Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 16.04.2019 Pykälä 52

333/2019

 

52 §	Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus seurakunnan päätöksenteossa

 

Päätösehdotus

Kappalainen Juha Valkeapää

Seurakuntaneuvosto keskustelee asiasta ja se merkitään tiedoksi.

Käsittely

 

Päätös

Esityksen mukainen.

 

 

 

Selostus

Seurakuntaneuvoston jäsen Samuli Korkalainen esitti, että seurakuntaneuvoston edellisessä kokouksessa (12.3.2019, 43 §, 2) esitettiin tasa-arvolain 1325/2014 ja yhdenvertaisuuslain 1325/2014 vastainen esitys. Puheenjohtaja Hanna Hokka pyysi kirkkoherraa selvittämään yhdessä Helsingin hiippakunnan tuomiokapitulin lakimiesasessorin kanssa, miten nämä lait koskettavat seurakuntaneuvoston työskentelyä ja millaisia mahdollisia sanktioita niistä voisi seurata seurakuntaneuvoston jäsenelle.

 

Lakimiesasessori Ritva Saario vastasi kysymykseen seuraavasti:

 

”Seurakunnan tulee päätöksenteossaan noudattaa voimassa olevaa lainsäädäntöä. Tämä tarkoittaa sitä, etteivät seurakuntaneuvoston päätökset saa olla kirkkolain tai muunkaan lain, kuten tasa-arvolain tai yhdenvertaisuuslain vastaisia. Näissä laeissa on mm. asetettu viranomaiselle velvollisuus edistää tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumista sekä kielletty syrjintä.

 

Paavalin seurakunnan seurakuntaneuvoston 12.3.2019 tekemät vokaatiota ja viranhoitomääräystä koskevat päätökset eivät käytettävissäni olevien tietojen perusteella ole syrjiviä tai muutoinkaan lainvastaisia.

 

Em. päätöksiin on jätetty eriävä mielipide, jonka keskeisenä sisältönä on naisten pappeuden vastustaminen. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokous hyväksyi naisten pappeuden 1986 ja ensimmäiset naiset vihittiin papeiksi 1988. Naisten pappeus on ollut osa kirkkomme järjestystä jo yli 30 vuoden ajan.

 

Suomen perustuslain 12 §:ssä ja Euroopan ihmisoikeussopimuksen 10 artiklassa on säädetty sananvapaudesta. Sananvapaus on demokraattisen yhteiskunnan peruspilareita. Se sisältää oikeuden ilmaista mielipiteitä ilman ennakkosensuuria. Sananvapaudennojalla jokaisella, myös luottamushenkilöllä, on oikeus ilmaista mielipiteitään, myös sellaisia, jotka eivät ole voimassa olevan lainsäädännön mukaisia. Olennaista on, että luottamuselimen tekemät päätökset eivät ole voimassaolevan lainsäädännön vastaisia. Vapaus mielipiteen ilmaisuun on toisaalta myös kaiken kehityksen perusta. Esimerkiksi naisten pappeutta tukevat mielipiteet ovat alun perin olleet tuolloisen kirkon järjestyksen vastaisia. Sananvapauden rajaaminen on demokraattiselle yhteiskuntajärjestykselle vierasta.

 

Kirkon luottamushenkilön toimintaa sääntelee myös kirkkolain 23 luvun 1 §:n 2 momentti, jonka mukaan luottamushenkilön tulee edistää kirkon parasta sekä toimia luottamustoimessaan arvokkaasti ja tehtävän edellyttämällä tavalla. Luottamushenkilö viime kädessä itse arvioi, mikä hänen mielestään kulloinkin käsiteltävänä olevassa asiassa parhaiten edistää kirkon parasta. Jokaisella luottamushenkilöllä on sananvapaus ja oikeus esittää mielipiteitään. Mielipiteiden esittämisen tavassa tulee kuitenkin muistaa luottamushenkilön velvollisuus toimia arvokkaasti ja tehtävän edellyttämällä tavalla.”