisia on useita satoja. Yhteisestä seurakuntatyöstä myös tuetaan seurakuntia ja yhteisiä palveluita vapaaehtoistoiminnan laadukkaassa organisoinnissa kaikilla toiminnan tasoilla hankkimalla, jatkojalostamalla ja tarjoamalla tietoa sekä edistämällä rovastikunnallista yhteistyötä. Lisäksi pyritään saattamaan yhteen tekijöitä ja tekemisen paikkoja; osaamista ja tarpeita sekä auttajia ja avuntarvitsijoita.

Koko diakonian tehtäväalue (yleinen ja vammaisdiakonia, erityisdiakonia, erityisnuorisotyö, Lehtisaaren nuorisokoti, Mustasaaren toimintakeskus, projektit ja hankkeet) tarkoituksena on antaa henkistä, hengellistä ja mahdollisuuksien mukaan aineellista apua hädässä oleville yksityisille ihmisille ja heidän omaisilleen. Se toimii yhteisöjen, järjestöjen ja laitosten kanssa sekä avustaa ja tukee seurakuntien toimintaa sekä työskentelee niiden välisen yhteistyön toteuttamiseksi. Kehittää ja toteuttaa yhdessä seurakuntien diakoniatyön sekä muiden seurakuntien työalojen kanssa kaupungin alueella toteutuvaa laaja-alaista auttamistyötä niiden ihmisten parissa ja kanssa, joilla on tarve erityiseen tukeen oman elämäntilanteensa vuoksi.

Yhteisen diakonian ja vammaistyön työryhmä työskentelee erityisryhmien parissa, pääasiassa kehitysvammaisten, näkövammaisten ja viittomakielisten henkilöiden ja heidän omaistensa kanssa. Tehtäväalueeseen kuuluvat myös kehitysvammaisten rippikoulut. Työn kehittämisessä otetaan huomioon Varustamoiden tarjoama mahdollisuus, työ toteutuu jo tälläkin hetkellä laajasti ympäri kaupunkia ja pääkaupunkiseutua. 

Seurakuntien työtä tukevia tehtäviä, kuten taloudellinen tukitoiminta ja vapaaehtoistyön seurakuntatuki, hoidetaan läheisessä yhteistyössä seurakuntien kanssa ja heidän tarpeitaan kuunnellen.

Kampin kappeli toimii varustamo-periaatteella siten että yhdessä Helsingin kaupungin kanssa tarjotaan keskusteluapua helsinkiläisille. Paikalla on sekä diakoniatyöntekijöitä ja pappeja että kaupungin sosiaalityöntekijöitä. Kampin kappelin toiminta perustuu siihen että työntekijöillä ei ole vastaanottohuoneita vaan ovat läsnä kirkon aulatilassa ja voivat tarvittaessa siirtyä keskustelutilaan.

 

Toimintakeskukset (toimintayksikkö 4)

Toimintakeskukset, joihin kuuluvat Mustasaari, Lekholmen, (mahdollisesti muutkin leirikeskukset), Lehtisaaren nuorisokoti, Kansainvälinen ja vieraskielinen työ (mahdollisesti tiiviimmin liitettynä Mikael Agricolan kirkkoon.)

Lehtisaaren nuorisokoti tarjoaa turvallisen kasvuympäristön 13-18 -vuotiaille tytöille, jotka eivät voi asua kotonaan. Nuorisokoti on 12 paikkainen ja nuorisokodissa on kaksi osastoa sekä asumisharjoitteluyksikkö. Nuorisokoti turvaa nuorelle välittävän, kasvua ja kehitystä tukevan kodinomaisen kasvuympäristön. Henkilökunta koostuu sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista, jotka pitävät nuoresta huolta, sekä auttavat ja tukevat häntä elämässä eteenpäin. Toiminnassa korostuu sosiaalisen vastuuntunnon, kasvatuksen ja hyvinvoinnin lisääminen sekä syrjäytymisen ehkäisy. Nuorisokoti tekee yhteistyötä nuorten perheiden, eri ammattiryhmien ja ennen kaikkea nuoren itsensä kanssa. Jokaisella nuorella on omaohjaaja, joka syventyy erityisesti hänen asioihinsa ja hyvinvointiinsa. Nuorisokodissa harjoitellaan arjen perusaskareita ja vastuulliseksi nuoreksi aikuiseksi kasvamista yhteisten pelisääntöjen ja arkirutiinin avulla. Nuorisokodissa vaalitaan kristillisiä lähimmäisenrakkauteen perustuvia arvoja. Toiminnan perustana ovat yhteisöllisyys, selkeät ja turvalliset rajat sekä omaohjaajasuhde.

Mustasaari toimii varustamo-periaatteen mukaisesti eli on siellä, missä helsinkiläiset ja erityisesti lapsiperheet liikkuvat kesäaikana. Saari tavoittaa runsaasti myös erityisryhmiin kuuluvia sekä diakonian asiakkaita. Mustasaaren kehittämismahdollisuudet ovat loputtomat, ja toimintaa voi nopeastikin muokata muuttuviin tarpeisiin sopivaksi.

Lekholmen on ainut ihan ruotsinkielinen yksikkö. Lekholmen toimii kuten Mustasaari varustamo-periaatteen mukaisesti. Samalla Lekholmen on ruotsinkielisten seurakuntien rippikoulukeskus. Lekholmenin avoin toiminta vastaa seurakuntien nuorisostyöstä kesäisin ja luo edellytyksiä yhteiseen nuoristoimintaan myös talvisaikaan.

Leirikeskustoiminta on perinteisesti hoidettu kiinteistöosastolla. Uudistuksen yhteydessä leirikeskusten toiminnan suunnittelu siirretään yhteiseen seurakuntatyöhön. Jatkossa kiinteistöosasto hoitaa kuitenkin edelleen kiinteistöjen ylläpidon.

Kansainvälinen työ kuuluu tässä vaiheessa yhteiskunta- ja kulttuuritiimiin mutta samalla vastuu vieraskielisestä työstä on myös niillä seurakunnilla jotka toimivat kotipesäseurakuntina. Vieraskielisestä työtä johdetaan myös suurilta osin yhteistyönä Espoon ja Vantaan seurakuntayhtymien kanssa.

Kyseessä on kasvava työala. Tämän alan kehittämiseen on syytä palata erikseen Rohkeasti yhdessä työskentelyssä

 

 

Liitteet

10	Tilannehuone yhteiselle kirkkoneuvostolle 12.12.2019