Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 28.11.2019 Pykälä 343

32/2019

 

343 §

Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2020-2022 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen hyväksyminen

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

1)    merkitä liitteenä olevat lausunnot sekä selostuksessa esitetyt vastineet tiedoksi,

2)    esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle lausunnot ja vastineet ja

3)    hyväksyä Helsingin seurakuntayhtymän vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2020-2022 toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotuksen ja esittää ne yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyttäväksi

Käsittely

Juha Tuohimäki selosti asiaa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 10.10.2019 hyväksyä lausunnoille lähetettäväksi vuoden 2020 talousarvioehdotuksen ja vuosien 2020–2022 toiminta- ja taloussuunnitelman. Yhteinen kirkkoneuvosto pyysi samalla seurakuntaneuvostoilta lausunnot 8.11.2019 mennessä.

Määräaikaan mennessä kaikki seurakunnat ovat antaneet lausunnon ja puoltavat talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksymistä. Lausunnot ovat liitteenä. Lausunnoista kuudessa puolletaan hyväksymistä ilman kysymyksiä tai kommentteja (Johannes, Malmi, Petrus, Roihuvuori, Töölö ja Vartiokylä).    

Seuraavassa on esitetty yhteisen kirkkoneuvoston vastineet seurakuntien lausunnoissa esitettyihin kysymyksiin ja ehdotuksiin kirjoitettu kursivoidusti.

 

Henkilöstösuunnitelma

Haagan, Kallion, Kannelmäen, Pakilan, Pitäjänmäen ja Munkkiniemen seurakunnat kiinnittävät lausunnoissaan huomiota siihen, että talousarvion henkilöstöliitteen mukaan henkilöstövähennykset kohdistuvat vuosina 2020-2022 lähinnä seurakuntiin, ei niinkään yhteisiin palveluihin. Taustalla on jo merkittävät henkilöstövähennykset seurakunnissa vuosina 2015-2018. Seurakuntaneuvostot näkevät, että vähennysten tulee kohdistua tasapuolisesti sekä yhteisiin palveluihin että seurakuntiin. Seurakuntaneuvostot toteavat, että yhteisten palveluiden vähennykset eivät kohdistu lainkaan pysyvään henkilöstöön. Munkkiniemen seurakunta toteaa erityisesti, että seurakunnan kannalta katsottuna henkilöstön tulisi vähentyä vähintäänkin yhtä paljon yhtymästä kuin seurakunnasta ellei peräti toisinpäin toiminnan painopisteen tulisi olla seurakuntien henkilöstössä. Haagan seurakuntaneuvoston näkemys on, että vähennysten tulee kohdistua tasapuolisesti sekä yhteisiin palveluihin että seurakuntiin. Kannelmäen seurakuntaneuvosto toteaa, että näyttää siltä, että yhteisten seurakunnallisten tehtävien alueelta ei ole vähennetty henkilötyövuosia muilta osin kuin TKM-7 osalta, joka jo lähtökohtaisesti oli määräajaksi suunniteltua ”ylimääräistä” resurssia. Pitäjänmäen seurakunta ehdottaa, että talousarviokirjassa avattaisiin laajemmin seurakuntien ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien henkilöstösuunnittelun välisiä eroja, niiden syitä ja johtopäätöksiä.

 

Vastine: Yhteinen kirkkoneuvosto päätti 13.6.2019 (519/2019 195 §), että henkilöstösuunnittelun avuksi seurakunnille laaditaan henkilöstöyksikössä ohjeluonteinen eläköitymissuunnitelma sekä henkilötyövuosikiintiö. Päätöksen mukaan yhtymän yhteisissä palveluissa henkilötyövuosikiintiö tulee olemaan sitova ja seurakunnissa ohjeellinen. Kyseinen henkilötyövuosikiintiö laaditaan alkuvuoden 2020 aikana sekä seurakunnille että yhteisille palveluille.

Osana vuoden 2020 talousarviota tuli jokaisen seurakunnan ja yhteisten palveluiden yksikön tehdä henkilöstösuunnitelma FPM-budjetointiohjelmaan. Seurakunnat ja yksiköt syöttivät oman henkilöstösuunnittelunsa sekä resursointitarpeensa pohjalta ohjelmaan henkilöstönsä määrän henkilötyövuosittain vuosille 2020-2022. Suunnittelun avuksi henkilöstöpalvelut tuottivat jokaiselle seurakunnalle ja yksikölle yhteisen kirkkoneuvoston edellä mainitun päätöksen mukaisesti eläköitymissuunnitelman, josta näkyi arvio eläköityvän henkilöstön määrästä vuoteen 2029 asti. Osana henkilöstösuunnitelman ohjeistusta henkilöstöpalvelut toivat esiin Kirkon työmarkkinalaitoksen suunnittelussaan käyttämän suosituksen, jonka mukaan kahden eläköityvän työntekijän tilalle palkattaisiin yksi uusi työntekijä. Tämän suosituksen mukaisesti eläkkeelle jäävien tilalle palkattaisiin Helsingin seurakuntayhtymän yksiköissä vuosina 2019-2023 yhteensä 80 henkilöä ja 80 vakanssin osalta palkkakustannukset säästyisivät. Vuodesta 2023 alkaen tämä tarkoittaisi noin 4 miljoonan euron vuosittaista säästöä henkilöstökuluihin. Säästö toteutuisi vain osittain vuosina 2019-2023, mutta auttaisi osaltaan sopeuttamaan toimintamenoja ja pienentämään toimintakatetta.

Kun tarkastellaan viime vuosien henkilöstömäärän ja –työvuosien kehitystä, on vuoden 2018 henkilöstökertomuksen mukaan vuosien 2016-2018 aikana henkilötyövuodet (htv) ovat vähentyneet -1,08% eli 17,3 htv, vaikka mukana on TKM7 hankkeen työntekijät. Vuoden 2018 aikana henkilöstömäärä on vähentynyt Lauttasaaren, Tuomiokirkon, Matteuksen ja Petruksen seurakunnissa sekä viestintäyksikössä, ja pysynyt samana Oulunkylän, Pitäjänmäen, Roihuvuoren ja Johanneksen seurakunnissa sekä sisäisessä tarkastuksessa. Kaikissa muissa yksiköissä henkilöstömäärä on kasvanut.

Henkilöstön määrää ja tarpeellisuutta yhteisissä palveluissa tarkasteltaessa on tärkeää ottaa huomioon kirkkolaissa sekä Helsingin seurakuntayhtymän perussäännössä määritellyt yhtymän yhteisille palveluille kuuluvat tehtävät. Seurakuntayhtymä hoitaa sille kirkkolain 11 luvun 2 §:n 1-2 ja 4 momentissa säädetyt talouteen ja henkilöstöön liittyvät asiat sekä lisäksi kirkkolain 11 luvun 2 §:n 5 momentissa määritetyt tehtävät, kuten esimerkiksi yleishallinnon ja oikeudelliset asiat, taloushallinnon, rahatoimen sekä henkilöstöhallinnon.

Yhtymän perussäännön mukaan tulee yhtymän hoitaa myös yhteinen viestintä, keskusrekisteri, hautaustoimi, kiinteistö- ja rakennustoimi sekä tietyt irtaimistoasiat. Yhtymän tehtäviin kuuluu lisäksi kesäkotien ja leirikeskuksien ylläpito ja käytön järjestäminen, urku- ja kuvataidehankinnat, seurakuntatyön yhteiset tehtävät sekä niihin liittyvä kehittäminen, materiaalipalvelu ja seurakuntien vastaavan työn tukeminen.

Yhteiseen seurakuntatyöhön kuuluvat perussäännön mukaan yhteinen diakoniatyö, vammais- ja erityisdiakonia, erityisnuorisotyö, yhteinen kasvatustoiminta ja seurakuntapalvelu, seurakuntien yhteinen toiminta, perheneuvonta sairaalasielunhoito sekä palveleva puhelin.

Helsingin seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden toimintakenttä on siis hyvin laaja tarkasteltaessa esimerkiksi henkilöstömäärän volyymiä ja tarpeellisuutta.

On totta, että yhteisten palveluiden on otettava tulevaisuuden henkilöstöresursoinnissa huomioon henkilöstövähennyksien tasapuolinen jakautuminen suhteessa seurakuntiin. Jatkuva palvelutarve sekä lainsäädännön ja perussäännön määrittämät tehtävät sitovat kuitenkin yhteisiä palveluita, joten näiden sitovuuksien mukaan toimintaa on mukautettava yhteisten säästösuunnitelmien mukaan, mutta myös asiakkaiden tarpeet huomioiden. Tämän hetkinen henkilöstösuunnitelma on toteutettu nykyisen palvelutarpeen mukaan ja suunnitelmat tulevat tarkentumaan, kun yhteisten palveluiden yksiköille määritellään sitova henkilötyövuosikiintiö. Lähtökohta on, että yhteisten palveluiden henkilöstömäärän kehitys noudattelee seurakuntien henkilöstömäärän kehitystä. 

Järkevin tapa päästä pienentämään kiinteistöosaston työvoimantarvetta, henkilökuntaa ja siten henkilöstö- ja kunnossapitokuluja on vähentää oleellisesti ylläpidettävien kiinteistöjen ja toimitilojen määrää. Tämä edellyttää sitä, että seurakunnat ja yhteisten palveluiden yksiköt jatkavat määrätietoisesti toimitilojensa käytön optimointia, mikä mahdollistaa toimitiloista luopumisen.  Kiinteistöt kannattaa pitää kohtuullisessa kunnossa siihen asti, kun niiden käytöstä luovutaan ja ne myydään.

Taloussuunnittelu ja määrärahojen jako

Taloussuunnitteluun liittyen Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto nostaa esille kaksi asiaa: 1. Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstö- ja kiinteistökuluja pitää karsia, sekä uudistaa toimintamuotoja ja rakenteita.  2. Suunnitelmissa olisi syytä olla myös pidempi perspektiivi, kuten toiminta- ja taloussuunnitelmaehdotus 10 vuoden päähän.

Vastine: Tulevaisuudessa mikäli jäsenmäärän kehitystä ei saada nousuun, seurakuntien talous supistuu väistämättä. Tämä edellyttää hallittua henkilöstö- ja kiinteistökulujen karsimista sekä toimintatapojen ja rakenteiden uudistamista.

Kirkkojärjestyksen 15. luvun 2 §:n mukaan talousarviossa sekä siihen liittyvässä toiminta- ja taloussuunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet kolmeksi vuodeksi. Toiminta- ja taloussuunnittelun tarkasteluväliksi seurakuntatalouksissa on vakiintunut kolme vuotta. Varsinkin toimintaympäristön muuttuessa toiminta- ja taloussuunnittelun tarve pidemmälle tulevaisuuteen korostuu voimakkaasti. Pitkän aikavälin kehitystä ohjaa strategia. Siihen liittyvä toiminta- ja taloussuunnittelu jopa 10 vuotta eteenpäin on jatkossa entistä tarpeellisempaa. 

Munkkiniemen seurakuntaneuvosto toteaa lausunnossaan, että edellisessä määrärahojen jakoperusteen uudistuksessa (2011) jakoperuste perustui ajatukseen, että seurakunnat ovat suunnilleen saman kokoisia, jolloin pienille seurakunnille ei tarvita enää ns. perusosaa, jolla otettiin huomioon se nyt jälleen eriarvoisuutta aiheuttava seikka, että pienelle seurakunnalle peruspalveluiden (virasto, kirkon palveluskunta, diakonia, kirkkomusiikki jne.) tuottaminen on suhteessa kalliimpaa kuin suurelle seurakunnalle. Koska seurakunnat ovat edelleen hyvin eri kokoisia tulisi lausunnon mukaan pienten seurakuntien perusosa palauttaa.

Myös Kallion ja Pakilan seurakuntaneuvostot ovat kiinnittäneet lausunnoissaan huomiota seurakuntien määrärahojen jakoperusteisiin. Kallion seurakunta näkee, että sekä yhtymän perussopimuksessa määritellyistä yhdessä hoidettavista tehtävistä että seurakunnallisen toiminnan kehysmäärärahan jakoperusteista on keskusteltava osana Rohkeasti yhdessä –hanketta. Kiristyvä taloustilanne vaatii toiminnan suunnitelmallista suuntaamista ja myös luopumista. Pakilan seurakuntaneuvosto toteaa, että alkavan Rohkeasti yhdessä –prosessin myötä määrärahojen jakoperiaatteet on syytä nostaa uudelleen käsittelyyn, jotta määrärahat jakautuisivat tulevaisuudessa tasaisemmin euroa/jäsen.

Mikaelin seurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa, että seurakuntien tulee kehittää toimintakulttuuria, keskittää ja tehdä valintoja perustehtävien hoitamisessa ja paikallisten toimintatavoitteiden saavuttamisessa. Tällöin olisi toivottavaa, että seurakuntayhtymän yksittäisten seurakuntien huomattavat tulot otettaisiin huomioon toimintamäärärahoja jaettaessa.

Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto toivoo, että kehysmäärärahan jakoperusteissa huomioidaan myös seurakunnan aktiivisuus.

Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvoston lausunnon mukaan on tärkeä huomioida, että Tuomiokirkkoseurakunnan työstä suuri osa on kaikkien Helsingin seurakuntien jäseniä palvelevaa. Keskustan koko pääkaupunkiseudun ihmisiä saavuttava ja palveleva toiminta tulee turvata taloudellisesti jatkossakin.

Vastine: Osana Rohkeasti yhdessä –prosessia on tarkoitus keskustella määrärahojen jakoperiaatteista ja tutkia jakoperiaatteiden mahdollisten muutosten vaikutukset eri seurakuntiin.

Munkkiniemen ja Pitäjänmäen seurakuntien seurakuntaneuvostot toteavat, että seurakunnat suunnittelevat käyttävänsä vuonna 2020 yhteensä 1,67 m€ aiempien vuosien säästöjä. Seurakuntien osuus käyttötalouden 90 m€ loppusummasta on 49 m€. Yhteisten seurakunnallisten tehtävien osuus loppusummasta on 22 m€ eli alle puolet seurakuntien käyttötaloudesta. Näiden tehtävien hoitamiseen tarvitaan kuitenkin 3,2 m€ säästöjä.

Vastine: Yhteisten seurakunnallisten tehtävien 3,2 m€ säästö koostuu pääosaltaan (2,3 m€) TKM-7 hankkeen määrärahoista. TKM-7 hanke loppuu vuoden 2020 lopussa.

Vuosaaren seurakuntaneuvosto on huolissaan siitä, miten seurakunnat suoriutuvat muutaman vuoden päästä lakisääteisistä tehtävistään (kuten jumalanpalveluselämä, kirkolliset toimitukset, diakonia, rippikoulu). Verotulojen laskiessa, myös kehysmäärärahan määrä laskee. Miten seurakunnat voivat tulevaisuudessa suoriutua lakisääteisistä tehtävistään? Jos seurakunnilla ei ole varaa maksaa työntekijöidensä palkkoja, emmekä pysty hoitamaan tehtäviemme, tulee se seurakuntaneuvoston mukaan väistämättä kiihdyttämään kirkosta eroamistahtia. Seurakuntien talouden liiallinen kiristäminen silloin, kun se ei ole aivan pakollista, ei ole Vuosaaren seurakuntaneuvoston mielestä viisasta. Seurakuntaneuvoston näkemyksen mukaan jo 1 miljoona € lisämäärärahaa jaettuna seurakunnille auttaisi.

Vastine: Seurakuntien määrärahoihin on tehty kertaluontoiset lisäykset vuosina 2018-2019. Vuonna 2018 lisämääräraha oli 2,9 milj. euroa ja vuonna 2019 4,8 milj. euroa. Myös vuodelle 2020 seurakunnille esitetään kertaluontoista sopeuttamis- ja kehittämisrahaa, joka vuoden 2020 talousarvioesityksessä on 2,0 milj. euroa. Vuodesta 2021 alkaen ei ylimääräistä sopeuttamis- ja kehittämisrahaa eikä lisämäärärahaa ole taloussuunnitelmaan esitetty, koska kokonaistalous tiukkenee nopeasti ja seurakuntien ja yhteisten seurakunnallisten tehtävien yhteenlasketut säästöt ovat viime vuosien aikana lisääntyneet.

 

Seurakunnan perustehtävä

Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto toteaa, että ”Budjettikirjan yleisperusteluissa, luvussa 2. Lähtökohdat on laajasti referoitu seurakuntien toimintasuunnitelmia. Ainoa kohta seurakuntien toimintasuunnitelmista, jota ei lainkaan mainita eikä referoida, on ensimmäinen kohta: Tähän meitä tarvitaan.”

”Seurakunta toteuttaa KL 4:1 mukaisesti kirkon tehtävää, joka on kaikille seurakunnille sama. Otsikon Tähän meitä tarvitaan alla kukin seurakunta kuvaa sitä erityistä tapaa, jolla se hahmottaa kirkon tehtävän muuttuvassa toimintaympäristössä. Seurakuntien perustehtävän sijaan budjettikirja tyytyy otsikon Lähtökohdat alla (s. 3-4) esittelemään Helsingin seurakuntayhtymän strategisia linjauksia. Seurakuntayhtymän roolina ei ole toteuttaa kirkon perustehtävää, koska se on taloudellis-hallinnollinen organisaatio. Seurakuntayhtymä ja sen strategiset (taloudellis-hallinnolliset) linjaukset eivät myöskään määrittele seurakuntien toiminnan peruslähtökohtia.”

”Nyt YKN on lähettänyt seurakuntaneuvostoille kyselyn, johon pyydetään vastausta 20.11.mennessä. Yksi kysymyksistä kuuluu: Mitkä ovat seurakunnan keskeisimmät tehtävät ja miten ne pystytään hoitamaan? Seurakunnat ovat jo vastanneet kysymyksen ensimmäiseen osaan (mitkä ovat seurakunnan keskeisimmät tehtävät) toimintasuunnitelmien otsikolla Tähän meitä tarvitaan. Näitä vastauksia ei kuitenkaan ole noteerattu budjettikirjan lähtökohdissa.”

”Katsomme, että budjettikirjan lähtökohtien laadinnassa on tapahtunut merkittävä sisällöllinen virhe. Se voidaan kuitenkin korjata lisäämällä heti otsikon 2. Lähtökohdat alle yhteenveto seurakuntien toimintasuunnitelmien kohdista Tähän meitä tarvitaan.”

Vastine: Helsingin kaikki 20 seurakuntaa toteuttavat kirkon tehtävää KL 4:1 mukaisesti: ”Toteuttaakseen kirkon tehtävää seurakunta huolehtii jumalanpalvelusten pitämisestä, kasteen ja ehtoollisen toimittamisesta sekä muista kirkollisista toimituksista, kristillisestä kasvatuksesta ja opetuksesta, sielunhoidosta, diakoniasta ja lähetystyöstä sekä muista kristilliseen sanomaan perustuvista julistus- ja palvelutehtävistä.”

Kirkon tehtävä on ilmaistu kirkkolaissa selkeästi. Budjettikirjan ja taloussuunnittelun kannalta kokonaisuuden monimuotoisuus tulee selkeästi ja konkreettisesti ilmi, kun tarkastellaan niitä asioita ja tavoitteita, joita seurakunnat ovat suunnittelukaudelle nostaneet erityisen tärkeiksi. Siksi niitä analysoitiin budjettikirjassa yksityiskohtaisemmin.

YKN:n 20.11. lähettämä kysely on osa ”Rohkeasti yhdessä” -tilannekuvan valmistelua, ja tämä kysely lähetettiin vasta budjettiehdotuksen tekemisen ja esittelytekstin kirjoittamisen jälkeen.

 

Kiinteistöinvestoinnit

Matteus församling

Matteuskyrkans renovering: Renoveringen av fastigheten har skötts ineffektivt och den har dragit ut på tiden. Processen har belastat alla som arbetar i fastigheten under en längre tid. Beredningsköket i nedre våningen bör färdigställas enligt planerna innan Matteus församling kan avstå från köket i övre våningen.

De medel som reserverats för slutförande av fasad och takrenoveringen bör bestå: En del av Matteuskyrkans takrenovering måste framskjutas till våren 2020. För dessa arbeten föreslås 350 000 €. (s 140)

Investeringsanslag för Lekholmen 2020-2022: I budget- och verksamhetsplanen har det reserverats 300.000 € för projektplanering av de nya inkvarteringsbyggnaderna. För förverkligandet av byggnaderna föreslås att 300.000 € reserveras för 2021 respektive 2022. Församlingsrådet understryker vikten av att detta projekt framskrider utan dröjsmål.”

Vastine:

Matteuskyrkan: Tänä vuonna tehtäväksi sovittujen kattotöiden osuus valmistuu suunnitelmien mukaan vuoden vaihteeseen mennessä, minkä johdosta kattotyöt eivät enää häiritse, työstä mahdollisesti aiheutuvaa melua lukuun ottamatta rakennuksen sisällä tapahtuvaa seurakunnan toimintaa

Loppuosuus kattotöistä, joka siirrettiin toteutettavaksi vuonna 2020, toteutetaan keväällä huhtikuun alusta lukien, kun säät sallivat.  Sään pitää olla täysin kuiva ennen kuin kattoa voidaan korjata, Tämän johdosta säävaraus huomioiden kattotyöt saadaan valmiiksi viimeistään syyskuun 2020 loppuun mennessä.

Alun pitäen kirkkorakennuksen sisällä tehtäväksi suunnitellut työt saadaan valmiiksi vuoden 2019 loppuun mennessä.  Työn aikana seurakunnan toivomuksesta esitettyjä lisä- ja muutostöitä ei voida tehdä vuoden 2019 aikana, koska niihin ei ole varattu taloussuunnitelmassa varoja. Näitä töitä ei ole tiedetty budjetointivaiheessa, minkä johdosta niiden kustannuksia ei ole sisällytetty vuoden 2020 taloussuunnitelmaa.  Työt pyritään sisällyttämään mahdolliseen lisätalousarvioon tai niihin tarvittavat varat sisällytetään vuoden 2021 taloussuunnitelmaan ja ne toteutetaan silloin.

De takrenoveringsarbeten som planerats för detta år slutförs innan årsskiftet och stör därmed inte  församlingens verksamhet, förutom eventuellt buller som förorsakas av takrenoveringsarbetet.

Den sista delen av takrenoveringen, som görs år 2020, på våren från april framåt i den mån väderleksförhållandena tillåter. Vädret bör vara alldeles torrt för att det skall vara möjligt att renovera taket. Därför beaktas väderleksförhållandena och man räknar med att takarbetena är färdiga inom september 2020.

De utrymmen som görs på kyrkobyggnadens insida beräknas vara färdiga inom 2019. De tilläggs- och ändringsarbeten som församlingen önskar kan inte genomföras under år 2019, eftersom det inte finns reserverade budgetmedel för dem. Dessa arbeten kände man inte till under planeringen och därför finns de  inte med i ekonomiplanen för år 2020. Man eftersträvar att reservera medel i tilläggsbudgeten eller alternativt i ekonomiplanen för år 2021, och tilläggsarbetena kan därmed förverkligas då.

Lekholmen: Lekholmenin asuinrakennusten korjaus nähdään tärkeänä asiana ja niiden korjaus on sisällytetty vuoden 2020-2022 taloussuunnitelmaa.

Lekholmens övernattningsbyggnader står högt på renoveringslistan och finns med i ekonomiplanen för år 2020-2022.

 

Haagan seurakunta

”Seurakuntaneuvosto odottaa seurakuntayhtymältä aktiivisuutta koskien Hakavuoren kirkon pitkään jatkunutta, paikalleen jumiutunutta tilannetta, toivoo asiassa ratkaisuja ja haluaa olla mukana kirkon tai sen tontin tulevan käytön suunnittelussa.”

Vastine: Haagan seurakunta luopui kirkon käytöstä syksyllä vuonna 2016. Yhteistyössä seurakunnan kanssa selvitettiin kirkolle ja, jos rakennus kokonaan purettaisiin, kirkon tontille erilaisia käyttötarkoituksia. Haagan seurakunta järjesti marraskuussa 2017 Huopalahden kirkolla keskustelutilaisuuden, jossa useat Haagalaiset toimijat toivat esiin tilantarpeensa ja ideoita, miten kirkkokiinteistöä voitaisiin kehittää ja hyödyntää.  Vilkkaan keskustelun päätteeksi sovittiin, että tilojen mahdolliset käyttäjät Pohjois-Haagan yhteiskoulun johdolla täsmentäisivät tilojen tarvetta ja niiden käyttötarkoitusta ja ottaisivat suunnitelmien tiimoilta yhteyttä seurakuntayhtymän kiinteistöjohtajaan yhteistyömahdollisuuksien selvittämiseksi. Tilantarvitsijat eivät ole tähän kuitenkaan palanneet.

Sen jälkeen, kun Haagan seurakunta oli tehnyt päätöksen Hakavuoren kirkosta luopumisesta United Methodist Church –kirkon uusi venäjänkielinen seurakunta oli ottanut kiinteistöjohtajaan yhteyttä ja ilmoittanut kiinnostuksensa ostaa kirkon. Lukuisten ja pitkien neuvottelujen tuloksena he tarjoutuivat ostamaan kirkon 2,7 miljoonalla.   Kaupanteko kuitenkin pysähtyi seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston Haagan seurakuntaneuvoston asiaa koskevan kielteisen lausunnon johdosta tekemään päätökseen olla hyväksymättä kauppaa marraskuussa 2018. 

Tämän kielteisen päätöksen jälkeen metodistiseurakunta löysi uudet tilat muualta eikä ole enää ollut kiinnostunut jatkamaan kaupantekoa kirkosta.  Nyt kirkon myyntitoimeksianto on kilpailutuksen jälkeen annettu Newsecin hoidettavaksi.

Herttoniemen seurakunta

”Kaikki mahdollisuudet tulee selvittää, että Herttoniemeen saadaan kirkko, joka vastaa sakraalitilojen tarpeeseen, seurakunnan strategiaan sekä yhteisöllisten ja alueen asukkaiden tarpeisiin.

Seurakuntaneuvosto esittää, että seurakuntayhtymä ryhtyy toimenpiteisiin kirkon saamiseksi Herttoniemeen ja että taloussuunnitelman investointiosaan sisällytetään tarvittava taloudellinen varaus kirkkohanketta varten.”

 

Vastine: Kirkon tultua sisäilmaongelmien johdosta käyttökelvottomaksi Herttoniemen seurakunnan sakraali- ja kokoontumistilojen tarve Herttoniemessä on yhtymän kiinteistöosaston käsittelyssä ja toimenpiteet uusien tilojen hankkimiseksi on käynnistetty. 

Aiemmin rakennusten sisäilma- ja rakennusasiantuntijoilta saatujen selvitysten mukaan kirkon peruskorjaus maksaisi lähes yhtä paljon kuin uuden kirkon rakentaminen eikä peruskorjauksen myötä kuitenkaan saataisi täyttä varmuutta siitä, ettei ongelmia esiintyisi uudelleen seuraavien 20 vuoden aikana. Toisaalta täysin uudenkaan kirkon rakentaminen ei Helsingin seurakuntien kiristyvässä taloudellisessa tilanteessa olisi järkevää. Tämän johdosta kiinteistöosasto on käynnistänyt keskustelut ja selvitykset Helsingin kaupungin tontti- ja kaavoitusviranomaisten siitä, olisiko mahdollista konvertoida nykyisen kirkon tontti asumistarkoitukseen ja rakentaa tontille asuinkerrostalo, jonka katutasoon rakennettaisiin asianmukaiset sakraali- ja kokoontumistilat seurakunnan käyttöön.

Herttoniemen alueelle on kehitteillä uusia rakennuksia myös muiden kiinteistöomistajien toimesta. Heidän kanssaan on käyty keskusteluja siitä, voisiko ratkaisu seurakunnan tilojen tarpeeseen löytyä jopa nopeammin näistä kehityskohteista.  Joka tapauksessa Herttoniemen seurakunnan tilanne on tiedossa ja tarvittavat varat tilojen hankkimiseksi tai rakentamiseksi on varattava tulevien vuosien taloussuunnitelmiin.

Mikaelin seurakunta

”Syksyllä hyväksytyn Helsingin kaupungin yleiskaavan mukaisesti Östersundomin alueen rakentaminen alkaa seuraavan vuosikymmenen aikana. Se edellyttää toiminnallisesti joustavan kirkon ja seurakuntakeskuksen suunnittelua sekä Östersundomin kirkon ja sen hautausmaan kehittämistä niin, että sekä työntekijöillä että seurakuntalaisilla olisi asialliset työ- ja kokoontumistilat.”

Vastine: Nyt vuoden 2020 taloussuunnitelmassa on varattu 580 000 euroa Östersundomin kirkon lämmitysjärjestelmän uusimista sekä sisätilan järjestelyitä ja rakenteiden korjauksia ja parannuksia varten. Lämmityksessä siirrytään öljystä ympäristöystävällisempään lämmitysjärjestelmään.  Tulevien vuosien taloussuunnitelmissa on huomioitava yleiskaavan mahdollistava Östersundomin alueen rakentaminen ja väestön kasvu siten, että kirkko, hautausmaa ja mahdolliset uudet seurakunnalliset rakennukset mahdollisimman hyvin tukisivat seurakunnan toimintaa alueen väestön hengellisen elämän palvelussa.

  

Vieraskielinen työ

Kallion seurakunta kiinnittää huomiota vieraskielisen työn rahoittamiseen Helsingin seurakuntayhtymässä. Kallion seurakunta näkee tarpeelliseksi seurakuntayhtymän, seurakuntien ja muiden toimijoiden välisen työnjaon ja roolien selkeyttämisen olevan edelleen kesken. Kallion seurakunta pitää tärkeänä, että toiminta ja vastuidenjakoa koskevat päätökset tehdään pikaisesti.

Vastine: Vieraskielisen työn järjestelyt vaativat lisää selkeyttä. Tätä koskevat päätökset on tarkoitus tehdä vuoden 2020 aikana.

 

Tilastointi

Oulunkylän seurakunnan seurakuntaneuvosto toivoo, että tilastointi hoidetaan kuntoon siten, että jatkossa voidaan vuosittain seurata vertailukelpoisia tunnuslukuja.

Vastine: Seurakuntaneuvoston toivomus on tärkeä. Toimintatilastointi on viimeisimmän kirkon tilastouudistuksen jälkeen ollut monelta osin vertailukelvotonta ja tilastoitavien asioiden rekisteröinti vaillinaista. Parantamalla tilastointiprosessia koulutuksen, neuvonnan ja työvälineiden kehittämisen avulla pyritään tilastoinnin vertailukelpoisuutta jatkuvasti parantamaan.

Matteus församling

Eftersom Matteus församling är den minsta enheten i samfälligheten så kostar det förhållandevis mest att upprätthålla basfunktionerna.

Vi mottar ett anslag på  30.000 € som stöd för hyran för det rysk- och engelskspråkiga arbetet som vi handhar i Matteus församling, men den summan täcker inte det faktiska kostnader som uppstår i utrymmesanvändning. Utöver detta får vi ett anslag på 2 x 15.000 € för kansli- och vaktmästarfunktioner för rysk- och engelskspråkiga arbetet.

Vi vill framhålla att bidragen inte täcker den ekonomiska bördan som verksamheten medför.

Församlingsrådet vill framhålla att vi har ansökt om en förhöjning i dessa anslag.

Vastine: Korvaus vieraskieliselle työlle kotipesäseurakuntina toimiville seurakunnille on ollut käytössä vasta 3 vuotta. Selvitys todellisista lisäkustannuksista, jotka kohdistuvat näihin seurakuntiin, olisi varmasti paikallaan.

Ersättningarna för de församlingar som sköter främmande språkgrupper har införts för 3 år sedan. En utredning över de faktiska merkostnaderna för församlingarna kunde vara på sin plats.

Församlingsrådet önskar att de ojämna ekonomiska förutsättningarna för att hålla skriftskola skulle uppmärksammas i budgetförslaget. För Matteus församlings del gäller att av sommaren 2019-års 112 konfirmander så var 45 sådana som inte hörde till Matteus. 31 av dessa hörde till någon församling inom samfälligheten.

Då budgeten uppgjorts på basen av uppskattat antal egna konfirmander blir detta en stor utmaning för församlingen. 45 konfirmander motsvarar nästan 2 hela läger och enligt våra uträkningar kostar ett läger ca 8500 euro (redogörelse tillgänglig vid behov). Notera att denna summa inte innehåller anställdas lönekostnader eller socialavgifter. Församlingsrådet önskar att det skulle vara möjligt att tilldela församlingarna i motsvarande läge tilläggsresurser för konfirmandarbetet.

Vastine: Rippikoulutyön kustannukset on syytä huomioida keskusteluissa talousarviokehyksen muutosten yhteydessä.

Konfirmandarbetets kostnader är skäl att beakta vid diskussionerna om hur budgetramen skall förändras.

 

Liitteet

16	Seurakuntaneuvostojen lausunnot