Dynasty tietopalvelu Haku RSS Helsingin seurakuntayhtymä

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hsrky-fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hsrky-fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kirkko ja kaupungin johtokunta
Pöytäkirja 03.06.2020/Pykälä 16

Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa

 

12 §

Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus

 

Kokous todettiin laillisesti koolle kutsutuksi ja päätösvaltaiseksi sekä todettiin läsnäolevat.

Pekka Silventoinen on valittu Vantaan seurakuntayhtymän kirkkovaltuuston kokouksessa tiistaina 2.6.2020 Topias Tanskasen tilalle Kirkko ja kaupungin johtokuntaan, koska Tanskanen on muuttanut pois Vantaan alueelta. Silventoinen osallistui johtokunnan kokoukseen paikan päällä ja esittäytyi tässä yhteydessä kaikille kokoukseen osallistujille.

 

 

13 §

Pöytäkirjan tarkastajien valinta

 

Pöytäkirjan tarkastajiksi valittiin Leena Kaseva ja Kimmo Malin.

 

 

506/2020

 

14 §

Suunnitelma julkaisun laajuudesta ja kustannusten jaosta vuosiksi 2021 - 22

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää

1. lähettää sopimusosapuolten toimivaltaisille elimille oheisen suunnitelman Kirkko ja kaupunki -median laajuudesta ja kustannusten jakamisesta kaksivuotiskaudelle 2021–2022

2. antaa päätoimittajalle ja julkaisijaseurakuntayhtymien viestintäpäälliköille tehtäväksi valmistella syksyn 2020 aikana ehdotuksen kustannusten jakamisesta vuodesta 2022 alkaen

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin 10 puheenvuoroa.


Sovittiin, että selkeytetään vielä tämän kappaleen tekstiä liittyen Helsingin maksuosuuteen:

Nykyinen painettu lehti on sivumäärältään samankokoinen kaikissa kaupungeissa, sillä se on kustannustehokkain tapa painaa Kirkko ja kaupungin kaltaista lehteä. Sivumäärä on laskettu Helsingin seurakuntayhtymän rivi-ilmoitustarpeiden mukaan, mutta pääsiäisen ja joulun alla tämä sivumäärä ei riitä Helsingin seurakuntien ilmoituksiin. Koska Espoo/Kauniainen ja Vantaa saavat suhteessa Helsinkiä laajemman kaupunkiosan, maksetaan Helsingille kaksi kertaa vuodessa neljä lisäsivua toimituksen budjetista.


Edellä mainitun kappaleen korvaa tämä uusi teksti:

Nykyinen painettu lehti on sivumäärältään samankokoinen kaikissa kaupungeissa, sillä se on kustannustehokkain tapa painaa Kirkko ja kaupungin kaltaista lehteä. Sivumäärä on laskettu Helsingin seurakuntayhtymän normaaliviikkojen rivi-ilmoitustarpeiden mukaan, mutta pääsiäisen ja joulun alla tämä sivumäärä ei riitä Helsingin seurakuntien ilmoituksiin. Nykyisessä kustannusten jaossa Helsinki maksaa todellisia kustannuksiaan suurempaa osuutta yhteisestä mediasta, ja sillä perusteella Helsingin kaupunkiosaan on maksettu kaksi kertaa vuodessa neljä lisäsivua yhteisestä budjetista. Kaupunkiosien lisäsivujen hinnoittelu otetaan huomioon päätettäessä uudesta kustannusten jaosta vuoden 2022 alusta.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin yhdellä tekstimuutoksella.

Korjataan yhden kappaleen tekstiä.

Selostus

Espoon, Helsingin ja Vantaan seurakuntayhtymät sekä Kauniaisten suomalainen seurakunta ovat sopimuksessaan pääkaupunkiseudun seurakuntien yhteisestä mediasta sopineet, että yhteisen median johtokunta laatii kahden vuoden välein maaliskuun loppuun mennessä sopijapuolten yhteisille kirkkoneuvostoille suunnitelman, jossa päätetään julkaisujen laajuudesta sekä kustannusten jaosta. Tällöin otetaan huomioon tutkimukset yhteisen median käytöstä sekä sen tuottojen kehityksestä, kustannustaso, pääkaupunkiseudun väestökehitys ja seurakuntayhtymien jäsen- ja talouskehitys.

Nykyinen malli kustannusten jaosta (Helsinki 59,9 %, Espoo 21,7 %, Vantaa 17,9 %, Kauniainen 0,5 %) perustuu yhteisen median alkutilanteeseen, jolloin painetun lehden eri kaupunkiversiot olivat sivumääriltään erikokoiset.

Uuden sopimuksen mukaan vuodesta 2022 alkaen kustannukset jaetaan erikseen sovittavalla tavalla niin, että jaon keskeiseksi perustaksi otetaan sopijaosapuolien jäsenmäärien suhde.

Nykyisellään kaikkien kaupunkien versiot ovat sivumäärältään samankokoiset, sillä se on kaikkein kustannustehokkain tapa painaa lehteä. Sivumäärä on nyt suunniteltu suurimman seurakuntayhtymän eli Helsingin rivi-ilmoitustarpeen mukaan, joskin suurten kirkkopyhien alla (pääsiäinen, joulu) Helsingin painoksessa tulee olla enemmän sivuja kuin Espoo/Kauniaisten ja Vantaan painoksissa.

Johtokunta valmisteli suunnitelmaa vuosiksi 2021–2022 seminaarissaan Hvittorpissa 1.2.2020.

Seminaarissa käytyjen keskustelujen pohjalta päätoimittaja on yhdessä viestintäpäälliköiden kanssa valmistellut seuraavan suunnitelman:

 

Suunnitelma Kirkko ja kaupunki -median laajuudesta ja kustannusten jakamisesta 2021–2022

Vuonna 2017 toimintansa aloittanut pääkaupunkiseudun seurakuntien yhdessä julkaisema Kirkko ja kaupunki on toteuttanut sille asetetut tavoitteet kiinnostavana ja korkealaatuisena monikanavaisena journalistisesti toimitettuna seurakuntamediana. Kirkko ja kaupungin vaikuttavuus on viime vuosina lisääntynyt huomattavasti.

Kirkko ja kaupunki ilmestyy sekä koteihin jaettavana painettuna lehtenä että laadukkaana verkkomediana. Verkossa on luettavissa myös paperilehden näköisversio. Digitaalista mediaa kehittämällä Kirkko ja kaupunki pyrkii entistä paremmin tavoittamaan myös heidät, jotka ovat painetun lehden ulottumattomissa. Seurakuntien jäsenille tarjotaan mahdolli-suutta tilata digilehti painetun lehden sijaan. Tuoreen lukemistutkimuk-sen mukaan 8 prosenttia Kirkko ja kaupungin lukijoista lukisi lehteä mieluummin sähköisenä kuin painettuna versiona.

 

Seurakuntien jäsenkehitys 2020–2022 ja 2020–2030

Kirkkohallituksen arvion mukaan seurakuntien jäsenmäärä laskee pää-kaupunkiseudulla hieman alle yhden prosentin vuosivauhtia. Kaupun-geittain lasku tapahtuu seuraavasti:

2020–2022

Helsinki -1,8 %
Espoo -1,8 %
Vantaa -1,6 %

Kymmenen vuoden aikavälillä jäsenmäärän lasku näyttää Kirkkohalli-tuksen arvion mukaan tältä:

2020–2030

Helsinki -9,7 %
Espoo -8,5 %
Vantaa -7,9 %

 

Yhteisen median talous 2017–2019

Seurakuntayhtymät ovat varautuneet jäsenmäärän laskuun pitkällä aikavälillä yhdistämällä seurakuntamediat yhteiseksi Kirkko ja kaupunki
-mediaksi vuoden 2017 alusta. Seurakuntayhtymät käyttivät vuonna 2016 erillisiin medioihin yhteensä 6,8 miljoonaa euroa. Vuodelle 2017 yhteiseen mediaan budjetoitiin 5,6 miljoonaa euroa eli 17,6 prosentin leikkaus.

Säästöt toteutuivat jo heti ensimmäisenä vuonna suunniteltuja suurem-pina, ja yhteinen mediatoimitus on pysynyt budjetissaan koko ajan. Kolmessa vuodessa 2017–2019 yhteinen media on tuottanut omistajilleen säästöjä yhteensä 4,2 miljoonaa euroa.

Vuodelle 2020 yhteiseen mediaan on budjetoitu 5,2 miljoonan euron toimintakate. Se merkitsee, että yhtä seurakunnan jäsentä kohti lasket-tuna seurakuntien panostus yhteiseen mediaan (painettu Kirkko ja kaupunki, Kirkko ja kaupungin verkkomedia sekä Jouluradio) on 4 euroa 40 senttiä vuodessa.

 

Pääkaupunkiseudun yhteinen media 2021–2022

Seuraavalla kaksivuotiskaudella 2021–22 Kirkko ja kaupunkia kehitetään edelleen monikanavaisena mediana, johon kuuluu erilaisia media-tuotteita, kuten kolmena eri paikallisversiona julkaistava painettu lehti, verkkomedia, digitaaliset näköislehdet, uutiskirje sekä Jouluradio.

Vuosina 2021–22 painettu Kirkko ja kaupunki ilmestyy 20 numerona vuodessa. Lehden sivumäärä on 40. Päätoimittaja voi tilapäisesti numerokohtaisesti muuttaa sivumäärää talousarvion puitteissa esimerkiksi ilmoitusmyynnin muutoksen tai erityistapahtuman vuoksi. Uuden sopi-muksen mukaan seurakuntayhtymät voivat halutessaan tehdä omia
ratkaisujaan paperilehden jakelun suhteen. Mikäli sopijaosapuoli haluaa lisänumeroita, lisäsivuja tai peittojakelua, sen tulee maksaa aiheutuvat lisäkulut. Ne laskutetaan kulujen kertymisen mukaan.

Nykyinen painettu lehti on sivumäärältään samankokoinen kaikissa kaupungeissa, sillä se on kustannustehokkain tapa painaa Kirkko ja kaupungin kaltaista lehteä. Sivumäärä on laskettu Helsingin seurakun-tayhtymän normaaliviikkojen rivi-ilmoitustarpeiden mukaan, mutta pää-siäisen ja joulun alla tämä sivumäärä ei riitä Helsingin seurakuntien il-moituksiin. Nykyisessä kustannusten jaossa Helsinki maksaa todellisia kustannuksiaan suurempaa osuutta yhteisestä mediasta, ja sillä perus-teella Helsingin kaupunkiosaan on maksettu kaksi kertaa vuodessa nel-jä lisäsivua yhteisestä budjetista. Kaupunkiosien lisäsivujen hinnoittelu otetaan huomioon päätettäessä uudesta kustannusten jaosta vuoden 2022 alusta.

Vuodesta 2022 alkaen sopijaosapuolet voivat yksipuolisesti päättää omien painettujen numeroidensa vähentämisestä kuitenkin niin, että lehden kunkin paikallisversion ilmestymismäärä on vähintään 12 numeroa vuodessa. Mahdollisesta numeroiden vähentämisestä koituvat säästöt osoitetaan paino- ja jakelukustannusten osalta sopijaosapuolille toteutuneen säästön mukaan.

 

Jouluradio 2021–2022

Jouluradio jatkaa entiseen tapaan valtakunnallisena musiikkimediana, joka lähettää joulumusiikkia sekä FM-verkossa marraskuulta loppiai-seen että nettiradiona. Noin neljäsosa Jouluradion kustannuksista laskutetaan seurakunnilta pääkaupunkiseudun ulkopuolelta.

 

Kustannusten jakaminen

Vuonna 2021 yhteisen median kustannukset jaetaan samassa suh-teessa kuin tähän asti: Helsinki 59,9 %, Espoo 21,7 %, Vantaa 17,9 %, Kauniainen 0,5 %. Tämä jakomalli perustuu yhteisen median alkutilanteeseen, jolloin painetun lehden eri kaupunkiversiot olivat sivumääril-tään erikokoiset.

Vuodesta 2022 alkaen kustannukset on sovittu jaettavan erikseen sovittavalla, todellisiin kustannuksiin perustuvalla tavalla. Viestintäpäälliköt ja päätoimittaja valmistelevat Uuden kustannusten jakamisen tavan johtokunnalle ja yhteisille kirkkoneuvostoille syksyn 2020 aikana.

 

99/2020

 

15 §

Talousraportti tammi-huhtikuulta 2020

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta keskustelee Kirkko ja kaupunki -median talousraportista ja päättää merkitä käydyn keskustelun tiedoksi.

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin 10 puheenvuoroa.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Neljän kuukauden raportin (liite 1) mukaan Kirkko ja kaupungin toimintakulut ovat alkuvuonna noudattaneet talousarviota. Toimintatuotoissa sen sijaan näkyy koronapandemian vaikutus, sillä ilmoitusmyynnin tuotto on maalis-huhtikuussa laskenut noin 45 %. Lisäksi uuteen formaattiin siirtyminen vuodenvaihteessa haittasi ilmoitusmyyntiä jonkin verran, kun uudet mediatiedot voitiin julkaista vasta painopalvelujen kilpailutuksen päätyttyä. Kesäajan pitkä tauko printtilehdessä tasaa onneksi koronan vaikutusta jonkin verran. Ratkaisevaa ilmoitusmyynnin kannalta on, missä määrin elämä normalisoituu kesän aikana, vaikka varsinkin pienemmillä toimijoilla voi joka tapauksessa olla syksyllä rahat vähissä. Normaalisti tähän aikaan vuodesta ilmoitusmyynnillä on varauksia koko vuodelle lähes 300 000 euron edestä, nyt niitä on noin 170 000 eurolla. Liikenne- ja viestintäministeriössä on valmisteltu koronatukea ilmoitusmyynnin romahtamisesta kärsineelle medialle. Kirkko ja kaupunki on ollut ministeriöön yhteydessä ja pyytänyt tarkempia ohjeita tuen hakemisesta.

Liitteet

1

Talousraportti 1-4 2020 vrt. 1-4 2019

 

99/2020

 

16 §

Talousarvion kehys vuodelle 2021

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää asettaa vuoden 2021 toiminta-katteelle kehykseksi 5 020 000 euroa

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin 25 puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Sovittiin kirjattavaksi myös, että seuraavaan kokoukseen tiistaille 4.8.2020 valmistellaan tarkempi suunnitelma siitä, millä tavalla sopimuksessa vuosille 2021–24 säästötavoitteeksi aiotut yhteensä noin
300 000 euroa aiotaan toteuttaa.

Selostus

Kirkko ja kaupunki -median toimintakate vuonna 2020 on 5 200 000 euroa. Vuoden 2021 osalta on sopimusneuvotteluissa sovittu, että vuosittaisten numeroiden määrä lasketaan 22:sta 20:een. Vähennyksen kustannusvaikutukset ovat noin -280 000 euroa. Samalla postimaksut nousevat kaksi prosenttia, ja hinnannousun kustannusvaikutus on noin +45 000 euroa. Juuri ilmeni, että Kirkko ja kaupunki -verkkomedian sisällönhallinta- ja portaalijärjestelmän (Liferay CE) pääversio vaihdetaan, ja meidän on päivitettävä verkkomediamme uuteen versioon (Liferay 7.0 > 7.3), sillä nykyiseen versioon ei jatkossa saa enää asiakastukea eikä korjaus- tai tietoturvapäivityksiä. Kyberturvallisuuskeskus välitti 20.4.2020 varoituksen nyt käyttämämme Liferay-version haavoittuvuudesta. Varoituksen mukaan Liferay on aktiivisten hyökkäysten kohteena. Hyökkäyksissä on useimmiten kyseessä haittaohjelma, jolla pyritään tietomurtoihin. Liferayn uusi versio 7.3 on palveluntarjoajan mukaan turvallinen. Planeetta Internet Oy:n arvion mukaan version vaihtaminen tulee maksamaan noin 40 000 euroa. Uudessa sopimuksessa edellytettyyn digitaalisen median kehittämiseen on myös syytä varata taloudellisia resursseja. Kun siihen laskee ensi vuodelle 15 000 euroa, voidaan numeroiden vähentämisestä viedä kehykseen 180 000 euroa, jolloin toimintakatteeksi jää 5 020 000 euroa.

Uudessa sopimuksessa todetaan posti- ja painokulujen säästöstä seuraavaa:

”Jäsenille tarjotaan valinnanmahdollisuutta siirtyä digimedian (näköispainoksen) lukijaksi. Mahdollinen erillinen asiakasrekisteri hoidetaan sopijaosapuolten toimesta.”

”Vuodesta 2022 alkaen sopijaosapuolet voivat yksipuolisesti päättää omien painettujen numeroidensa vähentämisestä kuitenkin niin, että lehden kunkin paikallisversion ilmestymismäärä olisi vähintään 12. Mahdollisesta numeroiden vähentämisestä koituvat säästöt osoitetaan sopijaosapuolille todellisen määrän mukaan paino- ja jakelukustannusten osalta.”

”Tämänhetkisen arvion mukaan kustannussäästön tarve vuosien 2021–2024 aikana tulee olemaan n. 300 000 euroa ja vuosina 2025–2029 varaudutaan vähentämään yhteensä n. 225 000–450 000 euroa. Näiden lisäksi numeroiden mahdollisesta vähentämisestä ja digimediaan siirtymisestä koituvat posti- ja painokulujen säästöt vähennetään sopijaosapuolen maksuosuudesta täysimääräisesti. Arvioitujen kustannussäästöjen toteuttamisen tavat ja vaihtoehdot tulevat tulevaisuudessa täsmentymään.”

Johtokunnan pitää budjettikehyksestä päättäessään ottaa kantaa siihen, tarkoittaako sopimuksen kohta: ”Näiden lisäksi numeroiden mahdollisesta vähentämisestä ja digimediaan siirtymisestä koituvat posti- ja painokulujen säästöt vähennetään sopijaosapuolen maksuosuudesta täysimääräisesti” niitä numeroita, joiden vähentämisestä sopijaosapuolet voivat yksipuolisesti päättää vai numeroiden vähentämistä ylipäänsä.

 

 

108/2020

 

17 §

Tuottaja-toimittajan palkkaaminen Jouluradioon

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää valtuuttaa päätoimittajan käyn-nistämään Jouluradion tuottaja-toimittajan rekrytoinnin niin, että uusi työntekijä voi aloittaa työnsä 14.9.2020. Tuottaja-toimittajan palkkaus on vaativuusryhmän 602 mukainen peruspalkan ollessa 3 187,00 euroa kuukaudessa.

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin 14 puheenvuoroa.

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

Selostus

Jouluradio on nykyaikainen musiikkimedia, joka toimii joulumusiikin puolestapuhujana. Ammattimaisesti toteutettu Jouluradio vie kristillistä joulun sanomaa kuin huomaamatta sinnekin, missä kristillinen perinne on ohentunut. Jouluradion toimitus on perinteisesti koottu vuosittain kausityöntekijöiden varaan niin, että ainoa vakinainen työntekijä on ollut Jouluradion toimituspäällikkö. Järjestelyn heikkoja kohtia ovat olleet sen haavoittuvuus ja jatkuvuuden puute. Toisaalta työntekijöiden vaihtuminen on pitänyt Jouluradion raikkaana ja alati uudistuvana.

Jouluradion tekeminen vaatii sellaista musiikkimedian erityisosaamista, että monien tehtävien jakaminen yhteisen mediatoimituksen sisällä ei ole ollut käytännössä mahdollista. Sen sijaan Jouluradion verkkosisältöjen toimittamisessa ja visuaalisessa viestinnässä on viime vuosina hyödynnetty myös yhteisen mediatoimituksen resursseja.

Jouluradion tuottaja-toimittajaksi haetaan digitaalisen median osaajaa, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää Jouluradion verkkomediaa, toimittaa ja koordinoida somesisältöjä ja podcast-tuotantoja, vastata Jouluradion musiikinhallinnasta sekä ideoida ja tuottaa joulumusiikkitapahtumia.

Tuottaja-toimittaja tarvitsee käytännön työssä koeteltua monikanavaisen median osaamista, musiikin tuntemusta sekä taitoa suunnitella ja toteuttaa kiinnostavia verkkomedian ja sosiaalisen median sisältöjä. Toimittaja-tuottaja osallistuu myös Kirkko ja kaupunki -median digitaaliseen sisällöntuotantoon ja kehittämiseen, ja hänen palkkaamisensa myötä Jouluradio kiinnittyy yhä kiinteämmin osaksi yhteistä mediatoimitusta, omana selkeänä brändinään. Tuottaja-toimittajan palkkaaminen ei lisää henkilöstökuluja, sillä vastaava summa säästyy, kun tarve kausityöntekijöihin vähenee.

 

 

 

98/2020

 

18 §

Lukijatutkimus

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää merkitä lukemistutkimuksen tiedoksi.

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin yhdeksän puheenvuoroa.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Kirkko ja kaupunki teetti lukijatutkimuksen maaliskuussa 2020. Tutkimuksen tarkoituksena oli kartoittaa painetun lehden lukijoiden mielipiteitä lehden sisällöstä ja uudistetusta ulkoasusta sekä heidän tottumuksistaan Kirkko ja kaupunki -verkkomedian käyttäjinä. Tutkimuksen teki Innolink Oy internet-paneelikyselynä. Tutkimus perustui 1504 vastaukseen, vastaajien määrä oli suhteutettu levikkialueen kaupunkien populaatioon. Raportti tutkimuksesta on tämän esityslistan liitteenä (liite 2).

Vastaajista 29 % lukee lehden säännöllisesti ja satunnaisesti 71 %. Tutkimuksen portinvartijakysymyksenä oli, tunteeko henkilö Kirkko ja kaupungin, joten nämä luvut eivät kerro sataprosenttisesta tavoittavuudesta vaan siitä, miten lehden lukijat lehteä lukevat. Tässä ei ole tapahtunut muutosta vuosi sitten tehtyyn tutkimukseen verrattuna: enemmistö Kirkko ja kaupungin lukijoista lukee painettua lehteä selaillen. Tämä oli myös yhtenä lähtökohtana printtilehden formaatin kehittämisessä, ja vuoden 2020 alusta olemme tehneet entistä selailijaystävällisempää lehteä.

Enemmistö vastaajista (60 %) piti kahden viikon välein ilmestyvän lehden ilmestymistiheyttä sopivana, 10 % toivoi lehden ilmestyvän viikoittain, ja 30 %:lle riittäisi harvempi tahti.

41 %:lle vastaajista Kirkko ja kaupunki on tärkeä tietolähde seurakunnan tapahtumista, 35 % vastaajista kuvasi sitä luotettavaksi kirkkomediaksi ja kolmannekselle vastaajista (32 %) Kirkko ja kaupunki on ainoa tai lähes ainoa side seurakuntaan. Juuri tälle ryhmälle Kirkko ja kaupunkia sille annetun tehtävän mukaisesti tehdään, sillä julkaisijoiden toimeksiannon mukaan Kirkko ja kaupunki -median tehtävänä on ”tavoittaa erityisesti heitä, joilla ei ole kiinteää suhdetta seurakuntaan.”

Kysymykseen ”Luetko tulevaisuudessa mieluummin painettua Kirkko ja kaupunkia vai verkkomediaa” 20 % vastaajista vastasi lukevansa ehdottomasti vain painettua lehteä ja 39 % mieluummin painettua lehteä. Mieluiten sekä painettua lehteä että verkkomediaa lukisi 17 % vastaajista. Mieluimmin verkkomediaa lukisi 17 % vastaajista ja ehdottomasti vain verkkomediaa lukisi 8 % vastaajista. Yli 60-vuotiaista vastaajista (N=429) pelkästään painettua lehteä lukisi joko ”ehdottomasti vain” tai mieluiten yhteensä 69 %, kun kaikilla vastaajilla yhteenlaskettu luku on 59 %. Alle 30-vuotiailla vastaajilla (N=287) vastaava luku on 53 %.

45 % vastaajista ei tiennyt, että Kirkko ja kaupunki ilmestyy myös verkossa. Vuodessa on tapahtunut selkeä parannus, sillä edellisessä tutkimuksessa peräti 59 % vastaajista ei tiennyt Kirkko ja kaupungin verkkomediasta.

Liitteet

2

Kirkko ja Kaupunki - Lukijatutkimus 2020

 

 

 

 

 

 

100/2020

 

19 §

Palautekeskustelu

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää merkitä käydyn keskustelun tiedoksi

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin yksi puheenvuoro.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

Selostus

Vuodenvaihteessa toteutettu printtilehden uudistus on otettu hyvin vastaan. Toimitukseen tulleen palautteen mukaan lehden luettavuus on parantunut ja omat kaupunkikohtaiset osat ovat lisänneet paikallisuutta.

Kirkko ja kaupungin verkkomedian kävijämäärät ovat kasvaneet noin 30 prosenttia viime vuodesta. Vuonna 2019 kirkkojakaupunki.fi-sivustolla vieraili keskimäärin 35 900 eri kävijää viikossa, tämän vuoden keskiarvo on 47 300 uniikkia viikkokävijää. Nousu ei selity sillä, että alkuvuosi olisi yleensä aktiivisempaa aikaa, sillä tämän vuoden kävijämäärissä näkyy tasaisesti sama noin 30 prosentin kasvu. Myöskään koronakriisi ei ole tuonut lukuihin mainittavaa nousua.

 

 

110/2020

 

20 §

Ilmoitusasiat

 

Päätösehdotus

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki

Kirkko ja kaupungin johtokunta päättää merkitä ilmoitusasiat tiedoksi.

Käsittely

Käsittelyn aikana käytettiin kolme puheenvuoroa.

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

 

Selostus

20.1. Sopimus Kirkko ja kaupungin julkaisemisesta

Vantaan seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto hyväksyi uuden sopimuksen 28.4. Espoossa yhteinen kirkkovaltuusto kokoontuu päättämään asiasta 27.5. Kauniaisissa päätöksen tekee suomalaisen seurakunnan seurakuntaneuvosto 26.5. ja Helsingissä yhteinen kirkkovaltuusto 11.6.

20.2. Espoon ja Kauniaisten juhannuslehti

Espoon seurakuntayhtymä ja Kauniaisten suomalainen seurakunta ovat tilanneet ylimääräisen printtilehden kesäajalle koronan kotiin eristämien seurakuntalaisten iloksi. 20-sivuinen lehti ilmestyy 18.6. Siitä koituvat ylimääräiset kulut laskutetaan Espoolta ja Kauniaisilta erikseen.

20.3. Postin hinnantarkistus

Lokakuussa 2019 Posti esitti kustannusten nousuun perustuen 3,8 pro-sentin korotusta jakeluhintoihin. Johtokunta ei suostunut korotukseen vaan esitti 2 prosentin korotusta palveluhintaindeksiin vedoten. Sopi-muksemme mukaan ”Hintojen tarkistusta haluava osapuoli voi tehdä kirjallisen, perustellun hinnantarkistusesityksen sopimuskumppanille. Hintaa voidaan tarkistaa aikaisintaan ensimmäisen sopimusvuoden jäl-keen. Hinnan tarkistuksia voi tehdä korkeintaan kerran sopimusvuodessa eli 12 kk välein. Hintoja voidaan tarkistaa vain todellista kustannus-kehitystä vastaavasti. Hintojen tarkistaminen edellyttää molempien sopimusosapuolien kirjallista suostumusta ja se tulee voimaan aikai-sintaan kolmen (3) kuukauden kuluttua suostumuksen antamisesta."

Posti vastasi edelleen pysyvänsä 3,8 prosentin korotuksessa ja perus-teli sitä yleisellä volyymin laskulla ja kiinteiden kulujen nousulla. Johtokunnan puheenjohtajan ja kustannuspäällikön kanssa keskusteltuaan päätoimittaja vastasi Postille, että hintoja voidaan tarkistaa vain todellista kustannuskehitystä vastaavasti, jolloin hyväksyttäviä perusteita ovat esimerkiksi polttoaineen hinnankorotukset. Siksi pitäydymme edelleen kannassamme, että suostumme 2,0 prosentin korotukseen Postin jakeluhinnoissa.

Lopulta Posti vastasi suostuvansa alkuperäisen vastatarjouksemme mukaiseen kahden prosentin korotukseen vuoden 2020 alusta. Alku-vuoden korotus maksetaan takautuvasti erillistä laskua vastaan.

 

 

21 §

Muut asiat

 

Ei ollut muita käsiteltäviä asioita.

 

 

110/2020

 

22 §

Tulevat kokoukset

 

Syksyn 2020 kokoukset pyritään pitämään niin, että kaikki osallistujat tulevat paikan päälle Seurakuntien talon Engel-saliin Helsingissä.

Saliin mahtuu 120 henkeä, joten siellä pystytään pitämään turvavälit, vaikka kaikki olisivat läsnä.

Syksyn kokousajankohdiksi on alustavasti sovittu seuraavat kolme iltaa:
tiistaina 4.8. klo 17.30
tiistaina 1.9. klo 17.30
tiistaina 20.10. klo 17.30

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

MUUTOKSENHAKUKIELLOT

Valmistelua tai täytäntöönpanoa koskeva asia

Pöytäkirjan pykälät: §12–§16, §18–§22

Edellä mainituista päätöksistä ei kirkkolain 24 luvun 5 §:n mukaan saa tehdä kirkollisvalitusta eikä lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 2 luvun 6 §:n 2 momentin nojalla hallintovalitusta, koska päätös koskee vain valmistelua tai täytäntöönpanoa. Julkista hankintaa koskevasta päätöksestä ei saa tehdä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) mukaista valitusta, koska päätös koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Hallinnon sisäinen määräys

Pöytäkirjan pykälät:      

Lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 2 luvun 6 §:n 2 momentin mukaan valitusta ei saa tehdä hallinnon sisäisestä määräyksestä, joka koskee tehtävän tai muun toimenpiteen suorittamista.

Kirkkolain 6 luvun 72 §:n 2 momenttiin perustuva valituskielto ja palvelussuhteen ehtoja koskeva valituskielto

Pöytäkirjan pykälät:      

Kirkkolain 6 luvun 72 §:n 2 momentin mukaan viranhaltija ei saa valittamalla hakea muutosta virkaehtosopimuksessa sovittuihin palvelussuhteen ehtoja koskeviin päätöksiin (palkkaus, vuosiloma, matkakorvaukset, työaika, henkilöstökoulutus) taikka saattaa sitä oikaisuvaatimuksin tai hallintoriita-asiana käsiteltäväksi, jos hänellä tai viranhaltijayhdistyksellä on oikeus panna asia vireille työtuomioistuimessa. Muutoksenhakukielto ei koske virkaehtosopimuksen ulkopuolella olevaa viranhaltijaa.

Työsuhteeseen ottamista tai irtisanomista koskeva asia

Pöytäkirjan pykälät:      

Työsuhteeseen ottamista tai siitä irtisanomista koskevat päätökset ovat luonteeltaan yksityisoikeudellisia työsopimuslain soveltamisalaan kuuluvia päätöksiä. Niihin liittyvät riitaisuudet käsitellään oikeudenkäymiskaaren 1 luvun 1 §:n mukaisesti riita-asioina käräjäoikeudessa eikä hallinto-oikeudellisessa lainkäyttömenettelyssä.

Hankinta-asia

Pöytäkirjan pykälät:      

Hankintaa koskevista päätöksistä ei saa kirkkolain 24 luvun 8 a §:n 2 momentin nojalla tehdä kirkkolain mukaista oikaisuvaatimusta eikä kirkollisvalitusta, jos asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Mikäli hankinnan arvo ylittää hankintalain 25 §:n mukaisen kynnysarvon, asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan. Soveltamisen kynnysarvot ovat (alv 0 %): 60 000 euroa tavarat, palvelut ja suunnittelukilpailut, 150 000 euroa rakennusurakat, 400 000 euroa sosiaali- ja terveyspalvelut (lain liitteen kohdat E 1-4), 300 000 muut erityiset palvelut (lain liitteen kohdat E 5-15), 500 000 euroa käyttöoikeussopimukset.

Muu peruste, mikä?

Pöytäkirjan pykälät:      

 

 

 

OIKAISUVAATIMUSOHJEET

Pöytäkirjan pykälät, joista oikaisuvaatimuksen voi tehdä: §17

Edellä mainittuihin päätöksiin tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen.

Oikeus oikaisuvaatimuksen tekemiseen

Oikaisuvaatimuksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän viranomaisen päätöksestä oikaisuvaatimuksen saa tehdä myös seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen.

Oikaisuvaatimusaika ja tiedoksisaanti

Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut päätöksestä tiedon.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun oikaisuvaatimusaikaa laskettaessa.

Oikaisuvaatimusviranomainen

Oikaisuvaatimus osoitetaan Helsingin seurakuntayhtymän yhteiselle kirkkoneuvostolle.

Oikaisuvaatimuksen sisältö

Oikaisuvaatimuksesta on käytävä ilmi:

- oikaisuvaatimuksen tekijän nimi ja tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi
- tiedot oikaisuvaatimuksen kohteena olevasta päätöksestä
- millaista oikaisua päätökseen vaaditaan
- millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan.

Oikaisuvaatimus on muutoksenhakijan, laillisen edustajan tai asiamiehen omakätisesti allekirjoitettava. Jos muutoksenhakijan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos oikaisuvaatimuksen laatijana on joku muu henkilö, oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Oikaisuvaatimuksen toimittaminen                           

Oikaisuvaatimuksen voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Oikaisuvaatimuksen on oltava perillä oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä tietojärjestelmässä siten, että sitä voidaan käsitellä.

Oikaisuvaatimuksen toimitusosoite:

Helsingin seurakuntayhtymä/Kirjaamo
Käyntiosoite:        Kolmas linja 22 B, Helsinki
Aukioloaika:         9-15                     
Postiosoite:                                       Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki
Sähköposti:                                      kirjaamo.hsrky@evl.fi

 

 

 

VALITUSOSOITUS

Seuraaviin yhteisen kirkkoneuvoston päätöksiin voidaan hakea muutosta kirjallisella valituksella.

Kirkollisvalitus, pöytäkirjan pykälät:      
Hallintovalitus, pöytäkirjan pykälät:
     

Oikeus valituksen tekemiseen

Valituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä seurakuntayhtymän jäsenseurakunta ja sen jäsen. 

Valitusperusteet

Valituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä, päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen.

Valitus seurakunnan tai seurakuntayhtymän alistettavasta päätöksestä voidaan perustaa myös siihen, että päätös ei ole tarkoituksenmukainen.

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä tavallista sähköistä tiedoksiantoa asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä kolmantena päivänä viestin lähettämisestä, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Seurakunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, kun pöytäkirja tai alistus- tai valitusviranomaisen päätös on asetettu yleisesti nähtäväksi. Tiedoksisaantipäivää tai sitä päivää, jona päätös on asetettu nähtäväksi, ei oteta lukuun valitusaikaa laskettaessa.

Valitusviranomainen

Kirkollis- ja hallintovalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite, puhelinnumero ja muut tarvittavat yhteystiedot
- sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä
- päätös, johon haetaan muutosta
- miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi
- perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta valittamalla, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta, sekä
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle.

Asiamiehen on esitettävä valtakirja sen mukaan kuin lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valitusasiakirjat on toimitettava valitusajassa päätöksessä mainitulle valitusviranomaiselle. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valitusasiakirjojen, myös sähköisessä asiointipalvelussa ja sähköpostitse lähetettävien asiakirjojen, tulee olla perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä.

Helsingin hallinto-oikeuden yhteystiedot:

Käyntiosoite:        Tuomioistuimet-talo, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Postiosoite:          Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin:                                            029 564 2000
Fax:                                                   029 564 2079
Sähköposti:         helsinki.hao@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti.

 

 

 

HANKINTAOIKAISU

Pöytäkirjan pykälät:      

Hankintaoikaisuoikeus

Hankintayksikön päätökseen tai muuhun hankintamenettelyssä tehtyyn ratkaisuun tyytymätön asianosainen voi tehdä hankintayksikölle kirjallisen hankintaoikaisun (hankintalaki 132 -135 §:t).

Hankintaoikaisuaika ja tiedoksisaanti

Hankintaoikaisu on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä, kun asianosainen on saanut tiedon hankintayksikön päätöksestä tai muusta hankintamenettelyssä tehdystä ratkaisusta.

Asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa viestin katsotaan saapuneen vastaanottajalle sinä päivänä, jolloin sähköinen viesti on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan.

Viranomainen

Hankintaoikaisu osoitetaan hankintapäätöksen tehneelle toimielimelle tai viranhaltijalle.

Hankintaoikaisun sisältö

Hankintaoikaisusta on käytävä ilmi:

- oikaisua vaativan nimi sekä tarvittavat yhteystiedot asian hoitamiseksi
- tiedot hankintaoikaisun kohteena olevasta päätöksestä
- millaista oikaisua päätökseen vaaditaan
- millä perusteilla oikaisua päätökseen vaaditaan

Hankintaoikaisuun on liitettävä asiakirjat, joihin vaatimuksen tekijä vetoaa, jolleivät ne jo ole hankintayksikön hallussa.

Hankintaoikaisun toimittaminen   

Hankintaoikaisun on oltava perillä hankintapäätöksen tehneessä viranomaisessa oikaisuvaatimusajan viimeisenä päivänä ennen viraston aukioloajan päättymistä. Hankintaoikaisun voi omalla vastuullaan lähettää postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti.

Hankintaoikaisuvaatimuksen toimitusosoite:

Helsingin seurakuntayhtymä/Kirjaamo
Käyntiosoite:        Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki
Aukioloaika:         9-15
Postiosoite:                                       Kolmas linja 22 B, 00530 Helsinki
Sähköposti:                                      kirjaamo.hsrky@evl.fi

 

 

 

VALITUS MARKKINAOIKEUTEEN

Pöytäkirjan pykälät:      

Oikeus valituksen tekemiseen

Se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen (hankintalain 145 §).

Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee: 1) yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua; 2) sitä, että hankintasopimusta ei jaeta osiin 75 §:n nojalla; tai 3) sitä, että 93 §:ssä tarkoitetun kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena käytetään yksinomaan halvinta hintaa tai kustannuksia (hankintalain 146 §:n 1 momentti).

Valituksen markkinaoikeuteen voi tehdä vain hankinnoista, jotka ylittävät hankintalain 25 §:ssä määritellyn kansallisen kynnysarvon.

Valitusperusteet

Valitus voidaan tehdä sillä perusteella, että päätös on julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastainen.

Valitusaika ja tiedoksisaanti

Valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä..

Jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen hankintalain 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen.

Valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Ehdokkaan tai tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä oheisasiakirjoineen tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei ehdokas tai tarjoaja näytä tiedoksiannon tapahtuneen myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin.

Valituskirjelmän sisältö

Valituskirjelmässä on ilmoitettava:
- valittajan nimi ja kotikunta
- postiosoite ja puhelinnumero sekä muut tarvittavat yhteystiedot, joihin asian käsittelyä koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa
- sähköpostiosoite, jos valitusviranomaisen päätös voidaan antaa tiedoksi sähköisenä viestinä
- hankinta-asia, jota valitus koskee
- valittajan vaatimukset ja niiden perusteet.

Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan osalta valituskirjelmässä on esitettävä, minkä vuoksi käsittelylupa tulisi myöntää. Käsittelylupa on myönnettävä, jos 1) asian käsittely on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa asioissa tärkeää tai 2) siihen on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy.

Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valituskirjelmä.

Valituskirjelmään on liitettävä:
- päätös, johon haetaan muutosta, alkuperäisenä tai jäljennöksenä
- todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisajankohdasta
- asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi.

Asiamiehen on esitettävä valtakirja sen mukaan kuin lain oikeudenkäynnistä hallintoasioissa 32 §:ssä säädetään.

Valituskirjelmän toimittaminen

Valitus on toimitettava markkinaoikeudelle. Valitusasiakirjat voi lähettää omalla vastuulla postitse, lähetin välityksellä tai sähköisesti. Valitusasiakirjojen on oltava perillä viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Itse tiedoksisaantipäivää ei lasketa mukaan.

Markkinaoikeuden osoite ja muut yhteystiedot:

Markkinaoikeus
Käyntiosoite         Tuomioistuimet-talo, Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Postiosoite:          Radanrakentajantie 5, 00520 Helsinki
Puhelin:                                            029 564 3300
Fax:                                                   029 564 3314
Sähköposti:          markkinaoikeus@oikeus.fi

Valituksen voi tehdä myös hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Hankinta-asiaan muutosta hakevan on lisäksi kirjallisesti ilmoitettava hankintayksikölle asian saattamisesta markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Ilmoitus on toimitettava hankintayksikön ilmoittamaan osoitteeseen viimeistään silloin, kun hankintaa koskeva valitus toimitetaan markkinaoikeuteen. Hankintayksikön yhteystiedot ovat edellä hankintaoikaisua koskevassa kohdassa.

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakijalta peritään oikeudenkäyntimaksua tuomioistuinmaksulain (1455/2015) mukaisesti.

Yksityiskohtainen valitusosoitus liitetään pöytäkirjan otteeseen.

 

 

 

 

 


Edellinen asia | Seuraava asia Kokousasia PDF-muodossa