Yhteinen kirkkoneuvosto
Pöytäkirja 20.01.2022/Pykälä 46

 

47/2022

 

46 §	Seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteet sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteet vuosille 2023-2025

 

Päätösehdotus

 

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1.    merkitä tiedoksi seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteita sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteita koskevien ehdotusten vaikutuksista laaditun, liitteessä esitettävän lapsivaikutusten arvioinnin.

 

2.    Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteiksi vuosille 2023–2025 seuraavaa:

A.    Suorituslisiin varattavien varojen sekä vieraskielisen työn lisän vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

                                                            I.    suorituslisiin varattavat varat kulloinkin voimassa olevan KirVESTES:n linjausten mukaisesti

                                                           II.    vieraskielisen työn lisä 68 000 euroa / vuosi

B.    Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

                                                            I.    750 000 euroa vuonna 2023

                                                           II.    500 000 euroa vuonna 2024

                                                          III.    250 000 euroa vuonna 2025

C.   Jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin

                                                            I.    Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä 1,6 % päältä pois

                                                           II.    Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä:

                                                                         i.        seurakuntien jäsenmäärä 70 %

·         ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                                        ii.        seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

D.   Suomenkielisten seurakuntien määrärahan jako

                                                            I.    Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,3 % päältä pois

                                                           II.    Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

                                                                         i.        seurakuntien jäsenmäärä 70 %

·         ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                                       ii.        seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

                                                          III.    Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä lisätään ko. seurakunnan jako-osuuteen

E.    Ruotsinkielisten seurakuntien määrärahan jako

                                                            I.    Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä lisätään jaettavaan määrärahaan

                                                           II.    Määräraha jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

                                                                         i.        seurakuntien jäsenmäärä 70 %

·         ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                                        ii.        seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

F.    Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan lisääminen seurakuntien jako-osuuksiin:

                                                            I.    Tasapainotusmääräraha jaetaan niiden seurakuntien kesken, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenisi vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna jo ilman päätettyjen kokonaismäärärahaleikkausten vaikutusta.

                                                           II.    Tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisille seurakunnille kunkin seurakunnan toimintaan jäävän määrärahan negatiivisen muutoksen suhteessa.

                                                                         i.        Toimintaan jäävän määrärahan muutoksen laskennassa sovelletaan investointien yhteydessä syntyvien kertaluonteisten, ei-aktivoitavien kulujen osalta viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua.

 

3.    , että rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken toteutetaan vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

 

4.    , että Helsingin seurakuntayhtymän sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023–2025 kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

 

5.    , että sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

 

6.    , että investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kertaluonteiset kulut kohdistetaan sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, liitteessä esitettyjen jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käyttömenoja ja poistoja ei jaksoteta vaan ne kohdistetaan kokonaisuudessaan yksittäisen vuoden sisäisiin vuokriin.

 

7.    , että tilanteessa, jossa tietystä toimitilasta ei ole käytettävissä toissavuoden 12 kuukauden kustannustoteutumia, veloitetaan sisäinen vuokra tiedossa olevan toteutuman perusteella.

 

8.    , että sisäisiin vuokriin ei kohdisteta erillisiä indeksikorotuksia.

 

9.    , että ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra määräytyy 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu kohdasta 5 poiketen maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

 

Yhteinen kirkkoneuvosto tarkasti välittömästi tämän pykälän kokouksessa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

Päätöshistoria

Yhteinen kirkkoneuvosto 13.1.2022 5 §

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää:

1.    merkitä tiedoksi Johannes församlingin, Tuomiokirkkoseurakunnan, Töölön seurakunnan ja Vuosaaren seurakunnan kirkkoherrojen yhteiselle kirkkoneuvostolle antamat suulliset esittelyt sekä niihin liittyvän ennakkomateriaalin sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden jatkokehitystarpeista vuosille 2026–2030.

 

2.    käydä saatujen suullisten esittelyiden pohjalta lähetekeskustelun vuosien 2022–2024 aikana toteutettavan sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden sekä mahdollisten määrärahajaon
erityiskysymysten jatkoselvitystyön keskeisistä näkökulmista.

 

Yhteinen kirkkoneuvosto päättää esittää yhteiselle kirkkovaltuustolle, että se päättää:

1.    merkitä tiedoksi seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteita sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteita koskevien ehdotusten vaikutuksista laaditun, liitteessä esitettävän lapsivaikutusten arvioinnin.

 

2.    Helsingin seurakuntayhtymän seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteiksi vuosille 2023–2025 seuraavaa:

a.    Suorituslisiin varattavien varojen sekä vieraskielisen työn lisän vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

                                          i.    suorituslisiin varattavat varat kulloinkin voimassa olevan KirVESTES:n linjausten mukaisesti

                                        ii.    vieraskielisen työn lisä 68 000 euroa / vuosi

b.    Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan vähentäminen seurakunnille osoitettavasta kokonaismäärärahasta päältä pois seuraavasti:

                                          i.    500 000 euroa vuonna 2023

                                        ii.    250 000 euroa vuonna 2024

                                       iii.    125 000 euroa vuonna 2025

c.    Jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin

                                          i.    Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä 1,6 % päältä pois

                                        ii.    Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä:

1.    seurakuntien jäsenmäärä 70 %

a.    ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

2.    seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

d.    Suomenkielisten seurakuntien määrärahan jako

                                          i.    Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,3 % päältä pois

                                        ii.    Loput jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

1.    seurakuntien jäsenmäärä 70 %

a.    ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

2.    seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

                                       iii.    Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä lisätään ko. seurakunnan jako-osuuteen

e.    Ruotsinkielisten seurakuntien määrärahan jako

                                          i.    Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä lisätään jaettavaan määrärahaan

                                        ii.    Määräraha jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

1.    seurakuntien jäsenmäärä 70 %

a.    ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

2.    seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 30 %

f.     Sisäisten vuokrien tasapainotusmäärärahan lisääminen seurakuntien jako-osuuksiin:

                                          i.    Tasapainotusmääräraha jaetaan niiden seurakuntien kesken, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenisi vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna jo ilman päätettyjen kokonaismäärärahaleikkausten vaikutusta.

                                        ii.    Tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisille seurakunnille kunkin seurakunnan toimintaan jäävän määrärahan negatiivisen muutoksen suhteessa.

1.    Toimintaan jäävän määrärahan muutoksen laskennassa sovelletaan investointien yhteydessä syntyvien kertaluonteisten, ei-aktivoitavien kulujen osalta viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua.

 

3.    , että rippikoulumäärärahojen tasaus seurakuntien kesken toteutetaan vuoden 2023 alusta alkaen sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä jälkikäteen, toteutuneiden kustannusten mukaisesti.

 

4.    , että Helsingin seurakuntayhtymän sisäiset vuokrat määräytyvät vuosina 2023–2025 kunkin kiinteistön ja toimitilan toissavuoden toteutuneiden kustannusten (käyttömenot + vuosikorjaukset + poistot + kertaluonteiset kulut) mukaisina, suhteutettuna seurakunnan / yksikön käytössä olevien neliöiden määrään. Kiinteistöosaston hallinnon kulut käsitellään erillään kiinteistöjen ja toimitilojen ylläpitokuluista, toisin sanoen niitä ei kohdisteta kohteiden ylläpitokuluihin.

 

5.    , että sisäisten vuokrien veloituksen perusteena käytettävä neliömäärä määräytyy kunkin toimijan edellisvuoden helmikuun loppuun mennessä antaman tilankäyttötarveilmoituksen perusteella.

 

6.    , että investointien yhteydessä aiheutuvat, ei-aktivoitavat, kerta
luonteiset kulut kohdistetaan sisäisiin vuokriin 1.1.2023 alkaen erillisten, liitteessä esitettyjen jaksotusperiaatteiden mukaisesti. Käyttömenoja ja poistoja ei jaksoteta vaan ne kohdistetaan kokonaisuudessaan yksittäisen vuoden sisäisiin vuokriin.

 

7.    , että tilanteessa, jossa tietystä toimitilasta ei ole käytettävissä toissavuoden 12 kuukauden kustannustoteutumia, veloitetaan sisäinen vuokra tiedossa olevan toteutuman perusteella.

 

8.    , että sisäisiin vuokriin ei kohdisteta erillisiä indeksikorotuksia.

9.    , että ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta sisäinen vuokra määräytyy 1.1.2023 alkaen todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla. Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta tiloja käyttävä seurakunta tai yhteisten palveluiden yksikkö sitoutuu kohdasta 5 poiketen maksamaan sisäisen vuokran koko vuokrasopimuksen voimassaolon ajan.

Käsittely

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki ja hallintojohtaja Juha Silander selostivat asiaa.

Otto Lehtipuu saapui pykälän käsittelyn aikana.

 

Tuomiokirkkoseurakunnan, Johannes församlingenin ja Töölön seurakuntien kuulemiset olivat pykälän käsittelyn aluksi.

Rolf Steffansson teki palautusehdotuksen. Wiking Vuori kannatti ehdotusta.

Keskustelun jälkeen yhteinen kirkkoneuvosto äänesti asiasta. Äänestyksen tulos:

Käsittelyn jatkamisen puolesta äänesti Sundberg (1). Palautuksen puolesta äänestivät Steffansson, Järvilehto, Asikanius, Pakarinen, Harju, Hiltunen, Saurama, Lehtipuu, Kartano, Lainela, Ahonen, Harms-Aalto, Vuori ja Pontela (14).

Asia palautettiin jatkovalmisteluun.

Päätettiin, että yhteisen kirkkoneuvoston ylimääräinen kokous pidetään 20.1.2022.

Ami Lainela poistui pykälän käsittelyn jälkeen.

 

Päätös

Palautettiin valmisteluun. Uusintakäsittely ylimääräisessä yhteisen kirkkoneuvoston kokouksessa 20.1.2022.

 

 

Selostus (YKN 20.1.2022)

Yhteinen kirkkoneuvosto päätti kokouksessaan 13.1.2022 palauttaa asian (§ 5) valmisteluun. Palautus koski käydyn keskustelun perusteella ennen kaikkea vuosina 2023-2025 sovellettavan tasapainotusmäärärahan suuruutta. Jatkovalmistelun pohjaksi on otettu yhteisen kirkkoneuvoston keskustelussa esiin noussut malli, jossa vuoden 2023 tasapainotusmääräraha kasvatettaisiin 750 000 euroon (alkuperäisessä esityksessä 500 000 euroa), vuoden 2024 osalta 500 000 euroon ja vuoden 2025 osalta 250 000 euroon. Tasapainotusmäärärahan korotuksella halutaan helpottaa niiden seurakuntien tilannetta, joiden toimintamääräraha pienenisi eniten uusien määrärahojen jakoperusteiden sekä sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden käyttöön siirryttäessä.

Tasapainotusmääräraha esitetään osoitettavaksi alkuperäisen esityksen mukaisesti niille seurakunnille, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenee vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna (soveltaen viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua kertaluonteisten kulujen osalta), ennen kokonaismäärärahaan kohdistettavia leikkauksia.

Tasapainotusmääräraha otetaan seurakuntien kokonaismäärärahasta päältä, ennen määrärahan jakoa seurakuntien kesken.

Vähennettäessä 750 000 euroa seurakuntien kokonaismäärärahasta, näyttää vuoden 2023 lähtötilanne seuraavalta:

 

Laskelman mukaan toimintaan jäävän määrärahan muutos on negatiivinen Kallion, Mikaelin, Munkkiniemen, Roihuvuoren, Töölön ja Vuosaaren seurakuntien, Tuomiokirkkoseurakunnan sekä Johannes församlingin osalta. Kun vuosien 2023-2025 tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisten seurakuntien kesken, niiden määrärahojen negatiivisten muutosten suhteessa, jakautuu tasapainotusmääräraha seuraavasti:

 

Tasapainotusmääräraha huomioiden toimintaan jäävän määrärahan muutos näyttää vuoden 2023 osalta seuraavalta:

Tasapainotusmäärärahan lopullinen jakautuminen seurakuntien kesken määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaisten kiinteistökulujen, seurakuntien helmikuussa 2022 antamien, vuotta 2023 koskevien tilankäyttötarveilmoitusten sekä 1.1.2022 seurakuntien jäsenmäärien ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrien perusteella. Lopulliset luvut määritellään osana vuoden 2023 kehyslaskentaa keväällä 2022.

Muilta osin päätösehdotuksen osalta viitataan alkuperäisen (YKN 13.1.2022 § 5) päätösehdotuksen selostustekstiin.

Selostus (YKN 13.1.2022)

 

Yhteinen kirkkovaltuusto on kokouksessaan 9.12.2021 § 108 päättänyt Helsingin seurakuntayhtymän seurakuntien ja yhteisten palveluiden yhteenlasketun kokonaismäärärahan (toimintakate) vuosittaiseksi suuruudeksi 76 554 120 euroa vuosille 2023–2025. Edelleen yhteinen kirkkovaltuusto päätti saman kokouksen § 109 kokonaismäärärahan jaosta vuosina 2023–2025 seuraavasti:

ü  vuosi 2023:

a.    seurakunnat 54,40 %

b.    yhteiset palvelut 43,50 %

c.    tarveharkintainen määräraha 2,10 %

ü  vuosi 2024:

a.    seurakunnat 54,90 %

b.    yhteiset palvelut 43,00 %

c.    tarveharkintainen määräraha 2,10 %

ü  vuosi 2025:

a.    seurakunnat 55,40 %

b.    yhteiset palvelut 42,50 %

c.    tarveharkintainen määräraha 2,10 %

 

Samassa yhteydessä yhteinen kirkkovaltuusto päätti, että tilamäärärahasta luovutaan vuoden 2023 alusta alkaen. Tilamäärärahaa vastaava osuus on sisällytetty seurakunnille osoitettavaan määrärahaosuuteen.

Seuraavaksi yhteisen kirkkovaltuuston tulisi päättää seurakunnille osoitettavan määrärahan jaosta sekä samalla sisäisten vuokrien uusista määräytymisperusteista ja niihin liittyvien kertaluonteisten kulujen jaksottamisesta.

 

Seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteiden nykytilanne

Seurakuntien palkka- ja toimintamääräraha jaetaan suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken siten, että ruotsinkielisten seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Osuutta korotetaan ruotsinkielisille seurakunnille osoitettavalla vähemmistölisällä, jonka suuruus on 2,1 prosenttiyksikköä. Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat niille tulevan kokonaismäärärahan keskenään läänirovastin johdolla toukokuun loppuun mennessä. Jaon vahvistaa yhteinen kirkkoneuvosto.

Suomenkielisten seurakuntien määräraha jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja seurakunnan alueella asuvien henkilöiden määrän osuus 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0–18 –vuotiaiden seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla. Jaossa käytetään perustana keskusrekisterin viimeksi kokoamia tilastotietoja.

Tuomiokirkkoseurakunta saa koko Helsingin seurakuntayhtymää palvelevan toiminnan hoitamista varten määrärahan, jonka suuruus määräytyy suomenkielisten seurakuntien saaman määrärahan perusteella, ollen siitä 2,1 %.

Seurakunnat sekä yhteinen seurakuntatyö saavat tilamäärärahaa, jolla katetaan osa sisäisistä vuokrakuluista.

 

Sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden nykytilanne

Sisäisen vuokrajärjestelmän tavoitteena on kohdistaa oikeudenmukaisesti kaikki tiloista aiheutuneet kustannukset (rakentaminen, omistaminen, ylläpito) tilojen käyttäjille, jotta erilaisten palveluiden todellinen hinta voidaan selvittää, ja toisaalta kannustaa tilojen käyttäjiä tarkastelemaan omaa tilatarvettaan kriittisesti, jotta tilojen käyttö olisi mahdollisimman tehokasta.

Sisäinen vuokra Helsingin seurakuntayhtymässä on laskettu tilojen ominaisuuksiin perustuen siten, että seurakuntien käytössä olevat tilat on hinnoiteltu toiminnan vaatimien tilaominaisuuksien perusteella. Laskennan suorittaa Haahtela Oy. Nykyisen sisäisen vuokran kaava muodostuu seuraavista elementeistä: 1) ylläpitovastike 2) korjausvastike ja 3) perusparantamisvastike. Ylläpitovastikkeella katetaan tilojen jatkuvasta ylläpidosta aiheutuneet kustannukset. Korjausvastikkeella tarkoitetaan rakennusosien ja järjestelmien vuotuista kulumista. Perusparantamisvastike/pääomavuokra on korvaus varojen sitomisesta rakentamiseen.

Vuokran määrää tarkistetaan vuosittain prosenttiperusteisesti koko yhtymän tasolla. Lisäksi laskennassa otetaan vuosittain huomioon seurakuntien käytössä olevissa tiloissa tapahtuneet muutokset. Sisäisten vuokrien korotukset on tehty kaavamaisesti aina kokonaisvuokraan. Korotusten perusteena on käytetty Tilastokeskuksen yleistä kustannustason nousua.  Tässä toimintatavassa on ongelma, että se ei välttämättä heijasta kiinteistötoimiston omaa ylläpitokustannusten kehitystä. Merkittävä osa kiinteistötoimiston hankinnoista on sopimuksiin perustuvia ja hankinnat vaihtelevat vuosittain riippuen tehtävistä ylläpitokorjauksista, joten ulkopuolinen kustannustason nousu ei välttämättä anna oikeaa kuvaa kiinteistötoimiston omien ylläpitokulujen kehityksestä.

Nykyisen vuokramallin haasteet ovat korostuneet viime aikoina, kun seurakuntien ja yhteisten palveluiden talouteen on kohdistunut voimakkaat säästöpaineet ja tilojen määrissä on tapahtunut muutoksia. Haasteet liittyvät molempiin prosesseihin, vuokrien määräytymiseen sekä määrärahojen jakoon. Vuokrien määräytymisen osalta ongelmia ovat olleet, että vuokra on ollut laskennallinen ja sisäinen vuokra ei ole heijastanut kohteen todellisia kuluja. Täsmäytystä yhtymän kirjanpitoon ei ole tehty. Sisäisten vuokrien laskentaperiaate ei ole ollut läpinäkyvä. Keskeisin puute nykymallissa on se, että se ei anna kokonaiskuvaa yhtymän kiinteistöihin liittyvistä todellisista kustannuksista, jotka ovat sisäisen vuokran piirissä. Tämä on saattanut osaltaan vaikeuttaa päätöksiä tiloista luopumisten suhteen.

 

Seurakuntien työntekijät ja käytössä olevat tilat suhteessa jäsenmääriin ja seurakuntien alueella asuviin

Oheisessa taulukossa kuvataan seurakuntien jäsenmäärä ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrä 31.12.2020 tilanteessa. Taulukossa esitetään myös seurakuntien käytössä olevat tilat (m²) sekä työntekijöiden ja tilojen suhde seurakuntien jäsenmäärään ja seurakunnan alueella asuvien määrään.

 

 

Asiantuntijaryhmän ehdotukset erityislisistä sekä rippikoulutyön määrärahojen tasauksesta

Toimintaedellytysten turvaamissuunnitelmaa valmistellut asiantuntijaryhmä kävi keväällä 2021 läpi nykyisten erityislisien perusteita sekä pohti niiden tarpeellisuutta tulevaisuudessa. Asiantuntijaryhmän mielestä Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisän, ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisän, diakoniamäärärahan sekä vieraskielisen työn lisän maksamiselle on edelleen perusteet olemassa.

Diakoniamääräraha tulee jatkossa huomioitua uuden tarveharkintaisen määrärahan sisällä. Vieraskielisen työn lisän esitetään pysyvän nykyisellä tasollaan (68 000 euroa / vuosi) ja se esitetään otettavaksi seurakunnille osoitettavasta määrärahasta päältä pois, ennen määrärahan muuta jakoa. Samalla tavalla esitetään toimittavaksi myös suorituslisiin varattavien varojen kanssa.

Ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisän osalta mallinnukset osoittivat, että lisän määräytymisperusteiden pitäminen nykyisellään (2,1 % kaikkien seurakuntien kokonaismäärärahasta) olisi epäoikeudenmukaista kokonaisuuden näkökulmasta, muiden määrärahaperusteiden muuttamisen sekä ennen kaikkea laskelman perustana olevan kokonaismäärärahan kasvamisen myötä (aiemmin 2,1 % on laskettu palkka- ja toimintamäärärahoista, nyt lähtöluku sisältää myös niin sanotun tilamäärärahaosuuden). Tästä syystä vähemmistölisän uudeksi laskentaperusteeksi esitetään 1,6 %.

Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisän osalta asiantuntijaryhmä päätyi sen sijaan esittämään laskemisperusteiden säilyttämistä nykyisellään, eli 2,1 % suomenkielisten seurakuntien kokonaismäärärahasta. Ratkaisulla kompensoidaan Tuomiokirkkoseurakunnalle uudesta määrärahojen jakomallista sekä tilamäärärahasta luopumisesta aiheutuvaa määrärahan pienenemistä.

Nykyinen määrärahajakomalli ei huomioi, että seurakunnan järjestämään rippikouluun osallistuu nuoria yli seurakuntarajojen ja täten järjestävä seurakunta kustantaa tältä osin myös naapuriseurakunnan rippikouluja. Uuteen jakomalliin suunniteltiin ensin rippikouluille osoitettava yhteinen määräraha, joka olisi jaettu seurakunnille jälkikäteen toteutuneiden rippikoulujen kustannusten perusteella. Määrärahan pienuuden vuoksi katsottiin kuitenkin tarkoituksenmukaiseksi, että määrärahaa ei varata kehykseen erikseen, vaan kulujen tasaus esitetään toteutettavaksi sisäisenä laskutuksena seurakuntien välillä, toteutuneiden kustannusten mukaisesti jälkikäteen.

 

Asiantuntijaryhmän ehdotus jäsenyys- ja ikäpainotuksista

Asiantuntijaryhmä päätyi ehdottamaan, että seurakuntien palkka- ja toimintamääräraha jaettaisiin suomenkielisten ja ruotsinkielisten seurakuntien kesken siten, että seurakuntien osuus on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 65 % ja seurakunnan alueella asuvien henkilöiden määrän osuus 35 %. Jäsenmäärän osuutta on laskettu ja alueella asuvien henkilöiden määrän osuutta on nostettu aiemmasta (nykyisin 70 % / 30 %). Ehdotus on linjassa Howspace-alustalla saatujen kehittämisehdotusten kanssa.

Jäsenmäärä lasketaan tällä hetkellä siten, että 0–18 –vuotiaiden seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla. Asiantuntijaryhmä päätyi ehdottamaan, että ikähaarukka laajennettaisiin koskemaan myös nuoria aikuisia (19–29 –vuotiaat). Ikäryhmäpainotuksen muuttamisella halutaan kiinnittää huomiota myös niihin ikäluokkiin, joita erityisesti menetetään kirkon jäsenistä. Painotus laajemmalle ikäryhmälle kohdentaa huomiota siihen, että tämä on kokonaisuudessaan iso ja tärkeä ikäryhmä seurakuntien ja koko kirkon tulevaisuuden kannalta.

 

Asiantuntijaryhmän ehdotus seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteista

Asiantuntijaryhmä päätyi ehdottamaan esitettyjen tarkastelunäkökulmien sekä osallistamiskanavissa saatujen ehdotusten perusteella seurakunnille osoitettavan määrärahan uusiksi jakoperusteiksi seuraavaa:

 

1. Jako suomen- ja ruotsinkielisiin seurakuntiin

a. ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä 1,6 % päältä pois

b. loput jaetaan seuraavilla kriteereillä:

                                                     i. seurakuntien jäsenmäärä 65 %

1. ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                    ii. alueella asuvien henkilöiden määrä 35 %

2. Suomenkielisten seurakuntien määrärahan jako

a. Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä 2,1 % päältä pois

b. loput jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

                                                     i. seurakuntien jäsenmäärä 65 %

1. ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                    ii. alueella asuvien henkilöiden määrä 35 %

c. Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä lisätään ko. seurakunnan          jako-osuuteen

3. Ruotsinkielisten seurakuntien määrärahan jako

a. ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistölisä lisätään jaetta                                     vaan määrärahaan

b. määräraha jaetaan seuraavilla kriteereillä seurakunnille:

                                                     i. seurakuntien jäsenmäärä 65 %

1. ikäpainotus 0–29 –vuotiaat 30 %

                                                    ii. alueella asuvien henkilöiden määrä 35 %

 

Oheinen mallinnus osoittaa, miten kunkin seurakunnan toiminta- ja palkkamäärärahat muuttuisivat vuoden 2022 osalta, vuoden 2022 annettuun talousarviokehykseen verrattuna (ilman seurakunnille myöhemmin siirrettäviä suorituslisäosuuksia):

 

 

Tarkasteltaessa vastaavia lukuja suhteutettuna seurakuntien jäsenmäärään nähdään uuden mallin vaikutus määrärahakertymään euroa / jäsen:

	Jäsenet	Kehys yht. nykytilanne	Kehys yht. uusi malli	Kehys €/jäsen nykytilanne	Kehys €/jäsen uusi malli
Haagan seurakunta	13 979	1 562 012	1 756 644	112	126
Herttoniemen seurakunta	16 185	2 105 163	2 128 336	130	132
Kallion seurakunta	19 484	2 669 453	2 630 846	137	135
Kannelmäen seurakunta	13 889	1 707 881	1 819 595	123	131
Lauttasaaren seurakunta	13 031	1 558 926	1 575 414	120	121
Malmin seurakunta	49 751	6 051 952	6 371 969	122	128
Mikaelin seurakunta	16 924	2 252 726	2 310 139	133	137
Munkkiniemen seurakunta	10 493	1 307 989	1 251 775	125	119
Oulunkylän seurakunta	17 307	2 157 143	2 201 063	125	127
Paavalin seurakunta	13 847	1 821 191	1 876 890	132	136
Pakilan seurakunta	12 568	1 483 715	1 472 313	118	117
Pitäjänmäen seurakunta	8 805	1 042 835	1 125 747	118	128
Roihuvuoren seurakunta	17 913	2 380 618	2 249 143	133	126
Tuomiokirkkoseurakunta	30 242	5 272 029	4 708 626	174	156
Töölön seurakunta	26 766	3 573 326	3 358 439	134	125
Vartiokylän seurakunta	8 219	1 047 627	1 075 705	127	131
Vuosaaren seurakunta	16 743	2 117 057	2 225 427	126	133
Johannes församling	11 580	2 156 809	1 880 234	186	162
Matteus församling	5 132	795 664	785 028	155	153
Petrus församling	6 242	970 261	977 269	155	157

Lukuja tarkasteltaessa on kuitenkin tärkeää huomioida, että samassa yhteydessä ollaan muuttamassa myös sisäisten vuokrien määräytymisperusteita. Kun sisäiset vuokrat (ilman kertaluonteisia, investointien yhteydessä syntyviä, ei-aktivoitavia kustannuksia = ns. käyttötaloussiirrot) otetaan laskelmassa huomioon, määräytyisivät luvut vuonna 2022 seurakunnittain laskennallisesti seuraavasti:

Lopulliset luvut vuodelle 2023 päästään laskemaan keväällä 2022, vuoden 2021 tilinpäätöksen valmistuttua. Samassa yhteydessä huomioidaan kokonaismäärärahaan vuoden 2023 alusta kohdistettavat leikkaukset. 

 

Asiantuntijaryhmän ehdotus sisäisten vuokrien uusista määräytymisperusteista

Sisäisten vuokrien määräytymisessä ehdotetaan sovellettavan jatkossa mallia, jossa käytetään kohteen todellisia kuluja (käyttömenot + vuosikorjaukset + kertaluonteiset kulut) lisättynä poistoilla.

Sisäisten vuokrien laskennassa sovelletaan kunkin talousarviovuoden osalta toissavuoden toteutumia, toisin sanoen vuoden 2023 sisäiset vuokrat määräytyvät vuoden 2021 toteutuneiden lukujen perusteella (vuoden 2023 kehystä valmisteltaessa keväällä 2022 käytettävissä ovat vuoden 2021 vahvistuneet tilinpäätösluvut).

Ulkopuolelta vuokrattavien tilojen osalta kiinteistöosasto toimii jatkossa aina tilojen vuokraajana. Kyseisten kohteiden osalta sisäinen vuokra määräytyy todellisten vuokrakulujen suuruisena, lisättynä kohteeseen kohdistuvilla ylläpitokuluilla (esimerkiksi sähkö, vartiointi yms.).

 

Rohkeasti yhdessä -lausuntoihin liittyvät huomiot ja toimenpide-ehdotukset koskien seurakunnille osoitettavan määrärahan jakoperusteita

Kuusi seurakuntaa ja yksi yhteisten palveluiden osastoista piti ehdotettua uutta seurakuntien määrärahanjakomallia lausunnossaan oikeudenmukaisena ja perusteltuna. Sen sijaan viisi seurakuntaa piti mallia epäoikeudenmukaisena. Monissa yhteisten palveluiden osastojen lausunnoissa todettiin, että seurakuntien määrärahan jakoperusteisiin on perustelluinta ottaa kantaa seurakuntien taholta.

 

Määrärahapainotus jäsenmäärä vs. alueella asuvat

Keskeiseksi kysymykseksi lausunnoissa nousi määrärahan jakamisen painottaminen seurakuntien jäsenmäärällä ja toisaalta seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrällä. Seurakunnan alueella asuvien henkilöiden painottamisen nostamista 30 prosentista 35 prosenttiin kannatti lausunnoissaan yhdeksän seurakuntaa. Kuuden seurakunnan mielestä seurakuntien jäsenmäärän painotusta ei puolestaan tulisi pienentää nykyisestä 70 prosentista tai sitä tulisi peräti nostaa nykyisestä tasostaan.

Jäsenet vs. alueella asuvat –painotukseen otettiin kantaa mm seuraavasti: Kannelmäen seurakunta totesi, että esitetty painotus auttaa seurakuntia, joihin on sitouduttu muita vähemmän. Lausunnon mukaan mallilla mahdollistetaan kirkkoon kuulumattomien palveleminen, muun muassa resurssit kirkkoon kuulumattomien siunaamisiin ja muihin palveluihin. Lauttasaaren seurakunnan lausunnon mukaan määrärahojen kohdentamista ei tule lisätä kirkkoon kuulumattomiin, sillä tämä ei kannusta seurakuntaa kasvuun. Roihuvuoren seurakunnan lausunnon mukaan määrärahojen jakamisessa tulee olla tavoitteena kirkon jäsenten yhdenvertainen kohtelu.

Munkkiniemen seurakunnan lausunnon mukaan jakoperusteiden muutos ei ole onnistunut tai oikeudenmukainen, sillä alueella asuvien ihmisten määrän painoarvon kasvattaminen entisestään suhteessa jäsenmäärään kurjistaa sellaisten pienten seurakuntien asemaa, joissa jäsenmäärä on vielä korkea. Munkkiniemen seurakunnan lausunnossa todettiin edelleen, että vaikka helsinkiläisten tarpeet ja ei-jäsenten nykyistä parempi tavoittaminen ovatkin kannatettavia päämääriä, ei jakoperusteiden muuttaminen ole siihen oikeudenmukainen keino, varsinkaan koska järjestelmä ei millään tavalla velvoita tai ohjaa jakoperusteiden muutoksesta hyötyneitä seurakuntia tavoittamaan saamallaan lisämäärärahalla juuri ei-jäseniä.  

Herttoniemen seurakunta puolestaan toteaa lausunnossaan, että jo nyt kaivataan lisää resursseja toimintaan maahanmuuttajien keskuudessa. Mikaelin seurakunnan lausunnossa todetaan vastaavasti, että seurakunnan alueella asuvien painoarvon kasvattaminen ehkäisee maahanmuuttajavaltaisten seurakuntien heikkoa asemaa talouden jaossa ja antaa lisäresursseja maahanmuuttajatyön kehittämiseen. Mikaelin seurakunnan lausunnossa kuitenkin myös todetaan, että mallissa ei ole huomioitu alueella asuvien maahanmuuttajien määrää riittävästi suhteessa muihin asukkaisiin.

Pakilan seurakunta esittää lausunnossaan, että lähtökohtana pitäisi olla, että jokaisen seurakunnan alueelta kerätyistä kirkollisverorahoista seurakunta saa käyttöönsä vähintään puolet. 

Henkilöstöosaston lausunnossa pohdittiin, kannustaako ehdotettu malli kasvattamaan kirkon jäsenmäärää ja/tai missä määrin seurakunnan jäsenten sosioekonominen asema huomioidaan. Lausunnossa ehdotettiin, että malliin sisällytettäisiin kannustimet rahoitusta lisääviin ja ylläpitäviin tavoitteisiin, kuten jäsenyyden lisääminen, kirkon myönteinen näkyvyys ja osallisuuden vahvistaminen. Henkilöstöosaston esiin nostamat näkökulmat ovat tärkeitä ja niitä käytiin huolella läpi Rohkeasti yhdessä –asiantuntijaryhmän työskentelyssä keväällä 2021. Asiantuntijaryhmä kuitenkin totesi tuolloin mm. osallisuuden vahvistamisen mittaamisen erittäin vaikeasti toteutettavaksi vertailukelpoisella, tasapuolisella tavalla.

Sisäisen tarkastuksen lausunnossa todettiin, että jäsenperusteinen jakoperuste kannustaisi seurakuntia pitämään nykyiset jäsenet ja löytämään uusia jäseniä. Lausunnossa korostettiin, että jäsenistä saatavat verotulot ovat merkittävässä roolissa toimintaedellytysten turvaamisen näkökulmasta.

Ruotsinkielisten seurakuntien vastauksissa esitettiin huoli määrärahan jakoperusteen erilaisuudesta suomenkielisiin seurakuntiin verrattuna, koska alueella asuvat ei-jäsenet lasketaan suomenkielisten seurakuntien määrärahaan. Tämän epäsuhdan tasapainottaminen onkin ollut yksi peruste ruotsinkielisten seurakuntien erityislisän säilyttämisesitykselle, useiden muiden perustelevissa muistioissa esiin nostettujen perusteiden rinnalla.

Lausuntojen pohjalta yhteiselle kirkkoneuvostolle laadittiin vaihtoehtolaskelmat siitä, miten seurakuntien määrärahajako muuttuisi, mikäli jäsen- /alueella asuvien painotus pidettäisiin nykyisellään (70 % – 30 %) tai muutettaisiin joko jäsenmäärää nykyistä enemmän painottavaan suuntaan (75 % – 25 %) tai niin, että seurakuntien alueella asuvien painotusta lisättäisiin vielä alkuperäistä ehdotusta (65 % – 35 %) enemmän, nostaen alueella asuvien painoarvon 40 prosenttiin. Lisäksi on myös vertailtu määrärahojen jakoa tilanteessa, jossa määrärahajako perustuu ainoastaan seurakuntien jäsenmäärään.

 

Alkuperäinen ehdotus (jäsenet 65 %, alueella asuvat 35 %)

 

 

Vaihtoehtolaskelma 1, nykyinen malli (jäsenet 70 %, alueella asuvat 30 %)

 

Vaihtoehtolaskelma 2 (jäsenet 75 %, alueella asuvat 25 %)

 

 

Vaihtoehtolaskelma 3 (jäsenet 60 %, alueella asuvat 40 %) 

 

Vaihtoehtolaskelma 4 (jäsenet 100 %, alueella asuvat 0 %)

 

Vaihtoehtolaskelmien tarkoituksena on yleisellä tasolla osoittaa erilaisten painotusten vaikutusta määrärahojen jakautumiseen seurakuntien kesken. Laskelmat ovat ohjeellisia ja laskennallisia, kuvaten määrärahojen jakautumisessa tapahtuvia muutoksia 31.12.2020 tilanteen mukaisten jäsenmäärien ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrän perusteella. Laskelmissa ei tietoisesti ole käytetty vertailutietona tulevien vuosien jäsenmääräennusteita ja/tai ennusteita eri seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määristä tulevaisuudessa, koska ennustemuuttujien lisääntyessä myös virhemarginaali kasvaa merkittävästi, eivätkä laskelmat tuolloin enää palvele tarkoitustaan. Toiveena on, että lopullisia ratkaisuja ei tehtäisi yksittäisten laskelmien tai yksittäisen seurakunnan näkökulmasta, vaan tarkastellen kokonaisuutta koko Kirkko Helsingissä osalta. 

 

 

Yhteinen kirkkoneuvosto kävi iltakoulussaan 25.11.2021 perusteellisen keskustelun jäsenmäärän ja toisaalta seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrän painottamisen perusteluista määrärahan jaossa. Perusteluiksi esitettiin muun muassa seuraavaa:

Alueella asuvien painotusta puoltavat näkökulmat:

• Kirkon tulevaisuuden kannalta kirkkoon kuulumattomien kohtaaminen on ratkaisevan tärkeää. Tämä on myös linjassa muun muassa digistrategian linjausten kanssa.

• Monissa seurakuntien toiminnoissa, esimerkiksi diakoniassa, ei koskaan kysytä, onko henkilö kirkon jäsen. Lisäksi tiettyjen seurakuntien alueella maahanmuuttajien osuus kasvaa ja jäsenmäärä alenee.

• Toimintamme kohdistuu koko Helsinkiin, kaikkiin helsinkiläisiin ja meillä on myös lähetystehtävä alueellamme.

• Tutkimusten mukaan juuri tällä ikäkaudella (0-29) on ratkaiseva merkitys kiinnittymisessä seurakuntaan ja kirkon jäsenyyteen.

• Alueella asuvien henkilöiden määrän painottaminen jakoperustelussa (35%) auttaa seurakuntia, joihin on sitouduttu muita vähemmän. Lisämäärärahan avulla mahdollistetaan resurssit mm. kirkkoon kuulumattomien siunaamisiin ja muihin palveluihin.

• Tämä ehkäisee maahanmuuttajavaltaisten seurakuntien heikkoa asemaa talouden jaossa ja antaa lisäresursseja mm. maahanmuuttajatyön kehittämiseen.

 

Jäsenmääräpainotusta puoltavat näkökulmat:

• Ns. ”jäsenmaksua” maksaville jäsenille tulisi pystyä turvaamaan laadukkaat palvelut. Jäsenet tullevat tulevina vuosina kysymään kirkolta nykyistä useammin, mitä he jäsenmaksullaan tosiasiallisesti saavat.

• Määrärahajaon perusteiden olisi syytä kannustaa seurakuntaa kasvuun ja siksi kriteereiden pitää olla sellaiset, joihin seurakunta voi myös itse vaikuttaa ja joiden parhaalla mahdollisella toteutuksella seurakunta myös hyötyy lisärahalla hyvästä jäsenistöä kasvattavasta työstään.

• Alueella asuvien ihmisten määrän painoarvon kasvattaminen entisestään suhteessa jäsenmäärään kurjistaa jälleen sellaisten pienten seurakuntien asemaa, joissa jäsenmäärä on vielä korkea. Epäselväksi jää, millä tavalla suurempi kirkkoon kuulumattomien määrä alueella tuottaa taloudellista rasitetta seurakunnalle niin, että siihen tarvittaisiin lisärahoitusta.

• Järjestelmä ei millään tavalla velvoita tai ohjaa jakoperusteiden muutoksesta hyötyneitä seurakuntia tavoittamaan saamallaan lisämäärärahalla juuri ei-jäseniä. Tähän tarkoitukseen toimivampi keino olisi projektiraha, jolla kannustetaan kehittämään tapoja kohdata ei-jäseniä ja jonka saadakseen olisi oltava selkeä suunnitelma ja raportointivelvollisuus.

• Ei ole olemassa mitään mekanismia, jonka vuoksi kirkkoon kuulumattomista helsinkiläisistä aiheutuu vääjäämättä huomattavia kuluja paikallisille seurakunnille. Tilinpäätösten ja tunnuslukujen tarkastelu synnyttää itse asiassa vaikutelman, että kirkkoon kuulumattoman väestön seurakunnille aiheuttamat kulut ovat niin vähäiset, että niitä on vaikea jäljittää.

• Toimintaamme ohjaa helsinkiläisten tarve. Alueen kirkkoon kuulumattomien asukkaiden lukumäärä ei kuitenkaan määrittele sitä, missä laajuudessa seurakunta heidän hyväkseen työskentelee ja käyttää siihen taloudellisia resursseja.

• Kirkkoon kuulumisen jatkaessa laskuaan määrärahojen jakosuhde suosii jatkuvasti enemmän seurakuntia, joissa kirkkoonkuulumisprosentti on matala. Ehdotettu uusi jakokaava (65%/35%) vielä lisäisi epäsuhtaa.

• Seurakuntien talousarvioiden perusteella voidaan havaita, että henkilöstömenot ovat olleet viime vuosina suhteellisesti sitä suuremmat, mitä matalampi on seurakunnassa kirkkoonkuulumisprosentti. Näyttääkin siltä, että määrärahaetu on kanavoitunut normaalin, ensisijaisesti jäsenistöä palvelevan seurakuntatyön resursointiin.

 

Seurakuntien lausuntojen sekä yhteisen kirkkoneuvoston iltakoulussa käytyjen keskusteluiden perusteella on selkeästi havaittavissa, että sekä jäsenmäärän että seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrän nykyistä suuremmalle painotukselle on olemassa puolin ja toisin vahvoja perusteita. Painotusprosenteista ollaan myös vahvasti erimielisiä.

Koska Helsingin seurakuntayhtymässä on parhaillaan menossa lukuisia isoja muutoksia, muun muassa Rohkeasti yhdessä –prosessista johtuen, voidaan nähdä perusteltuna keskittyä ensisijaisesti niihin muutoksiin, jotka ovat tulevaisuuden kannalta erityisen tärkeitä ja joista voidaan saavuttaa riittävä yksimielisyys. Tästä syystä painotus jäsenmäärän ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrän välillä on perusteltua pitää tässä vaiheessa, vuosien 2023–2025 ajan, nykyisellä tasollaan (70 % - 30 %).

Painotusten kehittämistyötä on joka tapauksessa perusteltua jatkaa. Jatkotyöskentelyssä on tärkeää tuottaa kattavaa analyysiä siitä, mikä on kirkon tulevaisuuden kannalta tärkeää ja keskeistä ja miten määrärahajaolla voidaan tähän tarpeeseen parhaiten vastata. Selvitystyö on perusteltua tehdä osana toteutettavaa ns. milleniaaliselvitystä.

 

Erityislisät

Määrärahojen jakoperusteita käsittelevissä vastauksissa nostettiin esille myös Tuomiokirkkoseurakunnan saama erityislisä. Oulunkylän ja Kallion seurakunnat kannattavat Tuomiokirkkoseurakunnalle myönnettävää lisää seurakunnan erityisvastuiden ja –tehtävien vuoksi. Sen sijaan Mikaelin seurakunta esitti lausunnossaan toiveen, että lisän perusteita selkiytettäisiin. Töölön seurakunta puolestaan näki lausunnossaan, että myös Töölön seurakuntaa voisi koskea keskustamäärärahan kaltainen erillisrahoitus. Perusteluna Töölön seurakunnan lausunnossa todetaan, että myös Töölön seurakunnan kirkkojen suosio toimitus- ja tilaisuuskirkkoina aiheuttaa merkittävän lisähenkilöstöresurssitarpeen Töölön seurakunnassa. 

Tuomiokirkkoseurakunnan lausunnossa todetaan, että mikäli keskustan työ halutaan turvata, tulee keskustamäärärahan prosenttiosuutta kasvattaa. Kun turismin myötä seurakunnan talous tasapainottuu, voidaan Tuomiokirkkoseurakunnan saamaa erityismäärärahaa osittain rahoittaa myös mahdollisilla turistityön tuloilla. Mikaelin seurakunnan lausunnon mukaan Temppeliaukion kirkon ja Tuomiokirkon turismitoiminta tulisi hoitaa ja organisoida seurakuntayhtymässä ja tuotto liittää kokonaiskehykseen. Töölön seurakunta muistuttaa lausunnossaan, että kirkkolain ja kirkkojärjestyksen mukaan sekä tuomiokapitulin että hallinto-oikeuden päätöksen mukaisesti vierailumaksutuotot kuuluvat yksiselitteisesti paikallisseurakunnalle.

Ikäryhmäpainotus

Ehdotus ikäryhmäpainotuksen laajentamisesta 0-18 –vuotiaista 0-29 –vuotiaisiin sai lausunnoissa vahvaa kannatusta. Peräti 11 lausunnossa ikäryhmän laajentamista pidettiin kannatettavana. Kolmen seurakunnan lausunnossa pidettiin ikäryhmäpainotuksen säilyttämistä 0-18 –vuotiaissa esitettyä muutosta parempana vaihtoehtona.

Oulunkylän seurakunnan lausunnossa pidettiin hienona konkreettisena ratkaisuna käyttää jakoperusteena kirkolle erityisen vaativaa ikäryhmää ja painotuksen nostamista myös 19-29 –vuotiaisiin. Kannelmäen seurakunnan lausunnossa kiitettiin lasten, nuorten, nuorten aikuisten ja lapsiperheiden huomiointia jakoperusteissa. Myös muun muassa Kallion seurakunnan lausunnossa ikäryhmän laajentamista 0-29 –vuotiaisiin pidettiin hyvänä, mutta Kallion seurakunta esitti kyseisen painotuksen ulottamista myös ei-jäseniin. 

Vuosaaren seurakunta nosti lausunnossa esille näkökulman, jonka mukaan 0-18 –vuotiaat käyttävät kotiseurakunnan palveluita, kun taas 18-29 –vuotiaat menevät sen seurakunnan palveluitten äärelle, joissa on heitä kiinnostavaa toimintaa. Vuosaaren seurakunta kannatti näillä perusteilla ikäryhmäpainotuksen säilyttämistä 0-18 –vuotiaiden ikäluokassa. Hallinto-osaston lausunnossa nuorten aikuisten huomioimista pidettiin hyvänä, todeten lisäksi, että yhteinen kirkkoneuvosto voisi ohjeistaa seurakuntia käyttämään tietyn osuuden määrärahasta nuorten aikuisten tavoittamiseen ja raportoimaan sen toteutumisesta.

 

Muita huomioita

Rippikouluikäluokan huomioimista jakoperusteena pitivät tärkeänä Herttoniemen ja Matteuksen seurakunnat.

Kahdessa lausunnossa tuotiin esille huoli diakoniapainotteisuuden puuttumisesta määrärahan uusissa jakoperusteissa. Vuosaaren seurakunnan seurakuntaneuvoston lausunnossa todettiin, että jakoperusteiden uudistus on ollut käynnissä jonkin aikaa ja aiemmin diakoniapainotus on ollut esillä jakoperusteita pohdittaessa.

 

Rohkeasti yhdessä –lausuntoihin liittyvät huomiot ja toimenpide-ehdotukset koskien sisäisten vuokrien uusia määräytymisperusteita

Ehdotus sisäisten vuokrien uusiksi määräytymisperusteiksi nähtiin pääosin selkeänä ja tasapuolisena. 13 vastaajaa piti ehdotusta oikeudenmukaisena. Kahdeksan vastaajaa puolestaan näki ehdotuksessa ongelmia / epäselvyyksiä.

Pakilan seurakunta totesi sisäisten vuokrien (nykyisistä) määräytymisperusteista seuraavaa: ”Sisäisten vuokrien muodostuminen on läpinäkymätön. Seurakunta ei näe ja hahmota, mitkä sen tiloista syntyvät todelliset kustannukset ovat. Vuokrat eivät myöskään miltään osin perustu todellisiin toteutuneisiin kustannuksiin. Samankokoisten ja saman ikäisten tilojen vuokrat ovat hyvin erisuuruisia Helsingin seurakunnissa.” Osittain samoilla linjoilla oli myös Kannelmäen seurakunta todeten, että sisäisten vuokrien määräytymisperusteet on päivitettävä ja että hallinnon ja ylläpidon kustannukset on eriteltävä ja kiinteistöosaston kulut on esiteltävä kokonaisuutena.

Petruksen seurakunta totesi lausunnossaan, että ehdotus sisäisten vuokrien uusista määräytymisperusteista on selkeä ja tasapuolinen ja se kannustaa oikeaan suuntaan. Petruksen seurakunta piti hyvänä periaatteena, että budjettivastuu on niin lähellä käyttäjää kuin mahdollista, jolloin säästöjä päästään tekemään ja hyvä taloudenpito palkitaan. Töölön seurakunta piti määräytymisperusteita selkeänä, koska kiinteistöosaston hallintokulut eriytetään sisäisistä vuokrista. Töölön seurakunta totesi myös, että suunnitelma on reilu ja että se ohjaa seurakunnat entistä parempaan talouden kustannusrakenteen tarkasteluun.

Tuomiokirkkoseurakunnan mielestä uudet sisäisten vuokrien määräytymisperusteet ovat yksinkertaiset, läpinäkyvät ja selkeät. Suuntaa pidettiin hyvänä. Lausunnossa todettiin edelleen, että tarvitaan tarkat laskelmat tilakohtaisista kustannuksista, ennen kuin uusien määräytymisperusteiden todelliset vaikutukset seurakunnan talouteen pystyy hahmottamaan.

Paavalin seurakunta piti sisäisten vuokrien aikataulutusta realistisena, todeten samalla, että on tärkeää, että sakraalitiloja ei tarvitse enää eritellä sisäisten vuokrien määräytymisperusteena. Haagan seurakunta kannatti tilamäärärahasta luopumista, todeten kuitenkin, että tilamäärärahasta luopumisen seurausten tulee olla oikeudenmukaisia kaikille seurakunnille. Pitäjänmäen seurakunta esitti Haagan seurakunnan tapaan lausunnossaan huolensa siitä, että tilamäärärahasta luopumisen todelliset kustannukset jäävät vielä hämärän peittoon.

Yhteisen seurakuntatyön lausunnossa pidettiin tärkeänä, että sisäisten vuokrien korotuksista sovitaan yhteiset selkeät ja läpinäkyvät periaatteet.

Johanneksen seurakunta koki ongelmallisena sen, että mallissa ei oltu huomioitu sitä, että eri seurakunnilla on eri kokoisia kirkkoja, heidän omasta tahdostaan riippumatta.

Herttoniemen seurakunnan lausunnossa esitettiin huoli siitä, että ehdotuksessa ei ole tarkempia laskelmia mallin kumulatiivista vaikutuksista pidemmällä tähtäimellä ja vertailtuna eri seurakuntien kesken.

Ylivoimaisesti eniten huolta ja hämmennystä ehdotetuissa sisäisten vuokrien uusissa määräytymisperusteissa aiheutti poistojen rooli osana sisäisten vuokrien laskentaa. Matteuksen seurakunnan lausunnossa koettiin epäoikeudenmukaisena, että seurakunnat laitetaan maksamaan poistot, korjaukset ja hankinnat. Kallion seurakunta totesi poistojen tuomisen yhden seurakunnan vastuulle olevan mullistava muutos järjestelmään. Kallion seurakunta edellyttikin koelaskelmia tulevaisuudesta päätöksenteon tueksi. Edelleen Kallion seurakunta totesi, että poistot tulee huomioida myös juuri korjattujen kirkkojen osalta.

Poistoihin, korjauskuluihin ja hankintoihin liittyvä huoli on onneksi kuitenkin aiheeton, sillä poistot, samoin kuin remonttien yhteydessä syntyvät kertaluonteiset ei-aktivoitavat menot eli niin sanotut käyttötalouteen siirrot, ovat sisältyneet sisäisiin vuokriin myös nykyisessä mallissa. Haahtelan monimutkaisesta sisäisten vuokrien laskentatavasta johtuen poistot eivät ole välttämättä kohdistuneet juuri sen seurakunnan kustannuksiksi, jonka käytössä tietty tila on, mutta seurakuntien yhteenlaskettu, sisäisten vuokrien yhteydessä maksama poistojen osuus vastaa joka tapauksessa nykymallissakin seurakuntien käytössä olevien tilojen kokonaispoistomäärää.

Asia on todennettavissa helpoiten seuraavasta taulukosta:

Seurakuntien maksamat sisäiset vuokrat ovat olleet vuonna 2020 yhteensä 12,760 milj. euroa. Suorat kiinteistökulut, sisältäen toimitilojen käyttömenot sekä remonttien yhteydessä aiheutuneet kertaluonteiset käyttötaloussiirrot, ovat olleet 9,992 milj. euroa. Seurakuntien käytössä olevien tilojen poistot ovat olleet 2,901 milj. euroa. Käyttömenot, käyttötaloussiirrot ja poistot ovat siis olleet yhteensä 12,893 milj. euroa. Näin ollen seurakuntien maksamat sisäiset vuokrat ovat käytännössä kattaneet kustannukset poistoineen kokonaisuudessaan, erotuksen ollessa vain 0,132 milj. euroa. Huomattakoon, että seurakuntien käytössä oleviin tiloihin kohdistuvat kiinteistötoimen henkilöstökulut, vuonna 2020 yhteensä 0,916 milj. euroa, eivät ole nykyisessä mallissa sisältyneet sisäisiin vuokriin eikä niitä myöskään esitetä sisällytettävän sinne jatkossa.

Poistot tulevat automaattisesti huomioitua sekä nykyisissä että uusissa määräytymisperusteissa myös vastavalmistuneiden kohteiden osalta. Seurakuntayhtymässä käytetään poistomenetelmänä tasapoistoa, jolloin esimerkiksi 10 vuotta sitten remontoidun kirkon poistoista on jäljellä 4/5, kirkkojen poistoajan ollessa 50 vuotta. Vastaavasti, mikäli kirkon remontti olisi valmistunut vasta tänä vuonna, alkaisi siitä juosta tasapoistot aktivointihetkestä alkaen. Uuteen sisäisten vuokrien laskentajärjestelmään siirtymisen hetkellä ei ole tässä vaikutusta.

Sen sijaan Lauttasaaren seurakunnan lausunnossaan esiin nostamat näkökulmat niin sanotuista epäjatkuvuuskohdista tulee luonnollisesti huomioida uuteen sisäisten vuokrien laskentajärjestelmään siirryttäessä, jotta esimerkiksi kertaluonteiset käyttötaloussiirrot eivät vahingossa tule veloitetuiksi kahteen kertaan. Vastaavasti sisäisen tarkastuksen lausunnossa esiin nostettu huomio uuden poistosuunnitelman vaikutuksista poistojen suuruuteen on tärkeää huomioida erityisesti vuoden 2024 sisäisiä vuokria määritettäessä, koska tuolloin perusteina käytettävät vuoden 2022 poistot sisältävät merkittävän määrän kertapoistoja, uuden poistosuunnitelman 1.1.2022 tapahtuvasta käyttöönotosta johtuen. Poistojen suuruus tuleekin vuodelle 2024 määrittää niin sanotun normaalivuoden tilanteen mukaan, ylilaskutuksen välttämiseksi. Poistosuunnitelman muutoksesta aiheutuvaa kertaluonteista poistojen kasvua vuoden 2022 osalta ei näin kohdisteta sisäisiin vuokriin.

Kannelmäen seurakunnan esiin nostama hallinnon ja ylläpidon kustannusten erittely on niin ikään kannatettava esitys ja se voidaan ehdottomasti ottaa käyttöön uusien määräytymisperusteiden käyttöön siirryttäessä.

Munkkiniemen seurakunta totesi lausunnossaan seuraavaa: ”Mallinnus tiedossa olevista kirkkojen korjausten kustannuksista ja niiden vaikutuksista sisäisiin vuokriin puuttuu, minkä vuoksi kokonaiskuvaa on vaikea muodostaa.” Munkkiniemen seurakunnan esittämä huomio on erittäin olennainen ja tärkeä ja asiaa onkin ennakoitu laatimalla syyskuussa 2021 koemielessä mallinnus meneillään olevan Lauttasaaren kirkon remontista ja sen vaikutuksista Lauttasaaren seurakunnan sisäisiin vuokriin, sekä kasvavien poistojen että käyttötaloussiirtojen näkökulmasta.

Tämän lisäksi kiinteistöosasto laati loka-marraskuussa 2021 yhteiselle kirkkoneuvostolle vastaavanlaiset mallinnukset kaikkien suunnitelmavuosien 2021–2024 aikana toteutettavien yli 100 000 euron investointien ja kertaluonteisten remonttien osalta.

Mallinnuksissa huomioitiin, että kertaluonteisiksi kuluiksi kirjattavat, ei taseeseen aktivoitavat remontointikustannukset tulee jaksottaa sisäisissä vuokrissa useammalle vuodelle, kohtuuttomien kustannuspiikkien estämiseksi.

Mallinnustyötä on jatkettu edelleen joulukuussa 2021. Asiaa esitellään tarkemmin seuraavassa kohdassa (”Seurakuntien toimintaan jäävään määrärahaan liittyvät tasapainotustoimenpiteet”).

 

Seurakuntien toimintaan jäävään määrärahaan liittyvät tasapainotustoimenpiteet

Syksyn 2021 aikana toteutettujen sisäisten vuokrien yksityiskohtaisten mallinnusten myötä kävi ilmi, että kertaluonteisten kulujen jaksottamisesta huolimatta toimintaan jäävä määräraha pienenee muutamalla seurakunnalla merkittävästi nykytilanteeseen nähden, vaikka tulevien vuosien kokonaismäärärahaan kohdistettavia leikkauksia ei ole otettu laskelmissa vielä huomioon.

Sisäiset vuokrat on laskettu mallinnuksissa vuoden 2020 tilinpäätöslukuihin perustuen, huomioiden lisäksi suunnitelmavuosien 2021-2024 investoinneista aiheutuva poistojen kasvu sekä viiden vuoden laskennallinen keskiarvo tulevien vuosien kertaluonteisista kuluista, alkuperäisten jaksotusperiaatteiden mukaisesti jaksotettuna.

 

Seurakuntien taloudellista tilannetta helpottamaan päätettiin laatia vaihtoehtoinen mallinnus, jossa kertaluonteiset kulut jaksotettiin alkuperäistä pidemmälle aikavälille seuraavasti:

• Alle 50 000 €:                                         1 vuosi

• 50 000 – 100 000 €:        2 vuotta

• 100 000 – 500 000 €:      10 vuotta

• 500 000 – 1 000 000 €:  20 vuotta

• Yli 1 000 000 €:                                      25 vuotta

Kertaluonteisten kulujen yksityiskohtaiset jaksotusperiaatteet esitetään liitteessä.

Samassa yhteydessä Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisä korotettiin 0,2-prosenttiyksikköä alkuperäistä korkeammaksi, eli tasoon 2,3 %. Edelleen jäsenpainotus muokattiin vastaamaan nykyistä painotusta, jossa jäsenmäärän paino on 70 % ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrän paino 30 %.

Edellä esiteltyjen muutosten myötä toimintaan jäävän määrärahan muutokset muodostuivat seuraaviksi:

 

Tietyille seurakunnille aiheutuvaa toimintaan jäävän määrärahan negatiivista muutosta saatiin edellä kuvatuilla toimenpiteillä selvästi kevennettyä ja laskelmat näyttävät tehtyjen muutosten myötä aiempaa tasapuolisemmilta. Kuitenkin malli aiheuttaa toimintaan jäävän määrärahan pienenemistä edelleen kuudelle seurakunnalle, joista negatiivinen muutos on suurin Johannes församlingenille, Töölön seurakunnalle, Vuosaaren seurakunnalle sekä Tuomiokirkkoseurakunnalle.

Edellä esitetyn mallinnuksen mukaiset luvut puoltavat erityisen tasapainotusohjelman käyttöönottoa, jossa niille seurakunnille, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenee vuoden 2023 kehyksessä vuoteen 2022 verrattuna (soveltaen viiden vuoden laskennallista keskiarvolukua kertaluonteisten kulujen osalta), ennen kokonaismäärärahaan kohdistettavia leikkauksia, kohdistetaan erillinen tasapainotusmääräraha seuraavasti:

• Vuonna 2023 yhteensä 500 000 €

• Vuonna 2024 yhteensä 250 000 €

• Vuonna 2025 yhteensä 125 000 €

Tasapainotusmääräraha otetaan seurakuntien kokonaismäärärahasta päältä, ennen määrärahan jakoa seurakuntien kesken.

Vähennettäessä 500 000 euroa seurakuntien kokonaismäärärahasta, näyttää vuoden 2023 lähtötilanne seuraavalta:

 

 

Laskelman mukaan toimintaan jäävän määrärahan muutos on negatiivinen Kallion, Munkkiniemen, Roihuvuoren, Töölön ja Vuosaaren seurakuntien, Tuomiokirkkoseurakunnan sekä Johannes församlingin osalta. Kun vuosien 2023-2025 tasapainotusmääräraha jaetaan kyseisten seurakuntien kesken, niiden määrärahojen negatiivisten muutosten suhteessa, jakautuu tasapainotusmääräraha seuraavasti:

Tasapainotusmääräraha huomioiden toimintaan jäävän määrärahan muutos näyttää vuoden 2023 osalta seuraavalta:

 

Tasapainotusmäärärahan lopullinen jakautuminen seurakuntien kesken määräytyy vuoden 2021 tilinpäätöksen mukaisten kiinteistökulujen, seurakuntien helmikuussa 2022 antamien, vuotta 2023 koskevien tilankäyttötarveilmoitusten sekä 1.1.2022 jäsenmäärien ja seurakuntien alueella asuvien henkilöiden määrien perusteella. Lopulliset luvut määritellään osana vuoden 2023 kehyslaskentaa keväällä 2022.

Sisäisten vuokrien laskennasta laadittu esimerkki

Toimitilan vuoden 2021 käyttömenot ovat 100 000 euroa, poistot 150 000 euroa ja kertaluonteiset, peruskorjausinvestoinnin yhteydessä syntyneet kulut 300 000 euroa. Toimitilan kokonaisneliömäärä on 1 000 neliötä. Seurakunta X on käyttänyt vuonna 2021 koko toimitilaa toimintaansa, mutta ilmoittaa 28.2.2022 käyttöprosentin muuttuvan vuoden 2023 alusta, koska 20 % ko. toimitilasta siirtyy toisen yhtymän sisäisen käyttäjän käyttöön. Näin ollen seurakunta X käyttää jatkossa 800 neliötä (=80 %) kyseisen toimitilan tiloista.

Seurakunnalle vuodelle 2023 määrättävä sisäinen vuokra on suuruudeltaan 224 000 euroa ((käyttömenot 100 000 € + poistot 150 000 €) x 80 % + kertaluonteiset kulut 300 000 € x 80 % x 10 %)).

 

Talouskonsultti seurakuntien avuksi

Edellä kuvatun tasapainotusohjelman lisäksi seurakuntien avuksi osoitetaan vuonna 2022 erityistä, seurakuntayhtymän ulkopuolelta hankittavaa talouskonsulttipalvelua. Talouskonsulttipalvelusta aiheutuvat kustannukset katetaan Rohkeasti yhdessä –täytäntöönpanomäärärahasta.

Talouskonsultin tehtävänä on auttaa seurakuntia talouden tasapainottamisessa, tutustumalla seurakuntien kustannusrakenteeseen sekä löytämällä erilaisia rakenteellisia ratkaisuja, joiden avulla seurakunnat pystyvät sopeuttamaan menojaan käytettävissä olevaa määrärahaa vastaavaksi.

Seurakunnat päättävät kaikista tasapainottamistoimenpiteistä itse, eli konsultin tehtävänä on ainoastaan toimia tasapainotustyössä seurakuntien apuna, ei ohjata seurakuntien päätöksentekoa.

 

Sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden sekä määrärahajaon erityiskysymysten jatkokehitystarpeet vuosille 2026–2030

Seurakuntien lausuntojen sekä laadittujen mallinnusten pohjalta on käynyt ilmeiseksi, että sisäisten vuokrien määräytymisperusteita on tarpeellista jatkokehittää vielä tulevien vuosien aikana. Jatkokehitystyössä täytynee ottaa kantaa muun muassa siihen, tulisiko Tuomiokirkon ja samalla mahdollisesti myös muiden niin sanottujen maamerkkikirkkojen olla jatkossa jonkinlaisessa erityisasemassa suhteessa sisäisten vuokrien laskentajärjestelmään (esimerkiksi osittainen vapautus sisäisestä vuokrasta), ja mikäli tällaiseen päädyttäisiin, miten se vaikuttaisi Tuomiokirkkoseurakunnan saamaan erityislisään ja samalla kokonaismäärärahan jakoprosentteihin.

Selvitystyö toteutetaan vuosien 2022–2024 aikana niin, että sen pohjalta voidaan tehdä päätökset hyvissä ajoin ennen suunnitelmakauden 2026–2030 alkua.

 

Tuomiokirkkoseurakuntaan liittyvät erityiskysymykset

Tuomiokirkkoseurakunnan seurakuntaneuvosto on 7.12.2021 päivätyssä kirjelmässään esittänyt yhteiselle kirkkoneuvostolle huolensa Rohkeasti yhdessä –prosessin talousvaikutuksista Tuomiokirkkoseurakunnalle. Kirjelmässä viitataan muun muassa ehdotettujen sisäisten vuokrien määräytymisperusteista sekä tilamäärärahan luopumispäätöksestä aiheutuviin vaikutuksiin. Edelleen kirjelmässä viitataan myös Tuomiokirkkoseurakunnan tilastolliseen erityisasemaan, muun muassa jumalanpalvelusten ja kirkollisten toimitusten näkökulmista tarkasteltuna.

Edellä on jo kuvattu Tuomiokirkkoseurakunnan erityislisän jakamiseen liittyviä perusteluita. Näiden lisäksi on koottu tilastotietoa Tuomiokirkkoseurakunnan erityisasemasta (liite).

Kootun tilastotiedon pohjalta voidaan todeta muun muassa seuraavaa:

Tuomiokirkkoseurakunnan osuus sekä seurakuntiemme yhteenlasketusta jäsenmäärästä että seurakuntien alueiden väestöstä on tällä hetkellä hieman yli 9 prosenttia. Osuus on kasvanut systemaattisesti erityisesti Jätkäsaaren rakentamisen johdosta. Seurakunnan jäsenmäärä on nyt yli 1 500 jäsentä suurempi kuin vuoden 2010 lopussa. Samaan aikaan seurakuntiemme yhteenlaskettu jäsenmäärä on laskenut noin
40 000 henkilöllä.

Tilastoasiantuntija Aki Niemi on koonnut toiminnanohjausjärjestelmä Primestä tietoa avioliittoon vihkimisten ja avioliiton siunaamisten lukumääristä seurakunnittain vuosina 2018–2020. Tässä tilastossa seurakunta tarkoittaa seurakunnan tilaa. Tuomiokirkkoseurakunnan osuus kaikista avioliittotoimituksista seurakuntiemme tiloissa oli tänä aikana
45 %.

	toimituksia				vuodessa		osuus (%) toimituksista
Seurakunta (tila)	2018	2019	2020	yht.	keskim.		2018	2019	2020	yht.
Tuomiokirkkosrk	402	375	232	1009	336		51 %	46 %	35 %	45 %
Töölö	89	90	70	249	83		11 %	11 %	11 %	11 %
Kallio	55	57	65	177	59		7 %	7 %	10 %	8 %
Malmi	24	25	37	86	29		3 %	3 %	6 %	4 %
Kaikki yhteensä	790	807	666	2263	754		100 %	100 %	100 %	100 %

 

Tuomiokirkkoseurakunnan kanttorien osuus avioliittosoitoista on ilmeisesti vielä suurempi, sillä he lähtökohtaisesti soittavat suomenkielisten parien toimitukset myös Johanneksen kirkossa.

Tuomiokirkkoseurakunnan osuus tilaisuuksien osallistujamääristä on erittäin suuri niin jumalanpalveluksissa, kirkollisissa toimituksissa, musiikkitilaisuuksissa kuin myös muissa tilaisuuksissa. Eri tilaisuuksissa ehtoolliselle osallistujia on Tuomiokirkkoseurakunnassa ollut vuosina 2017–2021 Kirkon tilastopalvelun mukaan yli 100 000, mikä on 19 % kaikista ehtoollisella kävijöistä seurakunnissamme.

Tilaisuuksien lukumäärät Tuomiokirkkoseurakunnassa eivät sen sijaan ole ylikorostuneen suuria (avioliittotoimituksia lukuun ottamatta). Luontevia vertailuseurakuntia tässäkin yhteydessä lienevät Töölö (= lähes yhtä suuri jäsenmäärältään), naapuriseurakunta Kallio sekä Malmi suurimpana seurakuntanamme. Malmi, Tuomiokirkkoseurakunta, Töölö ja Kallio ovat jäsenmäärältään neljä suurinta seurakuntaamme.

Oheisessa taulukossa esitetään Tuomiokirkkoseurakunnan säästöt sekä niiden käyttö vuosina 2017–2022:

Tuomiokirkkoseurakunnan saama erityislisä vuonna 2021 on 607 923 euroa. Tuomiokirkosta aiheutuvat kulut vuoden 2020 toteutuman perusteella ovat ylläpitokulujen (käyttömenot + vuosikorjaukset) osalta 383 170 euroa ja poistojen osalta 288 263 euroa. Tulevien viiden vuoden kertaluonteisten kulujen arvioidaan olevan keskimäärin noin 42 675 euroa vuodessa. Näin ollen Tuomiokirkosta aiheutuvat kokonaiskulut ovat vuositasolla keskimäärin 714 108 euroa, eli 106 185 euroa Tuomiokirkkoseurakunnan saamaa erityislisää suuremmat.

 

Seurakuntien näkökulmien kuuleminen

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja ja seurakuntayhtymän johtaja ovat päättäneet kutsua yhteisen kirkkoneuvoston kuultaviksi niiden seurakuntien kirkkoherrat, joilla toimintaan jäävä määräraha pienenee eniten uuden määrärahajaon sekä uusien sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden johdosta. Tällaisia seurakuntia ovat Tuomiokirkkoseurakunta, Töölön ja Vuosaaren seurakunnat sekä Johannes församling.

Kuulemisen tavoitteena on antaa ko. seurakuntien kirkkoherroille mahdollisuus nostaa esiin sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden jatkokehitystarpeita vuosille 2026–2030. Edelleen yhteisen kirkkoneuvoston on tarkoitus käydä saatujen suullisten esittelyiden pohjalta lähetekeskustelu vuosien 2022–2024 aikana toteutettavan sisäisten vuokrien määräytymisperusteiden sekä samalla mahdollisten määrärahajaon erityiskysymysten jatkoselvitystyön keskeisistä näkökulmista.

Jatkoselvitystyön alkuvaiheessa on tarkoitus kuulla myös muita Helsingin seurakuntia ja koota yhteen näiden näkemyksiä selvitystyössä huomioon otettavista seikoista.

Tuomiokirkkoseurakunnalle, Töölön ja Vuosaaren seurakunnalle sekä Johannes församlingenille on annettu mahdollisuus ennakkomateriaalin toimittamiseen yhteiselle kirkkoneuvostolle. Tuomiokirkkoseurakunta on toimittanut ennakkomateriaaliksi yhden dokumentin, joka esitetään liitteessä.

Liitteet

1	Lapsivaikutusten arviointi
2	Kertaluonteisten kulujen jaksotusperiaatteet