Lauttasaaren seurakunnan seurakuntaneuvosto
Pöytäkirja 28.05.2019 Pykälä 72

484/2017

 

72 §	Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman, L2-luonnossuunnitelmien ja enimmäiskustannusarvion tiedoksi antaminen ja esittely

 

Päätösehdotus

Kirkkoherra Juha Rintamäki

Lauttasaaren seurakuntaneuvosto päättää

1) merkitä tiedoksi yhteisen kirkkoneuvoston esityksen yhteiselle kirkkovaltuustolle hyväksyä Verstas Arkkitehdit Oy:n laatiman Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen hankesuunnitelman korjausperiaatteineen sekä L2-luonnossuunnitelmat ja tehdyn rakennushistoriaselvityksen;

2) merkitä tiedoksi hankkeen enimmäiskustannusarvioksi 15,3 milj. euroa (sis. alv.) hintatasossa 103/5.2019 Haahtela-indeksi (97/18), josta vuodelle 2019 kohdistuu noin miljoona euroa, vuodelle 2020 noin 5 miljoonaa euroa, vuodelle 2021 5 miljoonaa ja vuodelle 2022 noin 4,3 miljoonaa euroa.

3) merkitä tiedoksi Verstas Arkkitehdit Oy:n tekemän selvityksen Lauttasaaren kirkon peruskorjauksen arkkitehtisuunnitelmasta.

 

 

Päätös

Merkittiin tiedoksi.

 

 

Selostus

Selostuksessa käytetään yhteisen kirkkoneuvoston esittelyä kokouksesta 21.5.2019.

Yleistä

Lauttasaaren Myllykallion itärinteellä sijaitseva Lauttasaaren kirkko, seurakuntatilat ja erillinen kellotorni laajoine piha-alueineen ovat vuonna 1958 arkkitehtien Marja ja Keijo Petäjän laatimien suunnitelmien mukaan valmistunut kokonaisuus. Itään avautuvan, pohjaltaan U-muotoisessa kiinteistössä on kaksi kirkkoa ja kahden seurakunnan tilat, eteläsiivessä on Lauttasaaren suomenkielisen seurakunnan tilat ja pohjoissiivessä ruotsinkielisen Johannes församlingin tilat. Tallbergin puistotien päätteenä sijaitsevan kirkon sirorakenteinen kellotapuli on yksi Lauttasaaren maamerkeistä. Molemmilla seurakunnilla on täysin omat kirkko- ja seurakuntasalit omine eteistiloineen ja sisäänkäynteineen. Seurakuntien tiloja yhdistävässä kaksikerroksisessa rakennusmassassa on työ-, ja kerhotiloja, liikuntasali sekä tulevaisuudessa myös ulos vuokrattavaa tilaa. Rakennuksen keskiosa on poikkisuunnassa jaettavissa usealle eri käyttäjälle omine sisäänkäynteineen ja porrashuoneineen.

Kirkko on suojeltu kirkkolain nojalla kirkkohallituksen tekemällä päätöksellä vuonna 2004. Kirkko piha-alueineen on, valtioneuvoston vuonna 2009 vahvistaman inventoinnin mukaan, myös valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö. Kirkon ympäristössä on edelleen voimassa vanha rakennusaikainen asemakaava vuodelta 1956.

  

Nykyinen tilanne ja korjaustoimet

Kohteen kunnosta on tehty viime vuosien aikana selvityksiä ja tutkimuksia. Laajimmat selvitykset painottuvat vuoden 2017 loppupuolelle, jolloin tehtiin rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien kuntotutkimukset sekä haitta-aineselvitykset. Viimeisimpänä on valmistunut rakennushistoriaselvitys kirkosta.

Rakennus on tullut juuri 60-vuoden ikään ja se on jo kauttaaltaan teknisen peruskorjauksen tarpeessa monilta rakennusosiltaan, hallinto-, kerho- ja aputiloiltaan sekä talo- ja av-tekniikoiltaan. Kiinteistö on myös jo osin epäkäytännöllinen nykyiseen käyttöön puuttuvine hisseineen, sisäyhteyksineen sekä esteettömyys- ja valaistusratkaisuiltaan. Rakennuksessa ei ole sen valmistumisen jälkeen tehty laajamittaisia yhtenäisiä peruskorjauskorjaustöitä. Joitakin ylläpitoluonteisia korjauksia ja parannuksia on vuosien varrella tehty kuten; virasto- ja wc-tilojen kunnostuksia, kaukolämmön alakeskuksen uusintaa, kellotornin korjausta, välttämättömiä talotekniikan venttiilien vaihtoja ja rakennusautomaatiojärjestelmän uusimista. Tarkemmin kaikista vuosien varrella kirkolla tehdyistä korjauksista ja muutoksista on kerrottu esittelyn oheismateriaalina olevassa rakennushistoriaselvityksessä. Näistäkin kunnostuksista osa on jo käyttöikänsä päässä.

Rakennuksen julkisivut ovat pääosin verhottu hiekkapuhalletuin valkobetonilaatoin sekä yläosiltaan kuparipellityksin. Alkuperäiset julkisivut ovat säilyneet suhteellisen hyvin hieman kellastuneena ja patinoituneena. Joillakin alueilla julkisivulaattoja joudutaan jo vaihtamaan uusiin, mutta muuten julkisivut on tarkoitus vain pestä ja korjata saumauksia.

Kirkkosalien osin metallipuitteiset ikkunat sekä rakennuksen muut tammipuitteiset ikkunat kunnostetaan, samoin kuin rivisaumatut kuparikatot sekä muut julkisivujen kuparipinnat. Erillinen kellotorni on tarkoitus tässä yhteydessä vain sähköistää uudelleen ja muuten tehdä vain huoltoluonteisia töitä. Piha-alueella on runsaasti tasoeroja, graniittisia portaita, pesubetonisia pihalaattoja sekä graniittireunainen vesiallas. Kaikki nämä kunnostetaan ja joiltakin osin joudutaan myös uusimaan. Sisätiloissa arvokkaimmat alueet ovat kirkko- ja seurakuntasalit sekä niiden aulatilat, jotka ovat säilyneet lähes alkuperäisinä. Näihin ei tehdä merkittäviä näkyviä toimenpiteitä pintojen puhdistusta ja käsittelyjä lukuun ottamatta. Kaikki talo- ja esitystekniikan uusiminen pyritään toteuttamaan mahdollisimman huomaamattomasti vanhoihin rakenteisiin. Urkujen laajempia korjauksia ei olla tässä yhteydessä tekemässä, vain puhdistus ja viritys töiden lopussa. Peruskorjaukseen sisältyviin toimenpiteisiin kuuluu jossain määrin myös toiminnallisia tilamuutoksia kuten sisäpihan sisäänkäynnin laajennus 1. kerroksessa sisäyhteyden rakentamiseksi koko kirkkoon, seurakunnan virasto- työ/toimitilamuutoksia, päiväkerho ja liikuntatilojen muutoksia sekä vielä rakennuksessa olevasta kahdesta asunnosta luopuminen ja kaikkien tilojen pintarakenteiden kunnostukset.  Väliosan 2. kerroksessa tehdään merkittävämpiä toiminnallisia tilamuutoksia, kuten vuokrattavaa toimisto- ja opetustilaa nykyiseen virastoon, seurakunnan toimitiloja sekä lasten päiväkerhotilojen nykyaikaistaminen. Kellarikerrokseen kryptan alueelle tehdään partiolaisille ja nuorisolle toimitiloja nykyisiä tiloja parantaen ja tilajakoja muuttaen. Kryptan alueelle sijoittuisivat myös henkilökunnan sosiaalitilat, varasto- ja siivoustiloja sekä teknisiä tiloja. Molempien seurakuntien pääkeittiöt uusitaan täydellisesti ja lisäksi taloon on tulossa uusia ns. kotikeittiötiloja päiväkerho ja vuokratiloihin.

Talotekniikan osalta tehdään lämpö-, vesi- ja viemäriputkien sekä ilmanvaihdon peruskorjaus sekä automatiikan ja sähköjärjestelmien uusiminen koko kiinteistössä. Ilmanvaihdon osalla pyritään neuvottelemaan ratkaisu, jossa nykyisiä määräyksiä ei tarvitsisi salien osalta noudattaa täysimääräisesti ja olemassa olevia rakennusaineisia kanavia voitaisiin mahdollisuuksien mukaan hyödyntää. Peruskorjauksessa joudutaan vahvistamaan laajasti kellarissa olevia betonipilarirakenteita, tekemään ryömintätilan pintamaiden vaihtoja, perusmuurien korjauksia, sadevesi- ja salaojajärjestelmien kunnostusta sekä pumppukaivoja.

Tehtävän peruskorjauksen tarkoituksena on saattaa tilat sekä tekniset järjestelmät vastaamaan paremmin nykyaikaisia olosuhde-, energiatehokkuus- ja ympäristövaatimuksia, suojelumääräykset huomioon ottaen. Peruskorjaus suunnitellaan ja toteutetaan Museoviraston valvonnassa suojelumääräykset huomioiden. Tavoitteena on myös toteuttaa rakennuksen käyttäjille nykyistä käyttöä hyvin palvelevat toimitilat useiksi vuosikymmeniksi eteenpäin kunnioittaen rakennuksen luonnetta ja alkuperäisratkaisuja. Kiinteistön esteettömyyden ja käytettävyyden parantamiseksi rakennetaan kaksi uutta hissiä sekä ensimmäisen kerroksen aulaan laajennusosa, jolla mahdollistetaan sisäyhteydet kirkon kaikkiin tiloihin. Monitilatoimistoratkaisujen seurauksena seurakuntien käytössä olevat tilat vähenevät ja kirkon keskiosaan voidaan toteuttaa noin 330 m² ulos vuokrattavaa toimistotilaa, johon olisi sijoittumassa ainakin aluksi Lauttasaaren musiikkiopisto.

Kirkkorakennuksen kokonaisala (bruttoala) on 5 841 brm², suunnitellun sisäänkäynnin uuden laajennusosan bruttoala on 29 brm² ja koko bruttoala yhteensä 5 870 brm². Vastaava koko kiinteistön tilavuus em. laajennusosa mukaan lukien on 21 982 m³.

 

Lausunnot ja luvat

Korjaustöille on haettu jo aiemmin Museoviraston puoltava lausunto kesäkuussa 2018, mutta pääsuunnittelijan vaihdoksen seurauksena Museoviraston kanssa on sovittu rakennusvalvontaviranomaisten hyväksynnällä, että lausunto ja lupaprosessi hoidetaan samanaikaisesti uusilla uuden pääsuunnittelijan laatimilla suunnitelmilla. Lupa-asiakirjat jätetään vielä toukokuun aikana käsiteltäväksi ja tarkoituksena on saada rakennuslupa ennen hankkeen urakkakilpailutusta loppukesällä 2019. Seurakuntayhtymän hallinnon hankkeesta tekemien päätösten jälkeen on tarkoitus pyytää lupapiirustuksilla lausunnot Helsingin tuomiokapitulilta ja Kirkkohallitukselta.

Erillistä lapsivaikutusten arviointia ei ole teetetty, mutta peruskorjaus tulee parantamaan merkittävästi päiväkerhotiloja, liikuntamahdollisuuksia sekä uuden sisäyhteyden ja takasivulle tulevien uusien ovien myötä liikkumista leikkialueille, ruokailu- ja salitiloihin. Hissien rakentaminen parantaa myös liikuntaesteisten mahdollisuutta päästä useimpiin tiloihin. Uusitut nuoriso- ja partiolaisten tilat keskitetään kaikki pohjakerroksessa olevan kryptan alueelle.

 

Toteutusmuoto ja maksuperusteet

Hankkeeseen toteutuksen urakkamuodoksi on ajateltu projektinjohtourakkaa tavoite- ja kattohinnalla, jossa valittu urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja lainsäädännön tarkoittamana päätoteuttajana ja vastaa koko hankkeen toteutuksesta päätetyllä ja sovitulla kustannusrakenteella.

Toteutusmalli on todettu hyvin toimivaksi ja käyttökelpoiseksi tämän tyyppisen laajuudeltaan ja korjausratkaisuiltaan vaikeasti etukäteen määriteltävään peruskorjauksen. Projektinjohtourakkamalli mahdollistaa kohteen suunnitelmien ja laajuuden muuttamisen suhteellisen joustavasti tarpeiden mukaisesti koko hankkeen rakennustöiden aikana. Tämä on perusteltua sellaisissa hankkeissa, joissa korjauksiin lähdettäessä ei ole aivan tarkkaa tietoa siitä, mitä eteen tulee vanhan rakennuksen tekniikkaa - ja tiloja korjattaessa, vaikka etukäteisselvityksiä ja arvioita on tehty.

Toteutusmallissa rakennustyöt tehdään tilaajan hankeohjelman ja hankintamenettelyjen mukaisesti projektinjohtourakoitsijan nimiin tehtyinä hankintoina, jotka kilpailutetaan työn etenemisen myötä urakoitsijan ja tilaajan yhteistyönä. Tilaaja hyväksyy aina kaikki vähänkin merkittävimmät hankintapäätökset urakoitsijan esitysten pohjalta. Korvaukseksi projektinjohtourakoitsijalle maksetaan urakkasopimuksessa sovittu projektinjohtopalkkio sekä työmaan johto- ja hallintokorvaus. Projektinjohtourakkamuodossa töistä aiheutuvat palkka, materiaali yms. kustannukset tulevat rakennuttajan maksettavaksi toteutuneiden laskujen mukaan. Samoin alihankinnat, lvisa-urakat ja erityisjärjestelmät, jotka kilpailutetaan yhteistyössä rakennuttajan kanssa, kiertävät projektinjohtourakoitsijan kautta rakennuttajan maksettaviksi.

Projektinjohtourakka sisältää kaikki rakennus- ja talotekniset työt (putki-, ilmanvaihto-, sähkötyöt) ns. tilaajan täydellisiin suunnitelmiin perustuen, tarjottuun kokonaishintaan ilman indeksi- ja valuuttasidonnaisuutta. Lisäksi tulee hankittavaksi irtosisustuskalusteet ja muut toiminnan edellyttämät varusteet sekä ääni- ja esitystekniikka suoraan rakennuttajan omina erillishankintoina.

 

Hankekustannukset

Lauttasaaren kirkon korjauskustannusten suuruutta arvioitaessa on huomioitava, että kyseessä on alueella toimivien kahden seurakunnan kahden erillisen mutta toisiinsa kytketyn kirkon korjauskustannukset.

Lauttasaaren kirkon tehtyyn hankesuunnitelmaan, L2-luonnossuunnitelmiin sekä viranomaisten kanssa käytyihin neuvotteluihin ja valittuihin ratkaisuihin pohjautuvien korjausten WSP Finland Oy:n laatima rakennusosapohjainen kustannusarvio on 15,27 milj. euroa (sis. alv. 24%), 103/5.2019 hintatasossa (Haahtela-indeksi 97). Tässä summassa on jo varauduttu kohtuudella mahdollisiin yllättäviin lisä- ja muutostöihin, edellä kerrottuihin rakennuttajan kustannuksiin sekä seurakunnan muuttoihin ja väistötilakustannuksiin. Kustannusarvio ei sisällä mahdollisia rahoituskuluja tai korkoja. Rakennuksen ja tehtävän laajennuksen bruttoala on yhteensä noin 5 870 brm², jolloin korjaustöiden yksikkökustannuksiksi muodostuu noin 2.600 €/brm². Vastaavanlaiset aiemmin peruskorjattujen kirkkojen korjauskustannukset ovat viimeisten 15 vuoden aikana vaihdelleet 2.200 – 2.900 €/brm² välillä, poikkeuksena Töölön kirkko yli 5.200 €/brm² kustannuksillaan.

Hankkeen kokonaiskustannusten suuruuteen vaikuttavat kirkon nykyiset kokonaisbruttoneliöt (5 841 brm² + 29 m² laajennus, Helsingin suurin kirkko pinta-alaltaan), kaksi kirkko- ja seurakuntasalia sekä näihin molempiin liittyvät ammattikeittiöt. Lisäksi molempien puolien esteettömyyttä parannetaan kahdella hissillä ja koko kirkon käytettävyyttä parantavalla sisäyhteyden tekemisellä koko kirkkokiinteistöön ja sen vaatimalla pienellä sisäänkäynnin laajennuksella. Myös suojellun kirkon rakennushistoriallisten arvojen säilyttäminen, valaisinkunnostukset sekä uudet nykyaikaiset valo- ja äänitekniikat nostavat kustannuksia. Kirkon kellarin maanalaisten betonirakenteiden merkittävät kunnostukset, salaojitukset ja laajat laatoitettujen piha-alueiden kunnostukset nostavat kustannuksia. Kustannuksia lisäämässä on myös korjaushankeen jakaminen kahteen erilliseen peräkkäiseen vaiheeseen ja pitkä rakennusaika (noin 2,5 vuotta). Kustannusarvio sisältää jo myös molempien seurakuntien irtosisustuskalusteiden hankinnat ja vanhojen kunnostukset sekä muut toiminnan varusteet.

Hankekustannukset tarkentuvat vielä toteutussuunnittelun edetessä ja urakkatarjousten saamisen jälkeen urakoitsijan valinnasta myöhemmin tehtävässä esittelyssä. Toiminta ja taloussuunnitelmassa hankkeelle on varattu tälle vuodelle 6,0 miljoonaa euroa, mutta hankkeen mahdollisen aloituksen siirtyessä aivan loppuvuoteen 2019, rahoitustarve olisi näin ollen vasta ensi vuonna noin 6 miljoonaa euroa ja sitä seuraavana kahtena vuotena kumpanakin noin vajaa 5 miljoonaa euroa.

 

Hankkeen riskit

Hankkeen kaikkia riskejä on yritetty kartoittaa ja huomioida jo tekemällä ennakkoon useita selvityksiä ja tutkimuksia rakennuksen rakennusosien ja taloteknisten järjestelmien kunnosta sekä haitta-aineiden esiintymisestä. Tästä huolimatta korjaus- ja purkutöiden yhteydessä voi aina paljastua yllätyksiä, joihin yritetään varautua lisä- ja muutostyövarauksella budjetissa. Kriittisimmät kohdat ovat alapohjan betonirakenteiden korjausten laajuus, paljastuvat ennakoimattomat haitta-aineet, salaojitus, piha-alueen laatoitusten säilytettävyys piharakenteiden korjausten ja uusien sähköistysten alueilla sekä seinä- ja lattiarakenteiden avaukset ympäri rakennusta. Tehtyjen ennakkoselvitysten mukaan hankkeessa on nyt varauduttu vain kuparikaton rajattuihin kunnostuksiin, mutta riskinä on aina, kun 60 vuotta vanhaa katetta availlaan ja korjataan, että jossain vaiheessa koko katteen uusiminenkin voi tulla pakolliseksi ja järkevimmäksi vaihtoehdoksi. Koko katteen uusimisen hinnaksi projektin yhteydessä on arvioitu noin 0,6-0,75 M€. Riskiksi on luettava myös vuokralaiseksi tulevan Lauttasaaren musiikkiopiston mahdollinen vetäytyminen hankkeesta, jolloin näille tiloille tulisi miettiä muuta käyttöä ja viimeistelyratkaisuja. Inhimillinen riski liittyy myös osan talosta toimimiseen väistötiloina toisen puolen ollessa peruskorjauksessa. Väistötilaratkaisuja mietittäessä seurakunnat ovat kantaneet ennalta sovituista ratkaisuista päävastuun ja toiveena on, että näin voitaisiin toimia hankkeen loppuun asti. Tällaisten keskikokoisten peruskorjaushankkeiden markkinat pääkaupunkiseudulla ovat siinä mielessä tällä hetkellä tilaajan kannalta haastavat, että kaikilla tekijöillä on suhteellisen hyvin töitä. Tämä tarkoittaa luonnollisesti kohoavia hintoja ja laskevaa kiinnostusta uusien töiden hankinnalle. Korjaustöiden suhdanteen ”viilentyminen” syksyyn mennessä olisi tilaajien kannalta siis toivottavaa.

 

Aikataulu

Hankeen toteutussuunnittelu on käynnissä ja suunnitelmat valmistuvat urakkalaskentaa varten tulevan elokuun loppuun mennessä. Urakoitsijan valintaan liittyvät urakkakyselyt, neuvottelut ja sopimusasiat ajoittuvat syksyyn ja alkutalveen. Jos kaikki sujuvat suunnitelmien mukaan, niin varsinaiset rakennustyöt kohteessa voisivat alkaa joulukuussa 2019 tai tammikuussa 2020. Hanke on jaettu kahteen vaiheeseen ja vaiheen 1 kesto on noin 1½ vuotta, jonka jälkeen on tarkoitus käynnistää heti perään rakennustöiden toinen vaihe, joka valmistuisi vuoden 2022 syksyllä. Urakkakilpailutus ja sopimus peruskorjaustöiden päätoteuttajasta tehdään yhdellä ja samalla kilpailutuksella töiden vaiheistuksesta huolimatta.

 

Liitteet

2	Lauttasaaren kirkon pohjakaaviot ja julkisivut 5 317899_1_0
3	Rakennushistoriaselvitys Lauttasaaren kirkko 10.5 317901_1_0
4	Hankesuunnitelma Lauttasaaren kirkko 5 317902_1_0

 

 

 

 

 

253/2019

 

73 §	Lähetekeskustelu Lauttasaaren seurakunnan vuoden 2020 talousarvioehdotuksesta sekä vuosien 2021-2022 kehyksestä

 

Päätösehdotus

Kirkkoherra Juha Rintamäki

Seurakuntaneuvosto

1)    käy lähetekeskustelun talousarviovalmistelujen linjauksista

2)    valtuuttaa työvaliokunnan tekemään ehdotuksen ensi vuoden talousarvioehdotuksesta ja seuraavien vuosien kehyksestä seuraavaan kokoukseen

 

Päätös

Päätösehdotus hyväksyttiin.

 

 

 

Selostus

Helsingin seurakuntien toiminnan ja talouden suunnittelujärjestelmä käsittää vähintään kolme vuotta kattavan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä siihen sisältyvän talousarvion. Niiden laatimisessa noudatetaan kirkkojärjestyksen määräyksiä sekä kirkkohallituksen ja yhteisen kirkkoneuvoston antamia ohjeita.

Talousarvioon merkitään määrärahat ja tuloarviot bruttoluvuin vähentämättä tuloja menoista tai menoja tuloista. Laadittavan talousarvion tulee olla verrattavissa edellisen vuoden tilinpäätökseen ja kuluvan vuoden talousarvioon.

Yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion toiminnallisista tavoitteista ja määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa ei saa ylittää. Yhteinen kirkkovaltuusto voi muuttaa hyväksymäänsä talousarviota ja toiminnallisia tavoitteita, määrärahan käyttötarkoitusta sekä määrärahaa.

Tavoitteita asettaessaan seurakunta/toimintayksikkö ottaa huomioon Kirkko Helsingissä 2020–strategian, josta on johdettu toimintakulttuurin- ja tapojen muutoshanke.

 

Talousarvion sekä toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluaikataulu on seuraava:

9.5.2019 Ykn Vuosien 2020 – 2022 kehykset

Seurakuntien määrärahat (toiminta- ja tilamäärärahat, vuokrat)

Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman valmisteluohje

21.5.2019 mennessä Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat niille tulevan palkka- ja toimin-tamäärärahan sekä muiden tilojen (ei kirkkosalit yms.) vuokraa-mista varten annetun kokonaismäärärahan keskenään lääninro-vastin johdolla. Yhteinen kirkkoneuvosto vahvistaa jaon.

Talousarviopohjat avataan.

11.9.2019 mennessä Talousarvio ja toiminta- ja taloussuunnitelman laadinta FPM.ssä valmis. Talouspalvelut sulkee tallennuspohjat.

10.10.2019 Ykn Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen

14.11.2019 mennessä Seurakuntaneuvostot antavat lausuntonsa.

Seurakuntaneuvoston lausunto lähetetään sähköpostilla kirjaa-moon kirjaamo.hsrky@evl.fi tai Dynastyssa kokousasiakirjan vas-tuuhenkilöksi muutetaan Anne Linde-Raittinen 14.11.2019 men-nessä.

28.11.2019 Ykn Seurakuntaneuvostojen lausuntojen käsittely

12.12.2019 Kvsto Talousarvion ja toiminta- ja taloussuunnitelman hyväksyminen

 

Liitteet

5	Talousarvion 2020 ja toiminta- ja taloussuunnitelman 2020-2022 valmisteluohje  (2)