Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 23.10.2019 Pykälä 62

378/2019

 

62 §	Helsingin seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma 2020-2022 ja vuoden 2020 talousarvio

 

Päätösehdotus

Kirkkoherra Arto Antturi

Seurakuntaneuvosto a) käy asiasta lähetekeskustelun ja b) päättää valtuuttaa kirkkoherran laatimaan lähetekeskustelun mukaisen lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle.

 

 

Päätös

Seurakuntaneuvosto a) kävi asiasta lähetekeskustelun ja b) päätti valtuuttaa kirkkoherran laatimaan lähetekeskustelun mukaisen lausunnon yhteiselle kirkkoneuvostolle.

 

 

Selostus

Helsingin seurakuntayhtymän toiminta- ja taloussuunnitelma (TTS) 2020-2022 ja vuoden 2020 talousarvio (TA) on yhteensä 130-sivuinen nide. Se sisältää Pitäjänmäen seurakuntaneuvoston hyväksymän toiminta- ja taloussuunnitelman vuosille 2020-2022 sivuilla 61-62. Samoin Pitäjänmäen seurakunnan vuoden 2020 talousarvio on sellaisenaan otettu osaksi yhteistä talousarviota.

Sivuilla 3-14 esitellään talouden ja toiminnan lähtökohdat. Toiminnan osalta kuvaus on kaksijakoinen: Seurakuntien toimintasuunnitelmista on tehty poimintoja alaotsikoilla (sivut 4-5) "Suunnittelukaudella erityisen tärkeää", "Konkreettisia tavoitteita vuodelle 2020" ("vuodelle 2019" sivulla 4 on katsottava kirjoitusvirheeksi), "Säästöjen käyttö" ja "Seurakuntien henkilöstösuunnitelma". Sen sijaan seurakuntien toiminta-ajatuksia ja strategisia peruslinjauksia (seurakuntien toimintasuunnitelmissa otsikko "Tähän meitä tarvitaan") ei ole nostettu yhteisiin lähtökohtiin (sivu 3), vaan niiden sijaan esitetään Helsingin seurakuntayhtymän yhteisiä strategisia painotuksia. Näitä ovat "ihmistä varten", "helsinkiläisten tarve", "helsinkiläisten kieli", uskon eläminen "itselleen luontevalla tavalla". Näissä strategisissa kirjauksissa on kuultavissa perinteinen kansankirkollinen painotus, jossa kirkko mielletään historiallisen roolinsa kautta merkittäväksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi. Niinpä myös yhteisen kirkkovaltuuston valitsemat painopistealueet korostavat kirkon luonnetta palveluja tuottavana laitoksena. Seurakuntien on kuitenkin omissa strategisissa linjauksissaan katsottava - ei vain seurakuntayhtymän strategisia linjauksia ja painopisteitä - vaan ennen kaikkea oman alueensa väestöä ja sen lisäksi hiippakunnan ja kokonaiskirkon strategiaa. Kirkko ei ole olemassa vain tuottaakseen palveluja, vaan ollakseen Jeesuksen perustama uskonyhteisö. Juuri seurakunnat toteuttavat kirkon tehtävää (KL 4:1). Seurakuntayhtymän tehtävä on tehdä se mahdolliseksi. Siksi tämän budjettikirjan ja toimintasuunnitelman lähtökohdissa tulisi esitellä selkeästi myös nämä seurakunnan hengellisestä perustehtävästä nousevat painotukset.

Toiminta on sidoksissa taloudellisiin resursseihin, joita budjettikirjan taloutta koskevat osat tarkastelevat. Käyttötalousosan (ei sisällä investointeja ja sijoitustoimintaa) yhteissumma on 90 m€ (s. 17). Seurakunnille jaetaan määrärahaa (nk. kehys) vuonna 2009 hyväksyttyjen jakoperiaatteiden mukaisesti (s. 10). Pitäjänmäen seurakunnan tavoin moni muukin seurakunta suunnittelee selviävänsä vuodesta 2020 käyttämällä kehysmäärärahan lisäksi edellisten vuosien säästöjä. Yhteensä seurakunnat arvioivat käyttävänsä 1,67 m€ säästöjä, joita vuoden 2018 tilinpäätöksessä oli niille kertynyt 8,8 m€ (s. 37). Seurakuntien toiminta kattaa yli puolet koko budjetista ja on 49 m€. Yhteisten seurakunnallisten tehtävien osuus koko budjetista on 22 m€, mistä edellisten vuosien säästöjen osuus on jopa 3,2 m€ (s. 17). Tulevien vuosien säästöpaineet näyttävät siis seurakuntayhtymän yhteisissä tehtävissä huomattavasti kovemmilta kuin seurakunnissa.

Seurakuntaneuvosto voi keskustella mistä tahansa budjettikirjassa esitetystä asiasta. Mikäli jokin kohta koetaan sellaiseksi, että haluamme siitä mainita lausunnossamme, asia on syytä tuoda keskustelun kuluessa selkeästi esiin, jotta kaikki voivat ottaa siihen kantaa. On toki mahdollista, että keskustelun nojalla päädymme lausuntoon, joka suosittelee budjettikirjan hyväksymistä sellaisenaan.

Seurakuntaneuvostojen lausunnot lähetetään yhteiselle kirkkoneuvostolle, joka käsittelee ne kokouksessaan 28.11. Lausuntojen perusteella muokattu budjettikirja lähetetään sitten yhteisen kirkkovaltuuston hyväksyttäväksi.

 

 

Liitteet

2	Toiminta- ja talousarviosuunnitelma 2020-2022 ja vuoden 2020 talousarvio