Oulunkylän seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 09.09.2019 Pykälä 85

325/2019

 

85 §	Toiminta- ja taloussuunnitelma 2020-2022 ja talousarvio vuodelle 2020

 

Päätösehdotus

 

Seurakuntaneuvosto päättää

(1) hyväksyä toiminta- ja suunnitelman 2020–22 liitteenä olevan esityksen mukaisesti;

(2) hyväksyä talousarvioehdotuksen vuodelle 2020 liitteenä olevan esityksen mukaisesti.

 

 

 

 

Päätös

Seurakuntaneuvosto kävi keskustelun ja hyväksyi budjetin ja toimintasuunnitelman sekä valtuutti kirkkoherran tekemään vaadittavat muutokset siten, että alijäämä on korkeintaan 100 000e.

 

 

 

Selostus

Helsingin seurakuntayhtymään kuuluvissa seurakunnissa laaditaan yhteisen pohjan mukaisesti kolmevuotinen toiminta- ja taloussuunnitelma, jonka yhteydessä käsitellään talousarvioehdotus seuraavalla vuodelle. Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulu on seuraava:

 

Yhteinen kirkkoneuvosto (ykn) on käsitellyt seurakuntien kehysmäärärahat 9.5.2019. Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelma tulee olla kirjattuna talousarviopohjaan 11.9.2019 mennessä. Oulunkylän seurakuntaneuvosto on käynyt tts:sta lähetekeskustelun kesäkuun kokouksessa ja käsittelee seurakunnan suunnitelman kokouksessaan syyskuussa. Yhteinen kirkkoneuvosto käsittelee ja hyväksyy seurakuntien suunnitelmat 10.10.2019. Tämän jälkeen seurakunnat antavat lausuntonsa yhtymän talous- ja toimintasuunnitelmasta ja talousarviosta. Seurakuntaneuvostojen lausunnot käsitellään ykn:ssa 28.11.2019 ja hyväksytään yhteisessä kirkkovaltuustossa 12.12.2019.

 

Pohjaesitys seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelmaksi on liitteenä. Samaten pohjaesitys talousarvioehdotuksesta vuodelle 2020 on kolmena eri liitteenä: (1) tuloslaskelma, (2) budjettiesitys kustannuspaikoittain ja (3) budjettiesitys tililajeittain. Kustannuspaikkajako tarkoittaa käytännössä budjetin jakautumista eri työalojen tai vastaavien alle. Kustannuspaikkajaossa on huomioitu henkilötyöajan ja vuokrien jyvitys. Tililajijako tarkoittaa puolestaan budjetin jakautumista erilaisten tulo- ja menolajien alle.

 

Vuosi 2020 on eräänlainen vedenjakajavuosi. Tässä vaiheessa vuosina 2016-2018 toteutetut kehysmäärärahavähennykset (yhteensä 17%) ovat toteutuneet. Vuosille 2018 ja 2019 myönnetyt lisämäärärahat poistuvat. Vuodelle 2020 seurakunnat saavat vielä sopeutusmäärärahan, joka meidän osaltamme on reilu 100 000 euroa. Muutoin kehysmäärärahamme on kokonaisuudessaan vähentynyt 511 000 euroa vuodesta 2013 vuoteen 2020. Vuonna 2020 asetumme siis lähes vähennyksissä asetetulle tasolle, ja vuonna 2021 kokonaisuudessaan.  Kolmen viime vuoden aikana olemme onnistuneet kerryttämään säästöjä site, että vuoden 2019 alussa säästöjä oli 299 000 euroa. Vuodelle 2019 on budjetoitu säästöjä käytettäväksi 49 000 euroa.

 

 

Seurakunnan talous oli huonolla tolalla ensimmäisinä yhdistyneen seurakunnan vuosina (2011-2014). Vuonna 2014 seurakuntaneuvosto teki viiden vuoden suunnitelman talouden tasapainottamiseksi. Seurakunnan talous onkin ollut parin viime vuoden aikana aiempaa parempi huolimatta 17% kehysmäärärahan vähennyksestä vuosina 2016-2018. Myönteinen kehitys on johtunut pääasiallisesti henkilöstö- ja tilavähennyksistä. Henkilöstövähennykset on tehty pääosin luonnollisen poistuman myötä. Vuoden 2019 alussa seurakunnalle on karttunut säästöjä 299 000 euroa. Tarkoituksena on ollut, että säästöt voivat toimia puskurina muutosten tasaamiseksi nyt toteutuvalla ylimenokaudella. Säästöjä on suunniteltu käytettäväksi 49 000 vuoden 2019 talousarviossa. Syyskuun alun talousarvioseurannan perusteella vaikuttaa, että talousarvio toteutuu suunnitellusta. Vuoden 2020 alussa säästöjä lienee 250 00 euroa. Vuoden 2020 talousarvioesitys on rakennettu siten, että käytämme edellä mainitusta säästöstä 120 000 euroa vuonna 2020.

 

Näin toteutettuna seurakunnalla olisi säästövaroja vuoden 2021 alussa 130 000 euroa. Tavoitteena on tasapainottaa budjetti siten, että vuonna 2021 käytetään säästövaroja vielä 30 000 euroa ja 100 00 euroa jää myöhemmin käytettäväksi strategisesti kohdennettuihin projekteihin.

 

Seurakuntien talous tulee kiristymään myös jatkossa. Nyt saatuja säästöjä voi olla vaikea saavuttaa myöhemmin. Näin ollen onkin syytä miettiä toiminnan painopisteitä ja säästöjen käyttöä. Nyt tehty esitys talousarvioehdotukseksi onkin pohjaesitys, josta seurakuntaneuvoston täytyy käydä strateginen keskustelu.

 

Vuosi 2020 on seurakunnassamme monien muutosten vuosi, ja tämän vuoksi budjettiesitykseen on sisällytetty näinkin suuri säästövarojen käyttö: Starttaamme Oulunkylän kirkon remonttisuunnittelun ja tähän tarvitaan kirkkoherran työaikaa. Talven 2019-2020 aikana seurakunnassa aloittaa kaksi uutta lähiesimiestä (kasvatuksen johtava virka ja pääsuntio), joiden tehtävään perehdyttäminen strategisen työn ja hallintotehtävien osalta on myös osin kirkkoherran vastuulla. Tämän vuoksi budjetissa on yhden henkilötyövuoden ylimääräinen pappisvaraus vuodelle 2020.  Toiminnallisella puolella kehitämme vapaaehtoistoimintaa, yhteisöllistä työtä ja moniammatillista eri ikäisiä yhdistävää kasvatuksen polkua. Vapaaehtoistoiminnan tavoitteelliseen käynnistämiseen pn palkattu yhteisödiakoni määräajaksi (2019-2021). Käpylän kaupunginosa täyttää 100 vuotta ja Käpylän kirkko 90 vuotta. Seurakunta on aktiivisesti mukana alueen juhlavuodessa. Toimintamenoihin on varattu lisäresursseja. Tavoitteena on palata suunniteltuihin henkilöstövähennyksiin ja toimintamenojen tasaamiseen vuoden 2021 resurssisuunnittelussa.

 

 

TALOUSARVION TULOT

Oulunkylän seurakunnan talousarvion tulot rakentuvat seuraavista:

1.       Kehysmääräraha.

Helsingin seurakuntayhtymältä tuleva kehysmääräraha, joka on vuodelle 2020 kokonaisuudessaan 2 332 785 euroa.

Kehysmääräraha määräytyy seurakunnan jäsenmäärän mukaan.  Lisäksi siihen vaikuttavat pienessä määrin seurakunnan alueen kokonaisväkiluku ja alle 18-vuotiaiden määrä seurakunnan jäsenistöstä. Kehysmäärärahaan sisältyvät

a.       toimintamääräraha (Oulunkylän osuus 1 660 281 euroa + 102 756 euroa sopeutusmääräraha) josta menevät

-       henkilökulut sekä

-       varsinainen toimintaan kuluva raha

b.       tilamääräraha (Oulunkylän osuus 569 000 euroa) - kiinteistökulujen laskennallinen osuus, jonka seurakunta maksaa takaisin yhtymälle sisäisenä vuokrana. Kiinteistömäärärahan ja sisäisen vuokran erotuksen seurakunta hyötyy / kattaa toimintamäärärahoista.

 

 

 

2.       Korvaukset iltapäiväkerhoista

Suurin seurakunnan saama korvaus tulee valtionosuutena iltapäiväkerhoista (noin 80 000 euroa). Tämän lisäksi iltapäiväkerhoista tulee tuloja perheiden maksamien kerhomaksujen kautta (noin 80 000 euroa).Iltapäiväkerhojen tuoton osuus talousarviossa on siis noin 160 000 euroa.

3.       Kerho- retki- ja leirituotot

Yhtymän leirikeskuksissa on kiinteä vuorokausimaksu/ henkilö (20 euroa). Tämä summa peritään leiriläisiltä leirimaksuna. Näin ollen leirimaksut kattavat leirien majoitus- ja ruokailukulut. Rippikoulujen osalta tämä tarkoittaa noin 25 000 euroa/ leiririppikoulu.

4.       Avustukset, keräykset, jne.

5.       Vuokratuotot

6.       Testamenttitulot

Oulunkylän seurakunta on saanut testamenttilahjoituksia, joiden pääomaa/ tuottoa ei ole tuloutettu vuosina 2013-2018. Testamenttivarojen käytölle on tarpeen laatia tuloutussuunnitelma ja aikataulu siten, että rahastojen ehdot tulevat huomioiduksi.  Vuoden 20120 talousarviossa on esitetty testamenttivarojen tuloutusta siten, että partiotoiminnan tukemiseen tulee 5.000 euroa ja seurakunnan alueen diakonisiin avustuksiin 5.000 euroa. Lasten ja lapsiperheiden tukemiseen ja pyhäkoulutoimintaan on lisäksi mahdollista tulouttaa 5.000 euroa, joka käytetään Käpylä 100 vuotta – hengessä alkavan iltaruuan ja siihen liittyvän lasten toiminnan rahoittamiseen. Tätä tuloutusmahdollisuutta ei ole budjetoitu vielä esitykseen.

 

TALOUSARVION MENOT

Henkilöstömenot

Talousarvion menot jakautuvat siten, että suurin menoerä on henkilökulut (palkat, palkkiot, sosiaalikulut ja muut henkilöstömenot). Henkilöstökulut muodostuvat liitteenä olevan henkilöstösuunnittelun perusteella. Parin viime vuoden aikana henkilöstökulut ovat nousseet tasosta, jonka saavutimme vuonna 2016. Vuonna 2021 on tavoitteena saada henkilöstömenot laskuun.

 

Kiinteistömenot

Tilakuluissa saamamme tilamäärärahan ja sisäisten tilavuokrien erotus on noin 50 000 euroa, jonka seurakunta voi käyttää toimintaan.

 

Toimintamenot (aineet ja tarvikkeet, palvelujen ostot)

Kolmannen peruslohkon muodostavat toiminnan kulut. Toiminnan kuluista suurimpia menoeriä muodostavat rippikoulut ja retki- ja leiritoiminta sekä iltapäiväkerhot, diakonian avustukset ja muu diakoniatoiminta, viestintä ja erilaiset kiinteistöhuollon kulut sekä elintarvikemenot.

 

Toiminnan kulut muodostavat talousarvion pienimmän lohkon ja liittyvät usein miten suoraan ydintoimintaan. Toiminnan kuluja voi vähentää esimerkiksi suunnitelmallisilla yhteishankinnoilla, mutta talouden suurempi tasapainottaminen toiminnan menoja karsimalla ei ole keskeinen tai yksinomainen ratkaisu, vaan se tulee tehdä henkilöstö- ja tilaratkaisuilla sekä niihin liittyvillä toiminnan strategisilla linjauksilla.

 

Avustukset ja lahjoitukset

Seurakunta on vuosittain avustanut Suomen Lähetysseuraa, Pipliaseuraa, Kirkon Ulkomaanapua ja alueen partiolippukuntia. Lisäksi on vuosittainen budjettiavustus myönnetty Käpylän kirkkokuorolle.

 

 

Liitteet

3	LIITE Budjetti 2020 Tililajiarvio
4	LIITE Budjetti 2020 Tuloslaskelma
5	LIITE Budjetti 2020 Työalakohtainen arvio
6	LIITE Henkilöstö- ja tilasuunnitelma 2020-2024
7	LIITE Toiminta- ja taloussuunnitelma 2020-2022
8	LIITE tts 2020-2022 valmisteluohje