Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 13.06.2019 Pykälä 195

519/2019

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää

1) hyväksyä linjauksen, jonka mukaan palkkaustyöryhmän niin arvioidessa voidaan toteuttaa työntekijäryhmäkohtaisia palkkaustason korotuksia pätevän työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi. Mahdolliset korotukset eivät saa johtaa palkkamenojen pysyvään nousuun, vaan palkkausmenojen alentamiseksi hyödynnetään eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman mahdollistamat työnkuvamuutokset ja henkilöstön määrän vähennykset.

2) että, henkilöstösuunnittelun avuksi seurakunnille laaditaan henkilöstöyksikössä ohjeluonteinen eläköitymissuunnitelma sekä henkilötyövuosikiintiö. Yhtymän yksiköissä henkilötyövuosikiintiö tulee olemaan sitova, eläköitymissuunnitelma ohjeellinen.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmä hyväksyi kokouksessaan maaliskuussa 2019 ehdotuksen, joka koskee työntekijäkohtaisia palkankorotusesityksiä. Johtoryhmä katsoi, että ennen kuin nyt näkyvissä olevia laajoja työntekijäryhmäkohtaisia (esim. papisto) palkankorotuksia toteutetaan, valmistellaan yhteiselle kirkkoneuvostolle linjaus, jossa hyväksytään periaate erikseen perustelluista työntekijäryhmäkohtaisista palkkaustason korotuksista pätevän työvoiman saamiseksi ja pitämiseksi. Johtoryhmä totesi myös, että henkilöstömenoja ei voida pidemmällä aikavälillä lisätä, vaan henkilöstön määrää on vähennettävä esimerkiksi eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman avulla.

Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstöstrategiassa 2018-2022 todetaan, että: ”Hallintojohtaja vastaa seurakuntayhtymän henkilöstöhallinnosta ja -politiikasta yhteisen kirkkoneuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Henkilöstön määrä, noin 1 200 työntekijää, on pysynyt ennallaan viimeiset kymmenen vuotta. Henkilöstöresurssien vähentyessä jatkossa työntekijöiden tehtävänkuvat laajenevat. Työntekijöiden määrä ammattiryhmäkohtaisissa tiimeissä vähenee ja tiimejä yhdistetään, jolloin ne muuttuvat moniammatillisiksi. Samalla myös lähiesimiesten määrä vähenee, ja heidät koulutetaan johtamaan moniammatillista työtä. Henkilöstöresurssien vähentämiseen kohdistuu paineita tiukkenevan taloustilanteen vuoksi. Sen vuoksi henkilöstösuunnittelun tulee olla ennakoivaa. Henkilöstömäärän tarpeen arviointi edellyttää jatkuvaa toimintaympäristön seurantaa mm. seurakuntien jäsenmäärän, jäsenten ikärakenteen, seurakuntalaisten tarpeissa tapahtuvien muutosten sekä talouden yleisen kehityksen seurantaa. Henkilöstösuunnitelmaa laadittaessa toimintaympäristön sisällöstä nouseva henkilöstön tarve ja kehysmäärärahat sovitetaan yhteen. Kehitetään hallitusti ja vaiheittain tarpeita vastaavasti kannustavaa palkkapolitiikkaa ja huolehditaan palkkausmääräysten soveltamisen riittävästä ohjeistamisesta. Kehitetään ja monipuolistetaan palkitsemisen tapoja.”

Palkkaustyöryhmä käsittelee yhteneväisiä palkkauslinjauksia hallintojohtajan (pj) ja palkka-asiamiehenä toimivan henkilöstöpäällikön apuna. Palkkaustyöryhmään kuuluvat pääluottamusmiehet (3) sekä työnantajan edustajina kirkkoherrainkokouksen nimeämä kirkkoherra sekä yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja yhtymän johtaja. Hallinnolliset päätökset palkanmuutoksista tekee hallintojohtaja. Palkkavertailuissa on todettu, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstön palkkaus on monelta osin jäänyt jälkeen pääkaupunkiseudun seurakuntayhtymien palkkaustasosta. Esimerkiksi papiston palkat ovat pienemmät kuin Espoossa ja Vantaalla. Eroa löytyy myös verrattuna kuntasektoriin: Helsingin kaupungin palkkataso on korkeampi kuin Helsingin seurakuntayhtymän. Esimerkiksi lastenohjaajien peruspalkka Helsingin seurakuntayhtymässä on 1988,69€/kk, kun taas Helsingin kaupungilla vaativuudeltaan vastaavasta työstä maksetaan 2149,94€/kk. Jos verrataan palkkatasoamme yksityiseen sektoriin esimerkiksi kiinteistöhallinnossa, ovat erot vielä suurempia.

Pääkaupunkiseudulla asuminen ja eläminen kallistuvat jatkuvasti. Helsingin seurakuntayhtymän on pystyttävä säilyttämään palkkojen kilpailukykyisyys, jotta jatkossakin saamme organisaatioon osaavaa, motivoitunutta sekä luotettavaa työvoimaa.

Kirkkoon kuuluvien määrä pienenee vuosi vuodelta ja jäsenmäärän laskun myötä kirkon verotulot vähenevät. Helsingin seurakuntayhtymän talous on tulevaisuudessa selkeästi pienempi kuin tällä hetkellä ja palkanmaksukyky myös heikkenee. Jos yleistä palkkatasoa nostetaan, tarkoittaa se väistämättä sitä, että on samalla sitouduttava vähentämään henkilöstöä. Helsingin seurakuntayhtymän strategiasta ei kuitenkaan löydy varsinaista linjausta siitä, että nykyistä henkilöstön palkkaustasoa nostetaan ja samalla sitoudutaan vähentämään henkilöstöä. Henkilöstön vähentäminen tapahtuu pidemmällä aikavälillä eläköitymistä ja luonnollista poistumaa hyödyntäen. Henkilöstösuunnittelun avuksi laaditaan henkilöstöyksikössä laskennallinen eläköitymissuunnitelma sekä ohjeellinen työvuosikiintiö. Eläköitymissuunnitelma laaditaan hyödyntäen arvioita keskimääräisestä eläköitymisiästä. Henkilötyövuosikiintiö puolestaan laaditaan useamman vuoden tähtäimellä auttamaan henkilöstömäärän kehityksen suunnittelussa.