Pitäjänmäen seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 11.05.2021/Pykälä 22

387/2021

 

22 §	Jooga työvälineenä Pitäjänmäen seurakunnassa

 

Päätösehdotus

Vt. kirkkoherra Maika Vuori

Seurakuntaneuvosto käy lähetekeskustelun aiheesta jooga Pitäjänmäen seurakunnan tiloissa ja seurakunnan tarjoamin resurssein.

Käsittely

Keskustelu käyty ja näkökulmia on useita. Äänestetty aiheesta: Pitäjänmäen seurakunnan tiloissa ei tule harrastaa joogaa missään muodossa, sen ilmoitustaululla ei tule mainostaa joogatilaisuuksia, eikä seurakunta maksa työntekijöidensä joogakursseja. Tulos: puolesta 5, eri mieltä 6.

 

Pirkko Turunen, Arto Heikkinen, Minna Djupsjöbacka, Tuula Westerlund ja Jukka Tuominen jättävät eriävän mielipiteen.

Päätös

Seurakuntaneuvosto kävi keskustelun aiheesta jooga Pitäjänmäen seurakunnan tiloissa ja seurakunnan tarjoamin resurssein.

 

 

 

Selostus

Seurakuntaneuvoston jäsen on lähestynyt kirkkoherraa pyytäen jooga-aihepiirin käsittelyä ja keskustelua aiheesta.

Kristittyjen kesken on havaittavissa erilaisia suhtautumistapoja suhteessa joogaan: tiukan kielteisestä suhtautumisesta kohti kristillisiä joogan muotoja. Moni kristityksi itsensä tunnustava on saanut joogasta apua esimerkiksi lihaskunnon ylläpitoon. Yksi esimerkki kristillisestä joogamuodosta on Hiljaisuuden jooga, pastori Heli Harjunpään kehittämä muoto. Heli harjunpää toteaa:

”Hiljaisuuden joogassa liitytään kristilliseen perinteeseen rukouksilla, Raamatun teksteillä ja virsien sanoilla, jotka yhdistyvät harjoituksiin ja kehollisiin rukouksiin. Näin voidaan kehon kautta vahvistaa uskoa, toivoa ja rakkautta. Hiljaisuuden joogassa kristinuskon rakkauden sanoma tuodaan esille niin, että kukaan ei tunne jäävänsä sen ulkopuolelle. Näin voidaan toteuttaa kristittyjen yhteyttä, rukoilla ja kokea Jumalan armollista läsnäoloa myös eri perinteiden kristittyjen kesken. ” (Lisätietoja Mitä on hiljaisuuden jooga? - Hiljaisuuden Ystävät ry (hiljaisuudenystavat.fi) ).

Tätä joogamuotoa käytetään esim. Helsingin seurakuntayhtymän kristillisen hiljaisuuden viljelyn ja joogan yhdistävissä retriiteissä. Ojalehto on muun muassa kouluttanut hiljaisuuden joogaohjaajia. Koulutetut ohjaajat ovat luterilaisen kirkon työntekijöitä ja vastuunkantajia. Varhaiskasvatuksen ohjaaja Sanna Yli-Koski-Mustonen on ollut fasilitoimassa etäyhteyksiä maaliskuussa 2021 kokoavaa Teams-alustalla kokoontunutta Hiljaisuuden joogaryhmää. Siitä on tiedotettu Herttoniemen ja Pitäjänmäen seurakunnan yhteistyössä tapahtuvana toimintana tiedotuksessa. Ohjaajana ryhmässä toimi Anni Nikkanen (Herttoniemen srk). (Hiljaisuuden) jooga ja psykofyysiset liikuntamuodot puhuttelevat muun muassa yli 30-vuotiaita naisia, kohderyhmää, joka on syksyllä 2020 ilmestyneessä Kirkon nelivuotiskertomuksessa todettu olevan vaikeaa tavoittaa perinteisin keinoin.

Viimeisten vuosikymmenien ajan psykofyysisten menetelmien käyttö hyvinvoinnin lisäämiseksi, fyysisiä asentoja ja liikkeitä sekä hengitysharjoituksia apuna käyttäen on lisääntynyt ja laajentunut. Jooga-alkuliitteellä tarjottavia palveluita löytyy laajasti kuntosaleilta, työväenopistojen tarjonnassa sekä erityisiltä vain tiettyyn suuntaukseen keskittyvistä kaupallisista yrityksistä ja yhteisöistä. Osana seurakuntien toimintaa jooga on yleistynyt viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Joogan kehon harjoitukseen keskittyvät muodot ovat peräisin 1900-luvulta. Jooga sanana viittaa yhdistymiseen -  liike ja asento sekä hengitys yhdistyvät yhdeksi. Jos halutaan käyttää sanaa jooga, on sitä mahdoton täysin erottaa sen hindulaisista juuristaan. Tutkija Matti Rautaniemen sanoin:  ”Jooga, joka on yleisnimitys intialaisesta kulttuurista juurensa juontaville opeille ja menetelmille. Nykymuodoissaan jooga samastetaan etenkin tietynlaiseen fyysiseen harjoitukseen, joka asuttaa hankalasti määriteltävää paikkaa liikunnan ja henkisyyden välissä.” (mattirautaniemi.com)

Suhtautuminen joogaharjoitukseen vaihtelee eri ihmisryhmillä, myös riippuen siitä, millaisesta joogaharjoituksesta on kyse. Joogan harrastaminen voidaan nähdä puhtaasti liikuntana. Sitä voidaan lähestyä henkisenä harjoituksena tai komparatiivisena teologian harjoituksena, jossa kristitty tutustuu johonkin omasta traditiosta nähden vierasta alkuperää olevaan uskonnolliseen tai henkiseen ilmiöön ja tutkii, mikä palvelee omaa kristityn elämää. Paavalin hengessä Koetelkaa kaikkea ja pitäkää se, mikä on hyvää. Tess. 5:21. Kristityn aurinko on Kristus. Kulttuurit kohtaavat. Selkeä kristityn identiteetti ei vaarannu silloinkaan, vaikka kokeilemme ilosanoman levittämiselle uusia muotoja.