Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 05.02.2020/Pykälä 8

348/2020

 

5 §	Ilmoitusasiat helmikuun kokous 2020

 

Päätösehdotus

 

Merkitään tiedoksi

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

Selostus

1) Kevään kokousaikataulu
5.2. Puotilan kappeli

11.2. Vaalikokous hiippakunta-ja kirkolliskokousvaali, Puotilan kappeli

4.3. Puotilan kappeli

1.4. Puotilan kappeli

6.5. Puotilan kappeli

2) 25.2 Laskiaisrieha klo 17, Vartiokylän kirkko

 

 

347/2020

 

6 §	Kirkkoherran päätökset marraskuu-tammikuu

 

Päätösehdotus

 

Merkitään tiedoksi

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

Selostus

Kirkkoherran päätökset marraskuu- tammikuu

Liitteet

1	kirkkoherran päätökset marraskuu tammikuu

 

 

345/2020

 

7 §	Vartiokylän seurakunnan tilastot ja toimintakertomus vuodelta 2019

 

Päätösehdotus

 

Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto hyväksyy

1) toimintakertomuksen ja tilastot vuodelta 2019
2) lähettää ne seurakuntayhtymään

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

Selostus

Vuoden 2019 tilastoja ja toimintakertomusta on käsitelty Vartiokylän seurakunnan johtotiimissä ja työntekijäkokouksessa.

Toimintakertomus malli on Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen malli. Seurakuntien toimintakertomuksista toimitetaan yksi yhteinen seurakuntien toimintakertomus seurakuntayhtymän tilinpäätöskirjaan.

Vuonna 2019 Puotilan kappeli oli yksi Helsingin suosituimmista toimituskirkoista. Vuonna 2019 Puotilan kappelissa oli 203 kirkollista toimitusta, kasvua edelliseen vuoteen oli 1 toimitus.

Vartiokylän seurakunnan järjestämissä kirkollisissa toimituksissa ja jumalanpalveluksissa kävi 16.368 ihmistä. Jumalanpalveluksiin osallistui 8607 ihmistä ja ehtoollisella kävi 4092 ihmistä. Kirkollisiin toimituksiin osallistui 7761 ihmistä.

Erilaisiin tapahtumiin osallistui 11.877 ihmistä. Hartauksiin osallistui 2192 ihmistä ja musiikkitilaisuuksiin osallistui 4059 ihmistä

Leireille ja retkille osallistui 958 ihmistä. Ryhmätoimintaan osallistui 29.108 ihmistä ja henkilökohtaisia kohtaamisia oli 1788 ihmisen kanssa. Seurakunta jakoi avustuksia 10.392 eurolla. Seurakunnan työntekijät ja vapaaehtoiset kohtasivat vuoden mittaan 60.143 ihmistä eli teoreettisesti jokaisen seurakuntalaisen 7-8 kertaa vuodessa.

 

Toimintasuunnitelmassa olimme asettaneet vuodelle 2019 seuraavat tavoitteet:

·         Yhteistyön kehittäminen rovastikunnan seurakuntien kanssa, yhteinen johtava diakoni, yhteinen aluetiedottaja

·         Tiedotuksen kehittäminen, yhteinen aluetiedottaja rovastikuntaan

·         Mahdollisuus seurakuntalaisille toimia vapaaehtoisena vastuunkantajana seurakunnassa

 

Tavoitteissa onnistuimme melko hyvin, osa tavoitteista ei ollut kovin helposti mitattavia ja arvioitavia. Kehitimme yhteistyötä rovastikunnan seurakuntien kanssa, meillä oli yhteisiä työntekijöitä Mikaelin, Vuosaaren ja Herttoniemen seurakunnan kanssa. Johtava diakoni aloitti rovastikunnassa sekä aluetiedottaja. Rovastikunnan seurakuntien kanssa teimme yhteisen matkan hiippakunnan yhteiseen jumalanpalvelukseen.

 

Toimintakertomus vuodelta 2019 ja tilastot vuodelta 2019 liitteenä. Toimintakertomusmalli on myös liitteenä

Liitteet

2	tilastot vuodelta 2019
3	Toimintakertomus 2019 Vartiokylän seurakunta

 

 

 

361/2020

 

8 §	Lausunto tilankäytöstä

 

Päätösehdotus

 

Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto antaa seuraavan lausunnon tilankäytöstä:

1)Nykyiset tilat ovat riittävät Vartiokylän seurakunnan toiminnalle

2) Rovastikunnallisesti voidaan harkita yhteisiä tiloja Itiksen kauppakeskuksesta tai jostain muusta alueen kauppakeskuksesta

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

 

 

Selostus

Helsingin seurakuntayhtymän kiinteistö-osasto on pyytänyt seurakunnilta 19.12.2019 sähköpostilla lausuntoa seurakunnan tilantarpeista vuosina 2021-2022. Tämän lisäksi pyydetään pitempiaikaista suunnitelmaa tulevaisuuden tilatarpeesta 5-10 vuoden aikavälillä.

Vartiokylän seurakunta on luopunut Matteuksen kirkosta ja keskittänyt toimintansa Vartiokylän kirkolle ja Puotilan kappeliin. Nämä kaksi tilaa ovat riittävät Vartiokylän seurakunnan toiminnalle.

Vartiokylän seurakunnalla on Vartiokylän kirkon ja Puotilan kappelin tilojen lisäksi kerhotila Kastelholmantiellä, siellä kokoontuu useita AA-kerhoja.

Vartiokylän seurakunnalla on yhteensä käytettävissä 1618 neliötä. Näistä tiloista maksetaan vuokraa 228.060 euroa vuodessa. Tilaraha näistä tiloista on 121.164 euroa. Tilaraha koostuu kirkkotiloista. Tilarahan lisäksi tulee erillinen määräraha tiloihin, jonka laskentaperusteena on jäsenmäärä ja alueella asuvat sekä alle 18-vuotiaat.  Liitteenä vuoden 2020 tilat ja niiden vuokrat ja tilamääräraha.

Nykyiset tilat ovat riittävät ja tulevaisuudessakaan Vartiokylän seurakunnalla ei ole tarvetta lisätiloihin eikä tiloista luopumisiin. Rovastikunnallisesti voidaan harkita yhteisiä tiloja Itiksen kauppakeskuksesta tai jostain muusta alueen kauppakeskuksesta.

Liitteet

4	Lausuntopyyntö tilankäytöstä
5	Vartiokylän srk tilat ja vuokrat
6	Prosessiaikataulu 2020 tilankäyttö

 

 

 

352/2020

 

9 §	Kirkkoherranviraston toiminta keväällä 2020

 

Päätösehdotus

 

Merkitään tiedoksi

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

 

 

Selostus

Kirkkoherranviraston toiminta on järjestetty keväällä 2020 seurakuntasihteerin ollessa virkavapaalla seuraavasti.
Herttoniemen seurakunta hoitaa omassa virastossaan Vartiokylän seurakunnan puhelinpäivystyksen. Kirkolliset toimitukset varataan pääsääntöisesti Herttoniemen seurakunnan kirkkoherranviraston kautta.
Muut toiminnot hoidetaan Vartiokylän seurakunnassa.

 

 

490/2020

 

10 §	Rohkeasti yhdessä, tavoitetilan tekeminen ja tilannekuva

 

Päätösehdotus

 

Vartiokylän seurakunnan seurakuntaneuvosto

1)    merkitsee tiedoksi Helsingin seurakuntayhtymän eri toimijoiden parissa tammi-helmikuun 2020 aikana käytävän keskustelun yhteisistä teemoista.

2)    Merkitsee tiedoksi tilannekuvan

3) osallistuu yhteisen tavoitetilan tekemiseen vastaamalla esittelyssä oleviin kysymyksiin

 

 

Päätös

Päätettiin esityksen mukaisesti.

 

 

 

Selostus

Rohkeasti yhdessä strategiatyöskentelyn osana

Rohkeasti yhdessä on Helsingin seurakuntien ja seurakuntayhtymän yhteisten palveluiden seuraavien kahden vuoden strategiatyöskentelyn otsake. Rohkeasti yhdessä -toimintamalli kannustaa nimensäkin mukaisesti etsimään ennakkoluulottomasti ja aktiivisesti tapoja toimia totuttujen seurakunta- ja työalarajojen yli. Strategiatyöskentely on määritelty toistaiseksi jatkuvaksi prosessityöskentelyksi. Rohkeasti yhdessä on strategiatyöskentelyn osana kevääseen 2022 asti, jolloin yhteinen tavoitetila on saatu toteutettua.

Strategiatyöskentelyssä toteutettavat tilannehuonetoiminta ja tiedolla johtamisen hanke nivotaan osaksi tukemaan Rohkeasti yhdessä -työskentelyä.

Alkavan työskentelyn tarkoitus on selkeyttää ja vahvistaa seurakuntien toimintaedellytyksiä sekä luoda kestävä pohja kirkon merkittävälle läsnäololle tässä kaupungissa myös 2030-luvulle mentäessä.

 

Tavoitetilan tekeminen keväällä 2020

Rohkeasti yhdessä –strategiaprosessia edistetään vuonna 2020 muun muassa kuukausittain vaihtuvien keskusteluteemojen avulla. Tammi-helmikuun teemana on ”Miksi kirkko on läsnä tämän päivän helsinkiläiselle? Mikä on seurakunnan ja yhtymän yhteisten palvelujen rooli tässä?” Kyse on yhteisen tavoitetilan tekemisestä sekä seurakuntien keskinäisen ja yhteisten palveluiden ynnä seurakuntien välisen työnjaon kehittämisestä.  

Liitteenä olevassa Helsingin seurakuntayhtymän perussäännössä luetellaan seurakuntayhtymän kirkkolain 11 luvun 2 §:n 5 momentin nojalla hoitamat tehtävät. Näiden lisäksi perussäännössä viitataan kirkkolain 11 luvun 2 pykälään, jossa seurakuntayhtymän hoidettaviksi säädetään seuraavat asiat:

 

2 § (20.8.2004/821)

Seurakuntayhtymän tehtävät (30.12.2015/1602)

Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta. (30.12.2015/1602) 

 

Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat:

1) palkan ja työnantajasuoritusten maksamista, työnantajailmoitusten tekemistä ja palkkakirjanpitoa;

2) nimikirjanpitoa, jollei tässä laissa toisin säädetä;

3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistuksia koskevien esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle; (30.12.2015/1602)

4) luottamusmiestoimintaa, työsuojelua, työterveyshuoltoa sekä työnantajan ja työntekijöiden välistä yhteistoimintaa.

 

Seurakuntayhtymä käyttää päätösvaltaa myös yksittäistä seurakuntaa koskevissa kirkkovaltuustolle kuuluvissa asioissa, jollei päätösvaltaa ole annettu 10 §:ssä säädetyllä tavalla seurakunnille.

 

Seurakuntayhtymä päättää myös seurakuntien virkojen perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä seurakuntien kiinteästä omaisuudesta ja sen luovuttamisesta, jollei näitä asioita ole perussäännössä annettu seurakuntien hoidettavaksi.

 

Seurakuntayhtymän päätettäväksi voidaan perussäännössä antaa myös muita hallintoon ja talouteen liittyviä asioita sekä siinä mainittuja seurakunnalliseen toimintaan liittyviä tehtäviä ja työmuotoja.

 

 

Seurakuntaneuvostoilta, yhteisten palveluiden yksiköiltä, työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä pyydettiin ajankohtaisen tilannekuvan muodostamiseksi syksyllä 2019 jo kertaalleen ehdotuksia kyseiseen työnjakoon liittyen. Saatujen vastausten pohjalta korostuivat erityisesti seuraavat näkökulmat:

 

·         Rovastikunnallista yhteistyötä on määrätietoisesti kehitettävä, työvoiman liikkumista yli seurakuntarajojen edistettävä ja rovastikuntarajoja tarvittaessa tarkastettava.

·         Kirkkoherranvirastojen tehtäviä on syytä harkita keskitettävän joko rovastikunnallisiin palvelukeskuksiin tai yhteen yhteiseen palvelukeskukseen.

·         Digipalveluja on kehitettävä.

·         Henkilöstön määrää on syytä tarkastella kriittisesti koko Helsingin tasolla.

·         Yhteistyötä tulee lisätä seurakuntien ja yhteisten palveluiden välille sekä päällekkäisyyksiä purkaa. Toimintoja voi erityisesti diakonian ja kasvatuksen työalalla tuoda seurakuntatasolle

·         Kirkon tulee jatkossa löytää kumppanit erityisesti kolmannen sektorin toimijoista.

 

Tammi-helmikuun keskusteluteema

Tammi-helmikuussa Helsingin seurakuntayhtymän eri toimijat pohtivat ”Miksi kirkko on läsnä tämän päivän helsinkiläiselle? Mikä on seurakunnan ja yhtymän yhteisten palvelujen rooli tässä?” -teeman ja jo annettujen ehdotusten valossa seuraavia kysymyksiä (suluissa luetellaan, keiltä vastauksia erityisesti toivotaan):

 

1.    Mikä kirkon vahvuus ja/tai luovuttamaton ominaispiirre erottaa meidät muista kaupungin toimijoista? Mikä on kirkon olemassaolon syy Helsingissä? (Kaikki)

2.    Minkälaiset ratkaisut helpottaisivat työvoiman yhteiskäyttöä useamman eri seurakunnan kesken? (Kirkkoherrat, Yhteinen seurakuntatyö)

3.    Kirkkoherranvirastojen sijaan olisi mahdollista perustaa seurakuntalaisten asioinnin palvelukeskus, joka voisi olla:

                    a) koko Helsinkiä palveleva

                    b) rovastikunnallinen

                    c) oman seurakunnan

                    d) muu, mikä? (Kirkkoherrat, HaO, Kito/hautapalvelut)

Kirkkoherroilta kysytään edelleen, mitkä palvelut olisi syytä hoitaa:

a) jatkossakin seurakunnissa?

b) rovastikunnallisessa yhteistyössä?

c) yhtymässä keskitetysti?

4.    Mitä opittavaa jo käyttöön otetun hautaportaalin kehittämis- ja käyttökokemuksista on kehitettäessä seuraavaksi kaste- ja vihkitoimituksiin liittyviä digitaalisia palveluja? (Kirkkoherrat, yhteinen seurakuntatyö, Kiinteistöosasto/hautapalvelut, seurakuntien työyhteisöt)

5.    Seurakuntien palautteessa mainitaan olemassa olevat päällekkäisyydet seurakuntien tekemän työn ja yhteisten palvelujen välillä.  Mitä nämä päällekkäisyydet ovat ja kuinka tehtävien hoito tuli jatkossa tarkoituksenmukaisemmin ratkaista? Löytyykö seurakuntayhtymästä yhteisiä palveluita, jotka olisi mahdollista joko osittain tai kokonaan lopettaa? (Kaikki)

6.    Mitä muuta olisi syytä tehdä jatkossa yhdessä paremmin? (Kaikki)

 

Vastaukset kysymyksiin annetaan saatekirjeessä olleen linkin kautta. Vastauslinkki on 15.3. saakka. 

 

Liitteet

7	Seurakuntayhtymän perussääntö
8	Tilannekuva tammikuu 2020
9	Rohkeasti yhdessä_tammi-helmikuun kysymykset

Lisätiedot

Rohkeasti yhdessä -työskentelystä:

Yhteisen kirkkoneuvoston puheenjohtaja Jukka Pakarinen, jukka.pakarinen@evl.fi ,

Seurakuntayhtymän johtaja Juha Rintamäki, juha.rintamaki@evl.fi ,

Yhteisen seurakuntatyön johtaja Stefan Forsén, stefan.forsen@evl.fi

Työskentelyn talouskehyksistä:

Hallintojohtaja Juha Tuohimäki, juha.tuohimaki@evl.fi

Rohkeasti yhdessä –hankkeen koordinoija Minnamari Helaseppä, minnamari.helaseppa@evl.fi