Dynasty tietopalvelu Haku RSS Helsingin seurakuntayhtymä

RSS-linkki

Kokousasiat:
https://hsrky-fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetingitems&show=30

Kokoukset:
https://hsrky-fi.oncloudos.com:443/cgi/DREQUEST.PHP?page=rss/meetings&show=30

Kallion seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 06.11.2019 Pykälä 161


211/2019

 

159 §

Kallion seurakunnan nuorisotyöntekijän viran muuttaminen perhetyöntekijän viraksi

 

Päätösehdotus

 

Seurakuntaneuvosto esittää Helsingin seurakuntien yhteiselle kirkkovaltuustolle:

a) Kallion seurakunnan toisen nuorisotyöntekijän viran muuttamista 1.5.2020 alkaen perhetyöntekijän viraksi. Virkanimikkeen muutoksella ei ole vaikutusta viran vaativuuteen.

b) Viran kelpoisuusvaatimusten muuttamista seuraavasti: lapsi –ja perhetyön perustutkinto, kirkon varhaiskasvatuksen ohjaajan tutkinto, kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan kelpoistava tutkinto tai näitä vastaavat tutkinnot.

 

 

Käsittely

Kirkkoherra esitteli asian.

 

Asiasta käytiin keskustelua.

Päätös

Päätettiin päätösehdotuksen mukaisesti.

 

 

Selostus

 

Kallion seurakunnan alueella asuvien ihmisten ikäjakauma on muuttunut ja muuttuu. Samalla seurakuntatyö on muuttunut ja tulee muuttumaan. Kallion seurakunnan strategisena valintana on tehdä työtä seurakuntalaislähtöisesti häivyttäen perinteisten työalojen rajoja. Tämä tarkoittaa organisaatiouudistuksen lisäksi myös työntekijöille yhä laajempia ja moninaisempia työnkuvia.

 

Seurakunnan taloudellinen tilanne on tiukka. Neuvosto on päättänyt viiden vuoden talousohjelmasta. Osana talousohjelmaa on käyty läpi tehtävänkuvat ja pohdittu työntekijöiden kansa työn suuntaamista. Seurakunta on jo aiemmin jäädyttänyt kaksi nuorisotyönohjaajan virkaa sekä yhden kappalaisen viran säästötoimenpiteenä. Lisäksi virkasuntioiden määrää on vähennetty olennaisesti ja siirrytty käyttämään tuntisuntioita. Säästötoimenpiteet ovat koskeneet ja tulevat koskemaan myös palkkiotoimisia työntekijöitä.

 

Seurakunnan lapsityössä perheiden parissa tehtävä työ on vuosi vuodelta tullut monipuolisemmaksi ja haasteellisemmaksi. Perinteisen päiväkerho- ja pyhäkoulutyön rinnalle on vuosien myötä tullut entistä enemmän monenlaisia koko perheelle suunnattuja toimintamuotoja, jotka usein ajoittuvat iltoihin ja viikonloppuihin. Leirit lapsille on pääsääntöisesti perheleirejä. Myös Kallion monipuolinen jumalanpalveluselämä tarvitsee perhelähtöistä osaamista. Tulevaisuudessa on hyvä suunnata entistä enemmän resursseja perheisiin kokonaisuutena.

 

Kirkon työssä keskeistä on kasvatuskumppanuus perheen kanssa. Perheen eri-ikäisten jäsenten tarpeiden ja toiveiden tulee näkyä ja kuulua sekä toiminnan suunnittelussa että toteutuksessa. Raja-aidat lapsityön, perhetyön ja varhaisnuorisotyön välillä ylitetään entistä useammin ja joustavammin.

Perhelähtöisyydet tulee olla jokaisen kirkon työntekijän tapa tehdä omaa työtään. Kallion kaksi papeista hankkii perheneuvonnan työvälineiden laajempaa osaamista. Mutta työn kehittämiseen tarvitaan myös erillistä osaamista.

 

Kaikki edellä mainitut suuntaukset ovat myös kirkon virallisissa seurakuntatyön kehittämisisasiakirjoissa tunnistettu (mm. Lapset seurakuntalaisina). ”Perheet kaipaavat yhä useammin keskusteluyhteyttä ja sielunhoidollista tukea. Niissä perheissä, joissa on taloudellisia vaikeuksia, työttömyyttä tai muita vaikeuksia, toivotaan usein virikkeitä ja tukea lapsille. Tällöin tarvitaan diakonista työotetta sekä yhteistyötä varhaiskasvatuksen ja diakonian työntekijöiden välillä. Yhteistyö myös muiden paikkakunnan perhetyön toimijoiden kesken on tärkeää. Seurakunnan on pyrittävä entistä enemmän tukemaan kaikkia perheitä heidän arjessaan ja etsittävä tilanteita matalan kynnyksen toiminnalle."

(Lapset seurakuntalaisina)

Koska keskustaseurakuntana tarve on lasten ja perheiden leiri- ja retkityöhön ja Kalliossa vahva messuelämä vaatii hengellisen työn työotetta, on tarkoituksenmukaista muuttaa nuorisotyönohjaajan virka perhetyöntekijän viraksi. Perhetyöntekijän virkaan ei ole piispainkokouksen hyväksymiä kelpoisuusvaatimuksia. Työnantajana seurakunnan kannattaa mahdollistaa monenlaiset koulutuspolut perhetyöhön. Perhetyöntekijän virkoja on perustettu useammassa seurakunnassa.

 

Asiaa käsitellään taloustyöryhmässä 31.10.

 

 

577/2019

 

160 §

Kolehdit kevät 2020

 

Päätösehdotus

 

Hyväksytään seurakunnan päätäntävaltaan kuuluvat kolehdit 1.1.-21.6.2020 kolehtityöryhmän esityksen mukaisesti.

Käsittely

Menkää ja tehkää -työryhmän puheenjohtaja Leena Niinivaara esitteli asian. Työryhmän käsittelyn jälkeen seurakuntaan on tullut tieto tuomiokapitulin määräämistä kolehdeista. Kolehtityöryhmä esittää tekemänsä esityksen muuttamista siltä osin, että 19.4. merkitty kolehti Evankelisen lähetysyhdistys ELY ry:n työn tukemiseen kotimaassa sekä Virossa ja Venäjälle tehtävään lähetystyöhön siirtyy kerättäväksi 21.6. ja 19.4. kerätään hiippakunnan määräämä kolehti Lasten ja nuorten osallisuuden vahvistamiseen hiippakunnan seurakunnissa Nuori kirkko ry:n kautta.

 

Kirkkoherra teki muutetun päätösehdotuksen: Hyväksytään seurakunnan päätäntävaltaan kuuluvat kolehdit 1.1.-21.6.2020 kolehtityöryhmän muutetun esityksen mukaisesti.

Päätös

Päätettiin muutetun päätösesityksen mukaisesti.

 

 

Selostus

Menkää ja tehkää –kolehtityöryhmä on kokoontunut 23.10.2019. Työryhmä on valinnut puheenjohtajaksi Leena Niinivaaran. Liitteenä työryhmän esitykset (keltaisella) seurakuntaneuvoston päätäntävaltaan kuuluvista kolehdeista ajalle 1.1.-21.6.2020.

 

Liitteet

3

11_2019 Vuoden 2020 kirkkokolehdit (3)

4

Liite_1_Pöytäkirjanote_Helsingin_hiippakunnan_tuomiokapituli_30.10.

 

 

 

210/2019

 

161 §

Rohkeasti yhdessä -tilannekuva

 

Päätösehdotus

 

Kallion seurakuntaneuvosto

1) merkitsee tiedoksi Helsingin seurakuntayhtymän eri toimijoiden kesken aloitetun työskentelyn, jonka tavoitteena on turvata Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän toimintaedellytykset yhteistyömuotojen vahvistamisella toimintaympäristön haasteissa.

2) toteaa Rohkeasti yhdessä – Modigt tillsammans 2023 työskentelyn alkumateriaalin.

3) osallistuu yhteisen tilannekuvan tekemiseen vastaamalla esittelyssä oleviin kolmeen kysymykseen.

 

Käsittely

Kirkkoherra esitteli asian.

 

Puheenjohtaja esitti, että asiaa käsiteltäisiin pienemmissä ryhmissä.

 

Työskentelyn jälkeen käytiin ryhmien kommentit ja huomiot läpi.

 

Kirkkoherra esitti tekemäänsä päätösehdotukseen muutoksen kohtaan C) viimeisen kappaleen viidenteen lauseeseen lisäyksen sulkujen sisään asukasyhdistykset sanan jälkeen: ja alueella toimivat herätysliikkeet. Lause kokonaisuudessaan: Kirkon tulee jatkossa löytää kumppanit erityisesti kolmannen sektorin toimijoista (Stadin Slangi, HDO, Setlementti, asukasyhdistykset ja alueella toimivat herätysliikkeet).

Päätös

Päätettiin muutetun päätösehdotuksen mukaisesti.

 

Selostus

Rohkeasti yhdessä on Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteisten palvelujen seuraavien kahden vuoden strategiatyöskentelyn otsake. Rohkeasti yhdessä -toimintamalli kannustaa nimensäkin mukaisesti etsimään ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti tapoja toimimaan totuttujen seurakunta- ja työalarajojen yli.

Siinä missä ennen voitiin elää vuosikymmeniä samankaltaisessa toimintaympäristössä, on muutos ympärillä nykyisin voimakasta ja haastavaa.

Yhteisen kirkkoneuvoston koolle kutsumassa iltakoulussa 26.9.2019 oli koolla Helsingin seurakuntien kirkkoherrat, seurakuntaneuvostojen varapuheenjohtajat, yhteisen kirkkoneuvoston jäsenet ja yhtymän virkamiesjohto sekä Helsingin ja Porvoon piispat. Tässä yhteisessä illassa käynnistettiin työskentelyn, jolla vastaamme toimintaympäristön haasteeseen.

Iltakoulussa esitettiin kriittisiä epäilyjä ja haluttiin asioihin tarkennuksia. Toisaalta jaettiin myös myönteisiä odotuksia ja asetettiin toiveita mitä työskentelylle. Rohkeasti yhdessä -prosessi päätettiin siis aloittaa.

Tärkeää on myös, miten se viedään läpi niin, että 20 helsinkiläistä seurakuntaa ja niiden alueella asuvat näkevät elämässään entistä useammin toivon ja rakkauden tekoja. Tämä vaatii työtä seurakuntien ja yhteisten palvelujen työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä.

Muutos, rakenteiden tarkastelu ja uusien avausten toteuttaminen eivät ole helppoa meilläkään. Epävarmuuden sietämistä helpottaa kuitenkin vahva tahto siihen, että yhdessä isot haasteet ovat mahdollisia hoitaa.

Työskentelyn toimintatavat

Rohkeasti yhdessä 2023 tulee johtaa ja toteuttaa niin, että prosessin aikana syntyy luottamus työtapoihin. Tämä on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa ei vielä tiedetä työskentelyn lopputulemaa. Silloin on keskeistä taata luottamus prosessiin ja siihen miten mahdolliseen loppupäätelmiin edetään.

Rohkeasti yhdessä haastaa yhdessä kokeilun kautta oppimiseen. Tähän työskentelyyn tarvitaan meitä kaikkia. Opitaan tekemällä eikä puhumalla – toimintamallilla saadaan aikaan kokeiluja ja niistä oppimista. Strategiatyöskentely tuo Helsingin seurakuntayhtymään ns. tilannehuone

työskentelyn, jossa seurataan erilaisia ilmiöitä ja lisätään vaikuttavuutta yhdessä työskentelyn kautta.

Toimintatapana tehdään valmisteluja toimintaorganisaation sisällä nykyisillä toimivaltuuksilla. Yhteinen kirkkoneuvosto toimii tässä fasilitoijana. Päätöksiä tehdään seurakunnissa ja tarvittaessa tuomiokapitulissa. Yhteinen kirkkoneuvosto sitoutuu toimimaan yhteisten palveluiden kanssa toimintojen kehittäjänä. Tämä työskentely edellyttää, että yhteistyötä edistetään yli rajojen avoimesti. Uutta tapahtuu rajapinnoissa ja vuoropuhelun vahvistaminen tuo uusia yhteistyön tasoja ja tapoja. On hyvä huomata, että meillä on jo paljon erilaista yhteistyötä, joka on syytä käydä läpi ja jatkaa mikä toimii.

Työskentelyn aikana määritellään Helsingin seurakuntayhtymän olemassa olon tarkoitus selkeäksi. Tämän vuoksi tarkoitus ja vaikuttavuus seuraa prosessissa keskeisenä mukana. Vaikuttavuus syntyy taas siitä, että priorisoidaan mitä jatkossa teemme ja mitä jätämme tekemättä. Priorisoinnin kautta syntyy strategia, jota yhdessä toteuttaen saadaan vaikuttavuutta.

 

 

Yhteinen tilannekuva

Työskentelyn aluksi määritellään yhteisesti Helsingin seurakuntien ja yhteisten palveluiden yhteinen tilannekuva.

Tilannekuvaa tarvitaan päätöksenteon tueksi. Silloin, kun tilannekuva on mahdollisimman yhtenäinen, on mahdollista myös tehdä yhteinen tavoitetila Rohkeasti yhdessä työskentelyssä.

Tilannekuva koostuu sekä Helsingin seurakuntayhtymän ulkopuolelta että organisaation sisältä kerätystä tiedosta. Tilannekuvan tekemiseen tarvitaan tilastoista ja trendeistä kertyvää dataa, mutta myös kokemukseen ja käytäntöön perustuvaa inhimillistä tietoa ja osaamista. Kuvaus arvioitavien asioiden nykytilasta. Tilannekuva sisältää sisäisiä ja ulkoisia sekä positiivisia ja negatiivisia tekijöitä.

Yhteistä tilannekuvaa tehdään kuluvan syksyn aikana. Tarkoitus on käsitellä tilannekuva yhteisen kirkkoneuvoston iltakoulussa 28.11.2019.

Helsingin seurakuntayhtymän johtoryhmä on käynnistänyt selvityksen yhteisessä seurakuntatyössä seurakuntalaisten tarpeista Mitä ympärillä tapahtuu? Miksi jäsenistöä eroaa? Miksi me ollaan olemassa? Mitä seurakuntalainen tänä päivänä kirkolta haluaa sekä miten ja mitä kirkon tulee pitää esillä?

Toisena selvityksenä on hallinto-osaston ja erikseen asetetun työryhmän toimesta tehtävä selvitys sopimusperusteisesta ja prosessipohjaisesta yhteistyöstä sekä erilaiset rakennevaihtoehdot, joita kirkollislainsäädäntö tarjoaa.

Kolmantena selvityksenä käydään seurakuntien ja yhteisen seurakuntatyön kanssa läpi mitä tehdään tällä hetkellä yhdessä? Mikä tässä yhteistyössä toimii? Ja mitä haasteita on?

Valmistelujen jälkeen järjestetään riittävän laaja palautekierros seurakunnittain ja rovastikunnittain sekä seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden ja yhteistyökumppaneiden kesken keväällä 2020. Tämän jälkeen päätetään mitä

asioita lähdetään yhteisesti valmistelemaan tavoitteena saada tavoitetilaan määritellyt asiat valmiiksi keväällä 2022.

Tilannekuvan tekemiseksi halutaan muutamien kysymysten vastaamisen kautta mahdollistaa seurakuntaneuvostojen osallistuminen Rohkeasti yhdessä työskentelyn tilannekuvan tekemiseen. Ennen kysymyksiä ja pohjaesitystä vastaukseksi on selostuksessa kuvattu vielä yhteisen kirkkoneuvoston tilannekuva ja päätös aloitteesta.

Yhteisen kirkkoneuvoston esittämät kysymykset Kallion seurakunnalle

A. Toimintaympäristön merkittävät muutokset ja miten niihin tulisi reagoida?

B. Mitkä ovat seurakunnan keskeisimmät tehtävät ja miten ne pystytään hoitamaan?

C. Mitä tällä hetkellä tehdään yhdessä ja keiden kanssa?

Seurakuntaneuvostoa pyydetään vastaamaan näihin yllä oleviin kysymyksiin 20.11.2019 mennessä.

A: Kallion seurakunnan strategiaprosessi on parhaillaan käynnissä. Strategiaa on valmisteltu seurakuntalaisia kuullen. Näemme Kallion seurakunnan suurimpina arkeen vaikuttavina ilmiöinä seuraavat ilmiöt: yksinäisyys ja yhteisöllisyys; syrjäytyminen ja eriarvoistuminen; kirkon etääntyminen arjesta ja sen merkityksen väheneminen; ympäristö.

Kallion seurakunta haluaa korostaa tämän prosessin yhteydessä muutoksista merkittävimpinä uskonnon, kirkon ja seurakuntien roolin ja aseman muutosta sekä ihmisten mielenmaisemassa että organisaationa. Seurakunnan rooli ei ole enää julkisoikeudellisesti perusteltu, vaan peruste nousee työstä, jota teemme ja sen merkityksestä. Päätös liittyä kirkkoon ja tukea sitä on myös usein hyvin tietoinen ja periaatteellinen, ei tapa. Tämä johtaa vaatimuksiin sekä kustannustehokkuudesta, toiminnan eettisyydestä että ammattimaisuudesta. Samaan aikaan työyhteisöltä vaaditaan työn tekemisen tapana joustavuutta ja muuntautumiskykyä sekä vahvaa ja syvällistä ammattimaista osaamista.

B: Seurakunnan keskeisimmät tehtävät on määritelty kirkkolaissa ja –järjestyksessä ja minimissään ne voidaan toteuttaa nykyisillä resursseilla. Se, miten kyseistä tehtävää toteutetaan määrittää sen laajuuden.

Koemme Kalliossa, että yhä moninaisemman seurakuntalaisuuden ja uskon etsimisen kohtaaminen vaatii moninaista työtä. Saman tuottaminen on taloudellisesti halvempaa, mutta sama ei riitä nyky-yhteiskunnassa kaikille. Yksilöllisempi ja räätälöidympi taas on kalliimpaa ja vaatii henkilöstöltä enemmän osaamista. Tästä syystä on seurakuntayhtymän uudelleen mietittävä, mitkä tehtävät hoidetaan yhteisesti ja mitkä hoidetaan seurakunnissa. Yhtymän perussääntö on siis päivitettävä.

Kallion seurakunnan taloudellinen tilanne ei mahdollista nykyisen laajuista toimintaa tulevina vuosina. Harjoittelemme luopumisosaamista.

C:

Kallion seurakunnan osa toiminnasta järjestetään rovastikunnallisesti tai yhdessä keskustaseurakuntien kanssa. Yhteistyö on sekä toiminnallista tekemistä, henkilöstö- tai tilayhteistyötä sekä isompia yhteisiä hankkeita. Esimerkkeinä mainitaan seuraavat

Toiminnallinen yhteistyö

- Teologian opiskelijoiden saarnamentorointikurssi, jossa oli mukana Jätkäsaaren kappeli ja Agricola-messu Tuomiokirkkoseurakunnasta.

- Leiritoiminnan yhteistyö: perheleirit yhdessä Töölön ja Tuomiokirkkoseurakunnan kanssa., kouluikäisten rovastikunnalliset leirit 3 x vuosi ’

- Itsenäisyyspäivänjuhlat ovat pyörineet useita vuosia erityisesti varhaisnuorisotyö. pikkujouluaikaan,

- yhteinen rippikoulustartti rovastikunnallisesti (pl Töölö)

- Diakonian Rari yhteistyö, Paavalissa koordinoija, Kallio liittyi mukaan syksystä

- Omaishoitajat-retki vuosittain

Toiminnan kehittäminen:

- Nyt syksyllä on aloitettu yhteistyö Töölön kanssa 12-14 v. toiminnan tavoittavan toiminnan tehostamiseksi, katsotaan mitä se tulevaisuudessa poikii.

- Rovastikunnallisesti nuorisotyö ja varhaisnuorisotyö on kokoontunut jo vuosia kuukausittain kevät- ja syyskaudella yhteiseen kokoukseen, jossa on vähennetty päällekkäisyyksiä ja yhdistetty tapahtumatoimintaa.

- Pääsuntioiden yhteistyötapaamiset

Hankkeet:

- Talo-projekti nuorisotyön vahvistamiseksi keskusta alueella, yhtymän rahoittama

- Nuorten vaikuttamistyön koulutus alkaa 2020 keväällä ja liittyy KHn Nuorten Parlamenttitoimintaan, joka on rovastikunnallisesti rahoitettua.

- Urkukesä-yhteistyö

- Gospel-hanke 2020-2022

Tila- ja henkilöstöyhteistyö:

- Kauppakeskus Redissä Silta-tila (Kallio ja Paavali sekä yhtymästä Jouluradio) ja siellä olevat tapaamiset, tapahtumat tai viestintä

- Yhteinen alueviestijän palkkaus Kallion ja Paavalin kesken

Erityisesti henkilöstön palkkaukseen ja liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä sekä yhteisen johtamisen tasolla ovat seurakuntarajat osoittautuneet ongelmallisiksi. Yhteisen työntekijän kulut tai yhteisten hankkeiden johtaminen taipuu huonosti henkilöstöhallinnon järjestelmiin.

Yhtymän tukipalveluiden osalta merkittävää on korkean asiantuntemuksen tehtävien (lakiasiat, HR jne.) tekeminen yhdessä.

Rovastikunnallisen yhteistyön lisäksi teemme lähinnä sisällöllistä ja ammatillista yhteistyötä kirkollisten järjestöjen erityisesti kasvatuksen (Nuori Kirkko), lähetyksen ja yhteiskunnallisen avun (erityisesti Lähetysseura, Global Action ja Tasaus-messu ja Kirkkopalvelut) sekä Kirkkohallituksen (erityisesti kiinankielinen ja vironkielinen työ kotipesäseurakuntana) kanssa.

Yhteistyötä Kallion seurakunnan alueella tehdään ammattiryhmittäin laajasti. Tämä on ollut perehtymiskohteena ja kehittämisen suuntana koulutussuunnitelmassa 2019. Työtä on kehitetty kaupungin toimijoiden suuntaan erityisesti kotihoidossa ja asukastoiminnassa. Myös uusia kumppaneita on viime vuoden aikana löydetty. Kirkon tulee jatkossa löytää kumppanit erityisesti kolmannen sektorin toimijoista (Stadin Slangi, HDO, Setlementti, asukasyhdistykset). Näemme, että sen sijasta, että käperrytään kirkon omaan rakenteeseen, tulisi miettiä sitä, mitä kaikkea meidän tulisi paremmin tehdä yhdessä. Tämä voi tarkoittaa rakenteellisia muutoksia tai perusteita niihin. Kumppaneiden löytäminen säästää rahaa ja lisää vaikuttavuutta.

 

 

Liitteet

5

Kehyksen simulointipohja (1)

6

Kehyksen simulointipohjan lukuohje (1)

7

Kysymykset seurakuntaneuvostoille (1)